Kaikki artikkelit Kaikki artikkelit 30.6.2025 Kirkkokuvaaja Janne Puustelli: ”Ihmettelen kirkkoja usein aamun sarastuksessa teknotapaamisten jälkeen” Arki ja pyhä Kulttuuri Kirkkojen kuvaus on olennainen osa Janne Puustellin matka-arkea. Entinen pilvenpiirtäjäfani kiinnostui vähitellen yhä enemmän kirkoista, jotka leimaavat vahvasti eurooppalaista kaupunkimaisemaa. Kun Janne Puustelli lähtee reissuun, hän käy aina kuvaamassa paikallisia kirkkoja. Kohteiden suhteen hän on kaikkiruokainen: jos rakennus näyttää hyvältä, hän nappaa siitä kuvan. ”Olimme juuri Kiinassa, missä kuvasin brittiläisen ja portugalilaisen siirtomaa-ajan kirkkoja”, kertoo Puustelli, joka asuu tätä nykyä perheineen Frankfurtissa. Diplomi-insinöörin into rakennusten ikuistamiseen juontuu 30 vuoden taakse. Alun alkaen hän oli pilvenpiirtäjäfani, kunnes hän kiinnostui kirkoista 1990-luvun lopulla. Puustelli sanoo viehätyksen kummunneen vähän vulgaarista syystä: osa suurista kirkoista teki häneen saman vaikutelman kuin pilvenpiirtäjät. “Halusin kuvata kaupunkien maamerkkejä, jotka Amerikassa ja Aasiassa tuppaavat olemaan pilvenpiirtäjiä ja Euroopassa taas kirkkoja. Ne saattavat olla valtavia rakennelmia ja dominoivat yleensä kaupunkinäkymää. Minua on aina kiehtonut se, että kun katsoo eurooppalaista kaupunkia kauempaa, sen siluetista pistää esiin kirkontorni”, kirkkokuvaaja kertoo. ”Kuvaan vieläkin jonkin verran pilvenpiirtäjiä, mutta täällä Keski-Euroopassa kirkkoja riittää, ja niissä on usein enemmän detaljeja ja ihmeteltävää.” Perhematkalla päivä kirkkokuvaukselle Puustelli kuvasi alkajaisiksi silloisen kotikaupunkinsa Tampereen isot kirkot. Vähitellen repertuaari laajeni muihin suomalaiskirkkoihin, jotka hän löysi esimerkiksi sukulointimatkoilla. ”Kuvasin ensin maan korkeimmat kirkot ja aioin sitten kuvata kaikki Suomen kirkot, mikä osoittautui liian haastavaksi. Ne ovat meillä usein niin kaukana asutuskeskuksista, ettei niiden luo pääse ihan helposti.” Pian Puustelli alkoi ikuistaa kirkkoja myös kotimaan ulkopuolella. Lontoossa hän vaikuttui valtavasta St Paulin katedraalista ja Pietarissa taas massiivisesta Iisakinkirkosta. “Kuvauksesta tuli osa matkustelua: tarkistin aina kartasta, missä pitäjän isoimmat kirkot ovat ja kävin niiden luona pyörähtämässä.” Koska Keski-Euroopassa on kirkkoja on niin tiheään, Puustelli matkustaa harvoin mihinkään yksittäisen kirkon takia. Milano on ainoa paikka, joka on vielä hänen listallaan pelkästään vaikuttavan katedraalinsa ansiosta. ”Kun matkustamme perheen kanssa, valitsemme kohteet ihan muista syistä, esimerkiksi sukuloinnin tai rantaloman vuoksi. Minä otan sitten päivän omaa aikaa ja käyn kuvailemassa kirkkoja.” Suosikkilistan kärjessä jugend-kirkot Pikkuhiljaa suuruuden hurma alkoi haihtua, ja Puustelli innostui myös pienemmistä kirkoista samaten kuin niiden yksityiskohdista ja taideaarteista. Hän kuvaakin nykyisin mielellään esimerkiksi lasimaalauksia