Pääsiäinen on kristikunnan vanhin ja suurin juhla. Pääsiäisenä juhlitaan sitä, että Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja elämä on voittanut kuoleman.
Pääsiäinen on alusta asti ollut kristillisen perinteen tärkein juhla. Paastonaika alkaa seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Paasto valmistaa meitä pääsiäisen juhlintaan.
Pääsiäisenä juhlitaan sitä, että Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja elämä on voittanut kuoleman. Pääsiäisenä muistetaan myös kastetta, jonka kautta jokainen kristitty saa uuden elämän. Tämän vuoksi pääsiäisyön tai -aamun messussa saatetaan piirtää kastevedellä ristinmerkki seurakuntalaisten otsaan tai pirskotella heidän päälleen kastevettä.
Luk 24:5–6
Kristilliset paastonajat edeltävät suuria juhlia kuten pääsiäistä ja joulua. Suuri paasto alkaa tuhkakeskiviikkona päättyen pääsiäiseen. Paaston avulla ihminen tavoittelee mielenmuutosta ja keskittyy olennaiseen. Paastonaikana elämä yksinkertaistuu. Samalla annetaan tilaa hengellisyydelle. Aineellisesta hyvästä ja nautinnoista karsimisen toivotaan kasvattavan kykyä keskittyä olennaiseen, kuulla sydämen ääntä ja seurata Kristusta.
Paastonaika on hengellisen syventymisen aikaa. Yksinkertaistettu ruokavalio ja yksinkertaisempi elämäntapa voivat tukea tätä matkaa. Monissa kristillisissä perinteissä paastotaan ruoasta.
Paasto kutsuu meitä myös vastuulliseen elämäntapaan ja luopumaan jostain niiden hyväksi, jotka kärsivät puutteesta.
Paasto voi myös tarkoittaa pysähtymistä ja oman elämän pohtimista: Mistä voin luopua? Kuinka voisin elää rakastavammin? Kuinka voisin elää hitaammin ja rauhallisemmin? Mistä voisin luopua elämässäni, jotta voisin paremmin ja hengellisyydelle jäisi tilaa?
Paastonaika alkaa tuhkakeskiviikkona, joka on laskiaissunnuntain jälkeinen keskiviikko. Laskiaispullat ja yhdessäolo pulkkamäessä laskiaistiistaina ovat perinteitä, jotka valmistavat hiljaiseen ja riisuttuun paastonaikaan.
Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä Raamatun kuvauksista, joissa ihmiset pukeutuivat säkkivaatteisiin ja ripottelivat tuhkaa päälleen katumuksen ja parannuksen merkkinä. Tuhkakeskiviikkona vietetään usein messua, jossa pappi piirtää tuhkaristin osallistujien otsaan.
Kristillinen paastonaika kestää neljäkymmentä arkipäivää ja päättyy pääsiäispäivänä. Paastonaikana sunnuntaipäiviä ei lasketa paastopäiviin. Jeesuksen neljäkymmenen päivän paasto erämaassa toimii paaston esikuvana.
Paaston ensimmäisten viikkojen teemoina ovat katumus, kääntymys ja taistelu pahaa vastaan. Kahden viimeisen viikon aikana keskittyminen siirtyy Jeesukseen ja hänen kärsimykseensä ihmiskunnan puolesta. Liturginen väri paaston aikana on violetti, katumuksen ja parannuksen väri.
Varhaiskirkossa oli tavallista, että seurakunnan uudet jäsenet kastettiin pääsiäisenä. Tästä syystä pääsiäisenä muistetaan myös kastetta.
Paastonaika kestää 40 päivää. Tämä pääsiäiseen valmistautumisen aika tarjoaa mahdollisuuden luopua ja karsia turhaa, jotta voimme löytää oleellisen. Paastokalenteri toimii paaston apuna.
Miten voimme pitää parempaa huolta luomakunnastamme? Ekopaasto tarjoaa inspiraatiota ja konkreettisia vinkkejä. Yhdessä voimme auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta ja lievittämään ilmastoahdistusta.
Viimeistä viikkoa ennen pääsiäistä kutsutaan hiljaiseksi viikoksi. Päivillä on nimet, jotka muistuttavat meitä Jeesuksen elämän viimeisistä vaiheista. Viikko alkaa palmusunnuntaina, jolloin Jeesus ratsastaa Jerusalemiin.
