Ole se aikuinen, jota tarvitsit, kun olit lapsi ja nuori

Kun lapset ja nuoret oireilevat pahaa oloaan, mainitaan usein, että he tarvitsevat arkeensa turvallisia aikuisia. On tärkeää pysähtyä pohtimaan, miten olla turvallinen. Miten voin viestiä lapselle tai nuorelle – tai kelle tahansa ihmiselle, että tässä lähelläni on turvallista olla, olen sinua varten?

Palauta mieleesi ihminen, jonka lähellä sinulla on hyvä olla ja koet olosi turvalliseksi. Millainen ihminen hän on? Miten hän sinua katsoo? Miten hän puhuu ja kuuntelee? Mikä kaikki hänen olemisen tavassaan vaikuttaa siihen, että voit kokea olosi turvalliseksi? Sitten palauta mieleesi aikuinen, joka oli sinulle turvallinen, kun olit lapsi tai nuori. Mikä hänen olemuksessaan oli sinulle tärkeää? Miten hän kohtasi sinut, miten hän katsoi ja kuunteli sinua? Mikä kaikki vaikutti siihen, että vieläkin muistat hänet turvallisena aikuisenasi?

On tärkeää pysähtyä pohtimaan, miten olla turvallinen aikuinen

Kun lapset ja nuoret oireilevat pahaa oloaan, mainitaan usein, että he tarvitsevat arkeensa turvallisia aikuisia. On tärkeää pysähtyä pohtimaan, miten olla turvallinen. Miten voin viestiä lapselle tai nuorelle – tai kelle tahansa ihmiselle, että tässä lähelläni on turvallista olla, olen sinua varten?

Tunnistat ehkä joskus huomanneesi, miten hengityksesi etsiytyy samaan rytmiin toisen ihmisen hengityksen kanssa, esimerkiksi vierekkäin ollessa. Nykyään tiedetään tutkimusperustaisesti paljon ihmisen hermostosta. Ihmisten hermostot ja keholliset tilat vaikuttavat toisiinsa. Tunteet tarttuvat peilisolujen eli aivoissa olevien erikoistuneiden solujen sekä kokonaisten peilimekanismien välityksellä, ja samoin tekevät myös mielialat eli pidempiaikaiset tunnetilat. Ne tarttuvat sekä puhumalla ja jakamalla, mutta myös kehollisesti ja sanattomasti. Kun toinen on esimerkiksi kiihdyksissään, voi pian tunnistaa samankaltaista oloa itsessään, jos ei tietoisesti irrottaudu siitä.

On siis tieteellinen tosiasia, että aikuisen stressitaso vaikuttaa lapsen ja nuoren stressitasoon ja sama toimii myös toisinpäin: aikuisen rauhallinen hermosto voi vakauttaa ja rauhoittaa lapsen ja nuoren hermostoa. Turvallisuus ja rauhallisuuskin tarttuvat. Turvassa itsensä kanssa oleva aikuinen voi siis vakauttaa lasta ja nuorta hermoston tasolla asti ja näin tuoda tälle rauhaa ja turvan tuntua. Tärkein taitosi turvallisuuden välittäjänä on oppia rauhoittamaan itseäsi ja tuomaan itsellesi turvaa. Kun vahvistat turvallisuutta itsessäsi, vahvistuu se samalla ympärilläsi olevilla: lasten ja nuorten lisäksi aikuisilla.

Aloita rauhoittamalla omaa kehoasi. Hengitä muutaman kerran syvään ja hitaasti sisään ja ulos siten, että uloshengitys on tietoisesti pidempi. Hengityksesi hidastuessa sykkeesi ja verenpaineesi tasoittuvat ja rauhoittuvat, mikä vaikuttaa myös mieleen: hengitys on silta kehosi ja mielesi välillä. Rentouta kehoasi ja mieltäsi, tule tietoiseksi siitä, mitä itsessäsi tapahtuu. Tunnistele: Mitä minä tunnen? Mitä tarvitsen voidakseni olla itse turvassa ja rauhassa tässä tilanteessa? Koeta löytää itsellesi lisää sitä, mitä tarvitset.

Voit jatkaa itsesi rauhoittelua myös muilla sinulle sopivilla keinoilla, esimerkiksi ajattelemalla rakasta turvapaikkaasi tai turvallista ihmistäsi, rukouksella tai sisäisellä puheellasi: ”Kaikki on hyvin, ei ole hätää.” Voit maadoittaa itseäsi tähän hetkeen painamalla jalkapohjia lattiaan ja ottamalla vaikka itseäsi kädestä kiinni.

