Paras tapa vaikuttaa on perehtyä ilmastokriisiin ja ryhtyä aktivistiksi

Lukiolainen Miriam Atkins laati tekstin syyskuussa 2022 palautteena Kirkon ympäristöpäivien avajaisista, jossa hän oli mukana esiintymässä Puolalanmäen musiikkilukion diskanttikuorossa.

Hiilineutraalius on yksi kirkon päätavoitteista. Se on hienoa, sillä kirkko tavoittaa suuren osan suomalaisista ja osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kirkon ilmastotavoitteista puhutaan paljon, esimerkiksi joka toinen vuosi järjestettävillä kirkon ympäristöpäivillä. Ilmastotoimista keskustelu on tärkeää, jotta saadaan yhä parempi käsitys siitä, mitä ilmaston eteen voidaan tehdä.

Kirkon seurakunnilla on käytössä ympäristödiplomi. Ympäristöpäivien johdantopäivänä esiteltiin ajatus kirkon jäsenille suunnatusta ilmastodiplomista. Sen tavoitteena olisi motivoida jäseniä kestävämpään elämäntyyliin jakamalla diplomeja niille, jotka suorittavat tietyt ilmastotoimet. Tällaisen diplomin toteuttaminen on kuitenkin hankalaa, koska ilmastoystävällisyys on jatkuva elämäntapa, ei kilpailu. Jokainen päivä on täynnä valintoja! Ilmastodiplomin kriteerien olisi tarkoitus selventää, miten omaa hiilijalanjälkeä voi pienentää. Onneksi tällaisiin kysymyksiin löytyy jo vastauksia, esimerkiksi Sitran nettisivuilta.

Oman hiilijalanjäljen pienentäminen on ehdottomasti suositeltavaa. Pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei ilmastonmuutoskeskustelu suistu sivuraiteille. Termi hiilijalanjälki on BP:n brittiläisen öljy-yhtiön siivittämä käsite. Hassua, eikö? Syy tähän on yhtiön tavoite siirtää julkinen paine ihmisten henkilökohtaisiin valintoihin. Kun ilmastokriisin vastuu sysätään kuluttajille, huomio siirtyy pois fossiilisen polttoaineen yrityksiltä, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on yli 75%. Se, että keskitytään ihmisten omiin valintoihin hyödyttää lopulta enemmän suuryrityksiä kuin ilmastoa. Siksi on tärkeämpää painostaa näitä yrityksiä, jotka ovat ilmastonmuutokseen eniten syyllisiä. 

Monet valtiot, yritykset ja organisaatiot ovat asettaneet tavoitevuosia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Myös kirkko on asettanut oman tavoitteensa vuodelle 2030. Hiilineutraaliuskeskustelusta helposti hämärtyy se tosiasia, ettei tavoitevuodet ole luonnon sanelemia takarajoja, vaan organisaatioiden tapa hankkia lisäaikaa. Tavoitevuosien esittäminen hiljentää julkisen paineen ja antaa paljon liikkumavaraa yrityksille ja valtioille. On totta, että ilmastotoimia varten on oltava strategia, koska muutos hiilineutraaliuteen on monivaiheinen, mutta vuosien päässä oleva tavoite ei motivoi organisaatioita toimimaan nopeasti. Tärkeitä ilmastotoimia voidaan lykätä aina tavoitevuoteen asti, koska mikään ei motivoi tekemään toisin.

Viherpesu eli Greenwashing tarkoittaa mainontaa, jossa esitetään harhaanjohtavia tai virheellisiä väitteitä tuotteen ilmastoystävällisyydestä. Esimerkiksi fossiilista polttoainetta myyvän Shellin säiliöautojen perässä luki väite: “Olen CO2-neutraali tien päällä, oletko sinäkin?” Säiliöautojen hiilineutraalius on kuitenkin yhdentekevää, sillä niiden sisällä kuljetetaan nimenomaan fossiilisia polttoaineita. Koska ilmastokriisi ja yritysten voitontavoittelu ovat ristiriidassa, viherpesun avulla pyritään pelastamaan yritysten imagot saattamatta yrityksiä vastuuseen ilmastokuormituksestaan. 

Ongelma ei ole enää se, etteikö ilmastonmuutosta oteta vakavasti. Elämme nyt maailmassa, jossa oikeat ilmastoteot sekoittuvat mainonnan joukkoon ja yksilöt laitetaan ilmastonmuutoksesta vastuuseen. Kuluttajat pallottelevat toimeentulonsa ja ekologisuuden välillä, samalla kun suurimmat saastuttajat saavat vapaasti hallita markkinoita. Tilanne näyttää kieltämättä aika huonolta. 

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole peli, jonka voi joko voittaa tai hävitä. Voimme vielä tehdä merkittäviä muutoksia, jos kohdistamme ilmastotoimet suurimpiin ongelmiin. Ilmastonmuutos on enää yhteiskunnallinen kysymys, sillä meillä on kaikki tarvittava informaatio ja teknologia hoitaaksemme ongelman. Ei yksittäinen ihminen, kirkko tai Suomen valtio pysty yksin tekemään merkittäviä muutoksia ilmastoon. Tarvitaan yritysten ja valtioiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä on vaatimus, joka on saatava kuuluviin kaikilla johtoportailla. Nyt paras tapa vaikuttaa on perehtyä ilmastokriisiin ja ryhtyä aktivistiksi. Vain tarpeeksi suuren paineen alla murtumattomana pidetyt rakenteet voivat kaatua.