Viikkoa ennen pääsiäistä vietetään palmusunnuntaita. Silloin huomio on samassa tapahtumassa kuin adventtina: Jeesuksen saapumisessa Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Palmusunnuntain nimi viittaa palmunoksiin, joita ihmiset heittivät Jeesuksen eteen tielle. Tähän liittyy tapa koristella kirkkoa palmunoksilla ja muilla lehvillä tai kantaa niitä kulkueissa. Suomessa palmun sijasta koti ja kirkko koristellaan pajunoksilla. Tästä juontaa juurensa myös virpomisperinne, jossa virvottava toivotetaan “tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks”.
Palmusunnuntaista alkaa Jeesuksen elämän viimeinen viikko, jota kutsutaan hiljaiseksi viikoksi. Usein seurakunnissa järjestetään konsertteja, hartauksia tai perinteisiä ahtisaarnoja, jotka kertaavat Jeesuksen elämän viimeisen viikon tapahtumia.
Kiirastorstain jumalanpalveluksessa keskipiste on ehtoollinen. Kiirastorstaina muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Kristityt ovat Jeesuksen opetuslapsia ja noudattavat edelleen Jeesuksen käskyä nauttia yhteistä ateriaa, ehtoollista.
Kiirastorstain messun päätteeksi urut vaikenevat ja kynttilät sammutetaan. Alttari riisutaan kankaista ja esineistä, ja se verhotaan mustaan.
Kiirastorstai on vuoden suosituimpia kirkossakäyntipäiviä. Kiirastorstain messua vietetään illalla, koska kiirastorstai on monille työpäivä.
Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä. Pitkäperjantai on vuoden ainoa pyhäpäivä, jonka liturginen väri on musta. Päivän sanajumalanpalveluksessa viivytään ristin juurella.
Alttarilla kukkina on viisi ruusua. Ne kuvaavat Jeesuksen haavoja. Urkuja tai muita instrumentteja ei yleensä soiteta, vaan virret lauletaan ilman säestystä.
Pääsiäislauantaina, hiljaisena lauantaina, Jeesus on haudassa ja tuonelassa. Liturginen väri on musta.
Kansanperinteen mukaan pahat henget ja pääsiäisnoidat saattoivat mellastaa vapaasti Jeesuksen poissa ollessa. Suojautuakseen ihmiset sytyttivät pääsiäiskokkoja erityisesti Pohjanmaalla.
Länsi-Suomen perinteessä pääsiäislauantai on päivä, jolloin lapset pukeutuvat pääsiäisnoidiksi tai muiksi hahmoiksi ja kiertävät naapurustossa toivottamassa hyvää pääsiäistä.
Pääsiäispäivänä juhlimme Jeesuksen ylösnousemusta. Se on juhlapäivä, sillä Jeesus on voittanut kuoleman meidän puolestamme.
Pääsiäisaamuna Jeesuksen haudalle menneet naiset kohtasivat tyhjän haudan. Jeesus on ylösnoussut.
Maailmanlaajuisesti kaikuu iloinen pääsiäistervehdys:
– Kristus nousi kuolleista! – Totisesti nousi!
Pääsiäispäivän jumalanpalveluksessa liturginen väri on valkoinen, ja kirkko on usein koristeltu pääsiäisliljoilla. Valkoinen väri symboloi iloa.
Toisena pääsiäispäivänä muistelemme, kuinka Jeesus ilmestyi muutamille naisille sekä opetuslapsille matkalla Emmaukseen. Silloin he ymmärsivät, että hän oli noussut kuolleista.
Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisaika, joka kestää viisikymmentä päivää ja päättyy helluntaihin. Pääsiäisaikana syvennymme, mitä pääsiäissanoma merkitsee kristittynä elämiselle ja seurakunnalle.
Astu sisään pääsiäiskertomukseen kuvien ja tekstien kautta. Saat tietää, miksi vietämme pääsiäistä ja mitä hiljaisen viikon eri päivät merkitsevät. Koko tunteiden kirjo, jonka me ihmiset kohtaamme omassa elämässämme, on läsnä hiljaisella viikolla ja pääsiäisen aikana.
Uppoudu kuviin, lue tekstit ja jatka lukemista Raamatusta, jos haluat.
Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin nuorella aasilla kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat.
Lue Joh. 12:12-24
Maanantaina Jeesus menee opetuslastensa kanssa Getsemanen puutarhaan. Pietari, yksi Jeesuksen opetuslapsista, lupaa, ettei hän koskaan kiellä tuntevansa Jeesusta, mutta ennen kuin kukko laulaa, hän on tehnyt sen kolmesti. Getsemanessa Jeesus vetäytyy yksinäisyyteen rukoilemaan Jumalaa. Hän pyytää opetuslapsia valvomaan kanssaan, mutta he nukahtavat kerta toisensa jälkeen. Yön aikana Juudas saapuu paikalle sotilaiden kanssa pidättämään Jeesuksen.
