Lähetystyön veteraani Markku Kotila: “Lähetystyön seuranta on ammattimaistunut”

Lähden lähetystyöhön, jos Jumala suo”, kirjoitti teologian opiskelija Markku Kotila aikoinaan Opiskelijalähetysliiton jäsenhakemukseen. Kyseessä oli sata vuotta vanha traditio, jolla moni nuori lupasi itsensä lähetystyöhön.  

”Ajattelin lähinnä sellaista perinteistä lähetystyötä. Mutta se menikin eri reittiä”, Markku Kotila sanoo nyt, vuosikymmenten jälkeen.  

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun hän alkoi luotsata Suomen Pipliaseuraa. 

”Pipliaseurasta on Markun aikana kasvanut aidosti ekumeeninen järjestö, jota arvostetaan kirkkokentän laidasta laitaan”, kirjoitti vastikään Oulun piispa Jukka Keskitalo sosiaalisessa mediassa Kotilaa kiittäen.  

Markku Kotila toiminut sen saman 30 vuotta myös Kirkon lähetystyön toimikunnassa. Keskiviikkona 24.5.2023 hän tuli viimeistä kertaa toimikunnan kokoukseen, sillä on jäämässä asteittain eläkkeelle ja on aika luovuttaa vastuita seuraaville.   

”Maailma oli monessa suhteessa erilainen paikka tuolloin. Lähetystyön toimikunta oli tuolloin jo olemassa, mutta se työskenteli silloin hyvin eri periaattein.  Käytännössä se oli lähetysjärjestöjen keskustelufoorumi”, Markku Kotila kertoo.  

Tuohon aikaan suomalaisten lähetysjärjestöjen työhön ei ollut juurikaan seurantamekanismeja ja Kotilan mukaan seurakunnilta alkoi vähitellen tulla sen vuoksi kritiikkiä. Oli aika muotoilla toimikunnan työskentelytapoja uusiksi. 

Tanakampi työn ohjaus on hyväksi 

Vuosien saatossa lähetysjärjestöjen ja kirkon suhdetta on kehitetty. Lähetystyön toimikunta on nykyisin neuvoa antava asiantuntijaelin, jonka ytimessä ovat seurakunnat – järjestöillä on puolestaan läsnä- ja puheoikeus.  

”Lähetysjärjestöt palvelevat seurakuntia eikä toisinpäin. Edustin silloin tätä kantaa ja edustan edelleen. Pipliaseura on aina ollut kirkkojen ja seurakuntien järjestö,” Kotila sanoo.  

”Lähetystyön seuranta on ammattimaistunut. Esimerkiksi raportoinnin vaatimukset ovat kasvaneet,” hän sanoo.  

Nykyisin lähetysjärjestöt ja Kirkon ulkomaanapu tekevät kirkon kanssa määräaikaisen perussopimuksen viideksi vuodeksi kerrallaan. Siinä sitoudutaan piispainkokouksen hyväksymään lähetyksen peruslinjaukseen ja sen toimintaperiaatteisiin.  

”On tärkeää, että lähetystyö on piispainkokouksen alaista työtä. Kirkon ulkoasian osaston kanssa käytävät vuosittaiset ohjauskeskustelut takaavat, että järjestöjen työ on tanakammassa ohjauksessa kuin aiemmin. Mutta vielä on varaa tarkentaa. Tällä tavoin kirkolla on väline, jolla positiivisessa mielessä ohjataan kansainvälistä työtä.” 

Uudet lähetystyön ja kansainvälisen diakonian perussopimukset allekirjoitetaan toukokuun 2023 aikana taas seuraavaksi viideksi vuodeksi. 

Aina ajankohtainen lähetystyö 

Tämän ajan lähetystyö on vahvaa yhteistyötä ja kumppanuutta.  

”Me Pipliassa teemme työtä, jossa vaikutamme myös sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kirkkojen elämässä ja yhteiskunnassa”, Kotila sanoo. On selvää, että maailmassa työnsarkaa riittää.  

Pipliaseurassa Markku Kotila on saanut työskennellä aina Raamatun äärellä. Vaikka Kotilan onkin tarkoitus höllentää tahtia ja uusi toiminnanjohtaja on jo nimitetty, hänellä on vielä innostava projekti, jossa voi olla mukana. Pipliaseura tekee nimittäin Vanhasta testamentista erityisesti mobiiliin soveltuvan käännöksen, jonka on tarkoitus valmistua vuoteen 2028 mennessä.  

”Sydäntä sykähdyttää, kun tehdään käännös käyttäjälähtöisesti.” 

***

Mikä Pipliaseura? Toivoa tähän päivään, uskoa tulevaisuuteen

Pipliaseurat kääntävät Raamattua kaikkialla maailmassa, jotta ihmiset voivat lukea ja kuunnella sitä omalla kielellään. Vähemmistökansat saavat kirjakielen, ja ihmiset oppivat lukemaan ensi kertaa omalla kielellään.

Raamatun jakelu ja saatavuus eri muodoissa sekä sisältöä avaavat materiaalit rakentavat kristillistä identiteettiä. Työllä on suuri kokonaisvaltainen vaikutus sekä yksittäisten ihmisten elämään että yhteiskunnallisesti.

Yhtyneiden Raamattuseurojen verkostossa työtä tekevät aina paikalliset työntekijät, jotka puhuvat kieltä äidinkielenään. Suomessa Piplia on virkeä ekumeeninen toimija, joka tunnetaan erityisesti digitaalisista palveluistaan.

Parhaillaan Piplia suomentaa Vanhaa testamenttia hepreasta mobiilikäyttäjille. VT2028-hankkeen Psalmit julkaistaan alkuvuodesta 2024.

Teksti: Anna Patronen, Kirkon viestintä