Hengityksesi rytmi ja kehollinen tapasi olla lisäävät turvallisuutta ympärilläsi. Lisäksi ääni, sävyt, eleet, katse ja avoin asento ovat tärkeässä roolissa, kun rauhoitat toisen mieltä. Sanat ovat vasta seuraavalla sijalla. Tärkeintä on, että viestität samaa sekä sanoilla että sanattomassa viestinnässä. Lempeällä mutta vankalla rauhallisuudella voit auttaa toista rauhoittumaan ja kokemaan kuulluksi tulemista ja turvallisuutta. ”Kyllä, kuulen, että olet nyt tosi kovilla.” Mutta myös: ”Tästä selvitään. Yhdessä selvitään.”

Aina, mutta erityisesti vaikeina hetkinä yksi tärkeimmistä taidoista on kyky vahvistaa psykologista turvallisuutta. Sitä tarvitsevat kaikki ihmiset, ja erityisesti lapset ja nuoret. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan kokemusta kaiken tasoisesta turvassa olemisesta ja hyväksytyksi tulemisesta. Välitä lapselle ja nuorelle viestiä, että kaikki tunteet ovat ok eikä niiden kanssa tarvitse pärjätä yksin. Älä lähetä kiukuttelevaa tai raivoavaa yksin huoneeseen miettimään.

Aikuisellakin saa tietenkin olla tunteita ja niitä saa näyttää lapselle ja nuorelle. On oikein hyvä, jos kerrot lapselle itsekin olevasi surullinen tai järkyttynyt eikä tietenkään haittaa, jos itket. Raja on kuitenkin tärkeä: Aikuisen tunteet eivät saisi päätyä lapsen tai nuoren kannateltaviksi. Lapsen ja nuoren on tärkeää voida luottaa siihen, että aikuinen kestää ja on häntä itseään vahvempi. Lapsi ja nuori tarvitsee kokemuksen, että hän voi turvautua aikuiseen. Pura siis omia tunteitasi ja ajatuksiasi toisen aikuisen kanssa, jotta voit itse tarjota turvaa lapselle ja nuorelle.

Miten toimia, kun lapsesi tai nuoresi on ahdistunut, tai esimerkiksi pelkää uutisten äärellä

Vahvista psykologista turvallisuutta itsessäsi ja sitä kautta lapsessasi/nuoressasi

• Et voi tarjota turvallisuutta lapsellesi/nuorellesi, jos olet itse hädissäsi tai sekaisin. Mikä kaikki auttaa siihen, että itse olet turvassa ja tasapainossa?
• Harjoittele rauhoittamaan itseäsi kehollisesti. Sinun tehtäväsi on olla turvasatama lapsellesi/nuorellesi.
• Puhu omista tunteistasi aikuisessa seurassa. Tee suunnitelmia, etenkin jos ne tuovat sinulle hallinnantunnetta. Hallitse omaa ilmaisuasi, ettet lisäisi lapsen/nuoren kuormaa.

Asetu kuulolle, kun lapsesi/nuoresi esimerkiksi näkee uutisia ja reagoi

• Validoi tunteita kertomalla ymmärtäväsi hänen kokemustaan ja sitä, että hän tuntee niin: tunteet ovat oikeita ja normaaleja. Älä validoi pelkoja, eli älä lähde mukaan pelottaviin mielikuviin vaan rauhoita niitä.
• Tarkista: mitä hän pelkää? Älä laajenna hänen pelkojaan, vaikka omasi olisivat laajemmat.
• Usein on helpompi jutella rinnakkain. Tee tilaa juttuhetkille, mutta älä lypsä. On oikein hyvä, jos hänellä on muut asiat mielessä.

Vahvista toivoa

• Uutiset voivat lamaannuttaa, toimiminen luo toivoa ja vähentää avuttomuutta.
• Jatkakaa arkea, kaikkea normaalia ja tavallista. Rajaa medioitten seuraamista, omaasi ja lapsen/nuoren.
• Kun seuraatte uutisia, ohjaa katsomaan aina myös auttajia ja heitä, jotka tekevät ja haluavat hyvää.
• Miettikää, miten voitte olla osa hyväntekijäjoukkoa. Ainakin voi rakentaa rauhaa ja vahvistaa hyvää omassa lähipiirissään.
• Välitä viestiä: Tästäkin selvitään kyllä. Elämä virtaa eteenpäin.

Ja sinullekin, vanhempi, haluan sanoa: Elämä virtaa eteenpäin. Tästäkin selvitään kyllä.

Teksti: TT. Psykoterapeutti Heli Pruuki

Kirkon keskusteluapu – evl.fi

Apua elämän kriiseihin – kun suru kohtaa – evl.fi