Lue Luk. 22:39-62
Tiistaina Jeesus tuodaan suuren neuvoston eteen ja häntä kuulustellaan. Sekä maaherra Pontius Pilatus että kuningas Herodes keskustelevat Jeesuksen kanssa. Herodes kyseli Jeesukselta kaikenlaista, mutta Jeesus ei vastannut hänelle mitään. Ylipapit ja lainopettajat, jotka olivat paikalla, syyttivät Jeesusta kiivaasti.
Lue Luuk: 22:63-23:12
Jeesuksen vapauttamista ehdottanut Pilatus tekee lopulta kansan tahdon mukaan ja tuomitsee hänet ristiinnaulittavaksi. Hän vapautti sen miehen, jonka he halusivat – miehen, joka oli vangittu mellakan ja murhan tähden – mutta Jeesuksen hän luovutti heidän valtaansa. Sotilaat lähtevät viemään Jeesusta. Tänä päivänä monet ovat Jeesusta vastaan kuin härkälauma hänen ympärillään.
Lue Luuk. 23:13-31.
Kiirastorstain suomalainen nimi juontaa juurensa ruotsin sanasta skära eli puhdistaa. Katolisessa maailmassa kiirastorstai on ollut ripittäytymispäivä. Kiirastorstaina muistamme, kuinka Jeesus viettää pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa. Hän kehottaa heitä aina muistamaan hänet, kun he viettävät ehtoollista. Lisäksi kiirastorstaina on muisteltu Jeesusta, joka pesee opetuslasten jalat.
Lue Luuk. 22:14-22
Pitkäperjantaina Jeesus vaeltaa Via Dolorosaa, Kärsimyksen tietä, kohti Golgataa, Pääkallopaikkaa. Nyt on hetki, jolloin Jumalan Karitsa uhrataan maailman syntien edestä.
Golgatalle saavuttuaan Jeesus ristiinnaulitaan kahden ryövärin kanssa. Toinen pilkkaa häntä, mutta toinen ymmärtää hänen jumalallisuutensa. Kun pimeys laskeutuu, Jeesus huutaa ääneen oman ja koko ihmiskunnan tuskan ja hädän.
Lue Matt. 27:32-44
Oli jo kuudes tunti. Silloin, keskipäivällä, aurinko pimeni. Pimeys tuli koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi kovalla äänellä: »Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.» Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran.
Maa järisee, kalliot halkeavat, ja ihmiset alkavat ymmärtää, että Jeesuksen täytyi olla Jumalan Poika.
Lue Luuk. 23:32-49
Pääsiäislauantai on paaston viimeinen päivä ja päättää hiljaisen viikon. Jeesus on haudassa, ja ylipapit sekä fariseukset ovat huolissaan, koska Jeesus on sanonut nousevansa kuolleista. Pilatus antaa sotilaille käskyn sinetöidä kiven ja vartioida hautaa kolmen päivän ajan. Kuoleman oli kuitenkin mahdotonta pitää häntä otteessaan.
Lue Matt. 27:62-66
Pääsiäispäivä on ylösnousemuksen päivä – päivä, jolloin uskomaton tapahtuu. Ensimmäisinä suuren ihmeen kokevat naiset, jotka menevät haudalle mukanaan tuoksuöljyä. He eivät löydä Jeesuksen ruumista, vaan kohtaavat tyhjän haudan. Jeesus on herätetty kuolleista. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan.
Kristus on ylösnoussut! Tämä iloinen pääsiäistervehdys kuuluu ympäri maailmaa.
Lue Luuk. 24:1-12
Toisena pääsiäispäivänä ylösnoussut Jeesus ilmestyy muutamille naisille ja Emmaukseen matkalla oleville opetuslapsille. Opetuslapset eivät tunnista häntä ja hämmästyvät hänen kysymyksestään, ketä he etsivät.
Vähitellen ilmestykset ja muiden todistajien kertomukset vakuuttavat heidät siitä, että heidän Herransa on todella herätetty kuolleista. Hän elää ja on läsnä seurakunnassa.
Iloista pääsiäistä!
Lue Luk. 24:13-35
Etsi seurakunnan nimi ja siirry seurakunnan omille verkkosivuille niin saat lisätietoa pääsiäisen tapahtumista.