Pimeyteen syttyy valo. Jouluna juhlimme sitä, että Jeesus syntyi maan päälle. Joulu on toivon juhla.
Joulu on täällä. Adventin odotus on vaihtunut joulun iloon. Joulun sanoma on se, että Jumala tuli ihmiseksi. Jeesus oli samaan aikaan ihminen ja Jumala. Hän tunsi kaikki saman murheet ja huolet kuin muutkin ihmiset.
Jouluun liitetään monenlaisia odotuksia. Suvun perinteet, lapsuuden muistot ja ympäristön luomat paineet saattavat joskus kasvaa liian isoiksi ja tukahduttaviksi. Tärkeintä joulussa on ilo siitä, että Jeesus syntyi maailmaan. Jeesus koki kaiken, mikä kuuluu ihmisen elämään: ilon, surun, naurun, tuskan ja kuoleman. Mikään inhimillinen ei ollut hänelle vierasta. Jokaisen joulu on tärkeä ja oikeanlainen.
Ajanlaskun alussa pienessä Betlehemissä tapahtui jotakin ihmeellistä – Jumala itse syntyi maan päälle pienenä avuttomana vauvana. Pysähdymme ihmeen ääreen: pieni vauva seimessä pelastaa maailman.
Joulu tulee, vaikka siihen ei olisi valmistautunut. Ei haittaa, vaikka joulukoristeet olisivat yhä kaapissa ja jouluruuat kaupan hyllyissä.
Joululahjat voivat olla muutakin kuin tavaraa. Joululahjaksi voi antaa myös ystävällisyyttä, myötätuntoa ja yrityksen asettua toisen ihmisen asemaan.
”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” (Matt 25:40)
Joulu on yksi kauneimmista hetkistä käydä kirkossa. Joulukuussa järjestetään erilaisia tapahtumia kirkoissa ja seurakuntien tiloissa. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia järjestetään. Jouluradio luo joulun tunnelmaa kirkon joululahjana kaikille sen kuuntelijoille. Monenlaiset joulukirkot, joulujuhlat, konsertit ja joulumyyjäiset luovat omaa joulunajan tunnelmaa.
Jouluradio ilahduttaa loppiaiseen 6.1. saakka.
Sadat Kauneimmat Joululaulut -tilaisuudet muodostavat yhdessä Suomen suurimman musiikkitapahtuman. Tule mukaan laulamaan!
Täältä löydän kotiseurakuntasi kotisivut. Sivuilta löytyy tiedot joulun ajan tapahtumista.
Joulunpyhinä on monta mahdollisuutta piipahtaa kirkossa. Jouluaattona hartaushetkeen voi piipahtaa vaikka hautausmaalla käymisen yhteydessä, joulupäivänä kutsuu aamukirkko tai tapaninpäivänä pääsee rauhassa kuulemaan marttyyri Stefanoksesta.
Kirkkovuosi alkaa adventista. Adventtipyhiä on neljä. Jokaisena pyhänä kirkossa sytytetään uusi kynttilä symboloiden valoa ja vapautusta, jota odotetaan saapuvaksi joulun lapsessa Jeesuksessa. Valon määrä lisääntyy, mitä lähemmäksi joulua päästään. Adventista alkaa myös juhlaan valmistautumisen eli paaston aika.
Jouluaatto on Suomessa vuoden suosituin kirkossakäyntipäivä. Jouluaaton jumalanpalveluksen aihe on pelastuksen kaipuu ja lupaus Vapahtajasta.
Jouluyönä juhlimme sitä, että Jeesus syntyi maailmaan. Monissa seurakunnissa vietetään jouluyön messua jouluaattona keskiyöllä, joka merkitsee joulupäivän alkua. Jouluyön messu, jossa seurakunta kuulee enkelten viestin syntyvästä Vapahtajasta, on suuressa osassa kristikuntaa joulunvieton päätapahtuma.
Joulupäivää vietetään 25.12. Joulupäivän aamuna vietetään joulujumalanpalveluksia, joissa seurataan paimenten matkaa Betlehemiin. Joulupäivän jumalanpalveluksessa kiitetään Jumalaa siitä, että hän on antanut Poikansa syntyä ihmiseksi maailman pelastukseksi.
Joissakin seurakunnissa aamuvirkut pääsevät kirkkoon jo klo 6 alkavaan jumalanpalveluksen, mutta monessa paikassa joulujumalanpalvelus alkaa hieman myöhemmin.
Joulupäivänä kirkossa luetaan tuttu jouluevankeliumi ja lauletaan tuttuja joulun virsiä.
