30.3.2023 Kirkkokäsikirja Kirkkokäsikirja on yleisnimitys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen hyväksymille kirjoille, jossa määritellään ja annetaan ohjeet siitä, miten jumalanpalveluselämää seurakunnissa vietetään. Nykyisessä evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkokäsikirjassa on kolme osaa: Jumalanpalvelusten kirja (2000), Evankeliumikirja (1999) ja Kirkollisten toimitusten kirja (2003). Käsikirjalla on pitkä historia, jonka juuret ulottuvat keskiaikaiseen katoliseen käsikirjaan Missale Aboense (1488). Ensimmäisen luterilaisen käsikirjan toimitti Mikael Agricola […]
30.3.2023 Kirkolliset kirjat Kirkkolain mukaan kirkollisten kirjojen tulee olla kirkon tunnustuksen mukaisia. Kirkolliset kirjat hyväksyy kirkolliskokous. Niitä ovat Raamattu, Katekismus eli kristinoppi, virsikirja, kirkkokäsikirja ja siihen kuuluva messusävelmistö. Raamatun uusi suomennos otettiin käyttöön vuonna 1992. Sitä edellinen suomennos valmistui vuonna 1938. Koko Raamattu ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran 1642. Uuden testamentin julkaisi suomeksi ensimmäisen kerran Mikael Agricola vuonna 1548. […]
30.3.2023 Missale Aboense Missale Aboense, Turun messukirja, on Suomen vanhin painettu kirja. Sen painattivat vuonna 1488 Turun piispa Konrad Bitz ja tuomiorovasti Maunu Särkilahti Lyypekissä. Missale Aboense on latinankielinen ja se sisältää messun osat kirkkovuoden mukaisine raamatunteksteineen ja rukouksineen. Se on ainoa suomalaisen kirjallisuuden inkunaabeli eli kehtopainate, jolla tarkoitetaan ennen vuotta 1501 painettua kirjaa. Missale Aboense on muunnelma […]
30.3.2023 Rukouskirja Rukouskirjalla voidaan tarkoittaa mitä tahansa kirjaa, johon on koottu erilaisia rukouksia. Tunnetuin rukouskirja on kuitenkin Mikael Agricolan v. 1544 ilmestynyt Rukouskirja. Se oli lähes 900-sivuinen kirja, jossa oli rukouksia yleiseen kirkolliseen käyttöön kuten jumalanpalveluksiin sekä yksityiseen hartaudenharjoitukseen. Mikael Agricolan rukouskirjan alussa on kalenteriosa, johon kuului ajan tavan mukaan tietoa ajanlaskusta, tähtitieteestä, ennustamisesta, terveydenhoidosta ja yleisestä […]
30.3.2023 Katekismus Katekismus on lyhyt esitys kirkon opista. Katekismus tulee kreikankielisestä sanasta katekhismos, opetus. Sana tarkoittaa erityisesti kysymyksin ja vastauksin tapahtuvaa opetusta. Katekismusta on käytetty mm. kinkereillä ja rippikouluissa. Katekismus syntyi huoneentauluista eli seinätauluista, joista kristinuskon totuuksia opeteltiin. Niitä luettiin ja voitiin vaihtaa säännöllisin väliajoin. Sisällysluettelo [piilota] 1 Lutherin katekismukset 2 Nykyään käytössä oleva katekismus 3 Aiemmat […]
30.3.2023 Tunnustus Tunnustus ilmaisee uskoa ja elämän suuntaamista sen mukaan. Tunnustaminen on oman itsensä jättämistä sen varaan, mihin tunnustaa uskovansa. Uskontunnustuksen lausuminen on kunnian antamista Jumalalle ja kiittämistä hänen pelastusteoistaan. Varhaisimmat kristittyjen tunnustukset olivat lyhyitä: ”Jeesus on Herra”, ”Jeesus on Kristus”, ”Herra Kristus”, ”Jeesus on Jumalan Poika” (Luuk. 9:20, Room. 10:9, Fil. 2:11, 1. Joh. 4:15). Suomen […]