Kuntien kasvihuonekaasupäästöt pienentyneet noin 30 prosenttia vuosina 2005─2021

Viime vuosina kunnat ja maakunnat ovat aktivoituneet toimeenpanemaan kansallisen ilmastopolitiikan linjauksia omilla alueillaan. Alueellisen ilmastotyön tulokset näkyvät alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen seurannassa.

Vuosina 2005–2021 kuntien Hinku-laskennan mukaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet noin 30 prosenttia. Suurimmat päästövähenemät liittyvät sähkön ja kaukolämmön kulutukseen, öljylämmitykseen, tieliikenteeseen ja jätteiden käsittelyyn.

Sähkön käytön päästöt ovat pienentyneet suurilta osin Suomen sähkön tuotannon puhdistumisen myötä, sillä kulutetun sähkön määrä on pysynyt suhteellisen muuttumattomana. Puhdistuminen on tapahtunut siirtymällä fossiilisten polttoaineiden käytöstä tuulivoimaan ja biopolttoaineiden käyttöön. Kunnilla on keskeinen rooli uusiutuvan energian hyödyntämisessä kaavoitusmonopolinsa kautta.

Kaukolämmön tuotannossa on siirrytty fossiilisille polttoaineille vaihtoehtoisten lämmönlähteiden, kuten bio- ja jätepolttoaineiden sekä hukkalämpöjen hyödyntämiseen. Päästökokonaisuuden näkökulmasta on kuitenkin tärkeää pyrkiä eroon kaikesta polttamisesta, sillä puun energiakäytöllä voi olla seurauksia maankäyttösektorin hiilitaseisiin, joita aluetasolla ei toistaiseksi seurata.

Rakennusten öljylämmitystä on korvattu pääosin erilaisin lämpöpumppuratkaisuin, kuten ilmavesi- ja maalämpöpumpuin. Useimmiten korvausinvestoinnit ovat olleet taloudellisesti kannattavia, mutta siirtymää on lisäksi tuettu valtion tukimekanismein. Öljylämmityksen päästöjen osuus kaikista kuntien päästöistä oli noin 3,0 prosenttia, joka tulee vuoteen 2030 mennessä pienenemään hyvin lähelle nollaa.

Tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet määrällisesti paljon, mutta päästötaso on edelleen korkea suhteessa päästövähennystavoitteisiin. Tieliikenteessä päästövähenemiä on ajanut uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite, mutta viime vuosina nopeutunut ajoneuvokannan sähköistyminen alkaa hiljalleen näkymään päästökehityksessä. Ajosuoritteissa ei sen sijaan ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia.

Myös jätteiden käsittelyn päästöt ovat pienentyneet merkittävästi vuosina 2005–2021, yhteensä noin 39 prosenttia. Myönteisen kehityskulun taustalla on valtaosin kaatopaikoilla muodostuneiden kaasujen väheneminen orgaanisen aineksen kaatopaikkasijoittamisen kieltämisellä.

Samoin kuten kansallinen, myös alueellinen ilmastotyö on edelleen kesken suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kunnat ovat toimineet aktiivisesti etenkin niillä osa-alueilla, joihin ne voivat suoraan vaikuttaa. Monilla osa-alueilla teknologiset ratkaisut ovat johtaneet ja tulevat johtamaan myönteiseen päästökehitykseen, mutta myös käyttäytymisen muutosta ja kestäviä kulutusvalintoja tarvitaan. Kunnilla on tärkeä rooli kuntalaisten aktivoinnissa ja informaation jalkauttamisessa siitä, millaista ilmastotyötä itse kukanenkin voi omassa arjessaan mahdollisuuksiensa mukaan toteuttaa.

Lähde: Suomen ympäristökeskus

Tutustu päästökehitykseen:

• Kuntien ja alueiden käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt
• Kuntien ja alueiden kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt