30.3.2023 Amikti Amikti on papin tai diakonin liturgiseen asuun kuuluva, osittain alban alle puettava valkoinen kaulus, joka suojaa stolaa ja messukasukkaa likaantumiselta. Amiktia käytetään usein Ruotsin kirkossa ja myös Porvoon hiippakunnassa.
30.3.2023 Rukoushelmet Rukoushelmet ovat pieni helminauha, jota voi pitää esimerkiksi rannekoruna. Nauhaan kuuluu erivärisiä helmiä, joilla on oma merkityksensä, ja joihin liittyy rukous. Rukoushelmet eivät ole sama asia kuin katolisen kirkon rukousnauha. Rukoushelmiä on olemassa ainakin kahta mallia: tunnetummat, ruotsalaisen emerituspiispan Martin Lönnbon kehittämät sekä katekismusmalli, jossa helmien määrä viittaa katekismuksen opinkappaleisiin ja jossa roikkuu myös pieni […]
30.3.2023 Hiippa Hiippa on piispan liturgiseen asuun kuuluva päähine, jota kutsutaan myös mitraksi. Sitä on käytetty lännen kirkossa 11. vuosisadalta lähtien. Mitra voi olla rikkaasti koristeltu, mitra pretiosa, tai yksinkertainen, mitra simplex. Mitraa saavat pitää vain piispanvirkaan vihityt. Suomen kielessä mitraa kutsutaan hiipaksi. Kuvailevan merkityksen ohella hiippa on tarkoittanut myös huntua ja leikin nimitystä, hippaa, jossa välineenä […]
30.3.2023 Deponointi Deponointi tarkoittaa esineen siirtämistä museon kokoelmiin niin, ettei museo kuitenkaan omista esinettä. Deponointi on tullut esille esimerkiksi reliikkien kohdalla.
30.3.2023 Kalkki Ennen alttarin kattamista ehtoollisviiniä säilytetään viinikannussa, josta se kattamisen yhteydessä kaadetaan ehtoollismaljaan eli kalkkiin (lat. calix). Ehtoollisleipiä säilytetään leipärasiassa, josta leivät otetaan leipälautaselle eli pateenille. Kalkki ja pateeni peitetään kalkkiliinalla (lat. velum), joka poistetaan ennen ehtoollispöydän kattamista. Ehtoollinen on pyhä ateria
30.3.2023 Krusifiksi Krusifiksi-sana tulee latinan sanasta crucifixus eli ristiinnaulittu. Sana tarkoittaa ristiinnaulitun Kristuksen kuvaa. Alttarilla on yleensä krusifiksi. Krusifiksi liittyy erityisesti Kristuksen kärsimyksen muistamiseen. Yleensä kristillinen risti kuvataan tyhjänä merkiksi Kristuksen ylösnousemuksesta.
30.3.2023 Ikoni Ikoni (kr. eikon) tarkoittaa kuvaa. Aluksi sana tarkoitti kaikkia kuvia, mutta se on vakiintunut kirkollisissa yhteyksissä tarkoittamaan mosaaiikkityötä, metallista valettua tai pakotettua reliefiä sekä puulle, kankaalle tai paperille tehtyä maalausta. Ikonit ovat tärkeitä ortodoksisessa kirkossa. Niiden tehtävänä on johdattaa rukoukseen ja opettaa uskontotuuksista. Ikonien kuva-aiheita ovat Kristus, Neitsyt Maria, ortodoksisen kirkon pyhimys, enkeli tai kirkkovuoden […]
30.3.2023 Antependium Latinan kielen sana antependium (suom. edessä riippuva) tarkoittaa alttarin etuosan peittävää paramenttia eli kirkkotekstiiliä, joka noudattaa kirkkovuoden värejä ja jossa on usein kristillisiä vertauskuvia. Antependiumilla korostetaan alttarin ja sillä konsekroitavan Kristuksen ruumiin ja veren sakramentin eli ehtoollisen pyhyyttä.
30.3.2023 Messukasukka Messukasukka on messua eli ehtoollisjumalanpalvelusta johtavan liturgin käyttämä alban ja stolan päälle pantava pyöreähkö, viittamainen ylävartalon peittävä vaate, joka noudattaa kirkkovuoden sen hetkistä liturgista väriä. Sitä käytetään ainoastaan messussa eli ehtoollisjumalanpalveluksessa. Edestä ja takaa pe ittävä vaate kuvaa lainavanhurskautta: pappi on pukeutunut vaatteeseen, joka antaa hänelle uuden muodon inhimillisistä ominaisuuksista huolimatta. Samalla tavalla Jumala näkee […]
30.3.2023 Stola Stola on hengellisen viran merkki erityisesti läntisissä kristillisissä kirkoissa. Se puetaan papin alban päälle. Stola on muutaman senttimetrin levyinen ja noin 2,5 metrin pituinen nauha. Se kulkee niskan takaa ja laskeutuu edestä alas vapaasti ja suoraan. Samaan tapaan stolan pukevat myös katoliset ja anglikaanit sekä useimmat luterilaiset. Stola voidaan pukea edestä myös ristiin. Tämä tapa […]