Kaikki artikkelit

2.12.2024

Mistä on hyvät joulut tehty? Läsnäolosta ja yhteydestä

koristeet joulukuusessa.

Harvoin tulee kysyttyä, kenelle joulua itse asiassa valmistaa. Keiden kaikkien tarpeita haluaa huomioida?

Jouluna meillä jokaisella on tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Samat tarpeet meillä on arjessakin, mutta juhlan hetkissä niiden täyttymisen tai ohittamisen merkitys korostuu. Miltä näyttäisi joulu, jonka lähtökohtana olisi levollinen läsnäolo ja hyvä tahto toisia kohtaan? Läsnä oleminen ja toisten huomioinen kuulostavat yksinkertaisilta, mutta jouluun liittyy monia hankaloittavia asioita.

Harvoin tulee kysyttyä, kenelle joulua valmistaa. Jollekulle voi olla tärkeää toistaa samoja tapoja ja perinteitä kuin menneissä sukupolvissa on toistettu. Perinteiden noudattaminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta edesmenneisiin sukulaisiin, mutta joissain tilanteissa se tapahtuu elossa olevien kustannuksella.

Jouluun liittyvät odotukset jäävät liian usein sanoittamatta. Toisten odotusten kuvittelussa on helppo epäonnistua, kun ympäristö tarjoaa joka puolelta tietynlaista joulun ideaalia. Markkinavoimat myyvät meille materialistisen yltäkylläisyyden ihannekuvaa, joka on tavoittamattomissa ja sisällöltään tyhjää. Siksi kannattaa erikseen pysähtyä kysymään itseltään ja läheisiltään, mitä kukin joululta vilpittömästi toivoo. Vastaukset saattavat yllättää.

Jouluilon valmistaminen itselle on joskus parasta, mitä voi tehdä läheisilleen. Monet huomaamattaan järjestävät jouluiloa toisille ja tulevat itse onnelliseksi toisten ilon myötä. Onnistuessaan tämä tuo kaikille hyvää mieltä. Silloin tulee kuitenkin sälyttäneeksi vastuun omasta tunteestaan läheisilleen. Pahimmillaan ihminen uupuu tehdessään joulua pelkästään muille unohtaen oman hyvinvointinsa. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus kokea kaikenlaisia tunteita myös jouluna eikä joutua kannattelemaan toisten iloa.

Monien mielikuvaan joulusta kuuluu vain tietynlaisia tunteita, jotka luovat harmonista tunnelmaa. “Ei itkeä saa, ei meluta saa” eikä lahjoihinkaan saa pettyä. Vaikeiden tunteiden kanssa on helpompi olla ja ne menevät nopeammin ohi, jos niitä ei tarvitse kätkeä toisilta. Rakkaan myötäelävä katse auttaa eteenpäin, kun ärtymys tai pettymys valtaa mielen. Aikuiset voivat kuitenkin käyttäytyä kaikkien tunteiden kanssa juhlatilannetta kunnioittavalla tavalla, mikä toimii esimerkkinä myös kasvaville lapsille.

Hyvä joulu on omanlaisensa, ennalta tuntematon juhla. Jouluun voi samaan aikaan kuulua tuttuja perinteitä ja luovaa läsnäoloa. Tavat ja rakenteet kannattelevat juhlaa, mutta juhlan tuntu syntyy yhteydestä ja aidoista kohtaamisista. Hyvä tahto toisia kohtaan välittyy keskinäisessä yhteydessä, jossa voi tuntea itsensä nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Jokaisesta joulusta tulee ainutlaatuinen juhla senhetkisten tunteiden, kuulumisten ja jakamisen ansiosta.

Kirjoittajat:
Sini Rantakari, perheneuvoja, pari- ja perhepsykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti
Elisabeth Falck, perheneuvoja, pari- ja perhepsykoterapeutti, uusperheneuvoja
Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Artikkeli on julkaistu aiemmin Hyvä kysymys -palstalla.

Takaisin sivun alkuun