Tapaninpäivää eli toista joulupäivää vietetään marttyyri Stefanoksen muistoksi. Stefanos-nimi voidaan kääntää suomeksi Tapaniksi. Hän oli ensimmäisiä kristittyjä ja hänet kivitettiin kuoliaaksi uskonsa tähden. Siksi Tapaninpäivänä muistetaan kaikkia uskonsa puolesta kuolleita. Ennen vanhaan harras joulutunnelma päättyi riehakkaisiin rekiretkiin ja tapaninajeluihin tai tansseihin.
Tapaninpäivää vietetään 26.12., ja se luo kärsimyksen teemallaan vastakohdan ensimmäiselle joulupäivälle.
Loppiainen päättää joulun vieton. Loppiainen on kristittyjen vanhimpia juhlia, jopa joulua vanhempi. Loppiaisen Raamatun teksti kertoo kaukaa itäisiltä mailta vaeltaneista viisaista tietäjistä, jotka tulivat katsomaan Jeesuslasta. Kirkas tähti osoitti heille tien lapsen luo, ja he antoivat hänelle arvokkaita lahjoja. Tähden tavoin Kristus on valo kaikille maailman kansoille ja kaikenlaisille ihmisille.
Loppiaista vietetään 6. tammikuuta.
Joulu on iloisen uutisen juhla. Joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Jeesus syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle. Keskelle vuoden pimeintä aikaa tulee juhla, jossa pimeyteen syttyvä valo sytyttää toivon.
Vanhan testamentin profeetat ennustivat, että tulisi Messias, joka pelastaisi Israelin ja olisi pelastaja myös kaikille muille kansoille. Jouluaattona jumalanpalveluksissa luetaan näitä Vanhan testamentin tekstejä.
Sekä profeetta Jesaja että Jeremia kirjoittavat, kuinka Iisain kannosta ja Daavidin suvusta nousee verso. Tämä kuningas tulee hallitsemaan viisaasti ja toimii oikeudenmukaisesti. Kristityt ajattelevat, että tämä odotettu Messias on Jeesus.
Syntyikö Jeesus 25.12. vuonna nolla?
Tuskin. Kukaan ei tiedä tarkkaa päivää ja vuotta, jolloin Jeesus syntyi. Jouluevankeliumi antaa joitakin johtolankoja tähän: Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, että Jeesuksen syntymän aikaan Augustus oli tuolloin Rooman keisari ja Quirinius oli Syyrian käskynhaltijana. Tämä tarkoittaa, että Jeesus syntyi vuosien 4 eKr ja 6 jKr välissä.
Rooman valtakunnassa juhlittiin Sol Invictus-nimisen jumalan juhlaa juuri 25.12. Kun kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan pääuskonto, Jeesuksen syntymäjuhlaa alettiin viettää samana päivänä.
Pohjoismaissa ja monissa muissa maissa kristillinen joulun juhlinta syrjäytti pakanalliset keskitalven juhlat. Pohjoismaissa näitä juhlia kutsuttiin nimellä “jul” ja Englannissa nimellä “youle”.
Jouluaaton jumalanpalvelukset ja hartaushetket ovat täynnä joulun tunnelmaa. Perinteinen jouluevankeliumi ja tutut jouluvirret, kuten Enkeli taivaan, Maa on niin kaunis tai Juhlimaan tulkaa kertovat joulun sanomasta.
Katso ja kuuntele jouluevankeliumi tästä:
Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. 3Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, 10mutta enkeli sanoi heille: »Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.» Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
– Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.
Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: »Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.» He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.
Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.
Luukkaan evankeliumi 2:1-20.
Loppiainen on jouluakin vanhempi juhla, se on yksi vanhimmista kristillisistä juhlista. Loppiaista vietetään aina kuudes tammikuuta.
Läntisissä kirkkokunnissa loppiaista vietetään itämaan viisaiden tietäjien muistoksi. Itämaan tietäjät tulivat tähden johdattamana kunnioittamaan juuri syntynyttä juutalaisten kuningasta eli Jeesus-lasta.
Kertomus itämään tietäjistä kertoo siitä, että myös vieraiden kansojen edustajat ymmärtävät Jeesuksen arvon. Kristus on valo kaikille maailman kansoille. Nykyään loppiainen on erityisesti lähetystyön pyhä, koska joulun sanoma kuuluu kaikille ja kaikkialle.
Raamatussa ei kerrota itämaan tietäjien lukumäärää, mutta usein puhutaan kolmesta viisaasta miehestä. Lukumäärä kolme on kenties tullut tietäjien tuomista lahjoista: Jeesus sai lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Loppiaista kutsutaan myös kolmen kuninkaan juhlaksi.