ja veistoksia, joita löytyy erityisesti goottilaisista kirkoista. Puustellin lempirakennuksia ovat jugendkirkot niin meillä kuin muualla. Vihkikirkoksikin valikoitui tyylisuuntaa edustava Tampereen tuomiokirkko. ”Se on mielestäni yksi hienoimmista kirkoista missään. Vaikka siinä ei ole yhtä paljon detaljeja kuin goottikirkoissa, niitä riittää sen verran, että kirkkoa jaksaa katsella ja ihmetellä eri kulmista – esimerkiksi lasimaalauksia.” Puustellin muita suomalaisia jugend-suosikkeja ovat Kallion kirkko Helsingissä ja Mikaelin kirkko Turussa. Valaistuminen Kölnin sarastuksessa Ajan myötä Puustelli kiinnostui kirkkojen suunnittelijoista. ”Olen suuri Lars Sonck -fani ja mielestäni Suomen upeimmat kirkot ovat hänen suunnittelemiaan, kuten juuri Tampereen tuomiokirkko. Hänen jälkeensä kotimainen suosikkiarkkitehtini on Josef Stenbäck.” Arkkitehtuurin ohessa Puustelli innostui kirkkojen historiasta. Hän ihmetteli erityisesti sitä, miksi niin valtaviin rakennuksiin panostettiin esimerkiksi keskiajalla, jolloin resursseille olisi saattanut olla muutakin käyttöä. Puustelli nostaa esimerkiksi Kölnin massiivisen goottikatedraalin, jonka rakennusprosessiin kului taukoineen yli 600 vuotta. ”Pidän teknomusiikista ja käyn täällä Saksassa joskus teknotapaamisissa. Kerran kävelin niiden jälkeen aamun sarastaessa läheltä Kölnin tuomiokirkkoa. Sitä katsellessa koin jonkinlaisen valaistumisen siitä, miten uskomaton määrä miestyövoimaa sen rakentamiseen on käytetty”, hän kertoo. ”Ajattelin, että kirkoilla on varmasti haluttu osoittaa muutakin kuin hengellistä mahtia. Sitä pohtiessa tuli luettua Euroopan historiaa ja teologiaa sivuavia asioita.” Kirkkoarkkitehtuuri heijastaa kiinnostavasti myös paikallista kulttuuria. ”Esimerkiksi Italiassa välillä vähän huvittaa kirkkojen krumeluurit. Kullan määrä on valtava ja yksityiskohdat ylitsevuotavia pienissäkin kirkoissa.” Rakennuksia työnkin puolesta Alkuun Puustelli kuvasi rakennuksia järjestelmäkameralla, jollaisen hän omistaa yhä. Viime vuosina hän on siirtynyt etupäässä puhelinkameraan, koska niiden laatu on parantunut huimasti eikä kuvaajan energia riitä enää kaluston raahaamiseen. ”Kuvaan edelleen 99-prosenttisesti rakennuksia. Otan nihkeästi muita kuvia – paitsi tietenkin esimerkiksi tyttärien ylioppilas- tai rippijuhlissa.” Harrastuksesta kehittyi taannoin työ, kun Puustelli ryhtyi avustamaan saksalaisen tuttavansa pilvenpiirtäjäsivustoa. Se laajeni ajan myötä yleiseksi arkkitehtuurisivustoksi ja kaverukset lähtivät rakentamaan siitä bisnestä. Lopulta se palautui harrastesivustoksi. ”Sivustolla on puoli miljoonaa rakennuskuvaa, kirkoistakin kymmeniä tuhansia. Se on ollut nyt rikki jonkun aikaa, mutta meidän on tarkoitus saada se muilta kiireiltä ehtiessä takaisin pystyyn”, Puustelli kertoo. ”Tuon kokemuksen kautta päädyin työskentelemään rakennusalan datan ja ennusteiden parissa. Saan siis olla tekemisissä rakennusten kanssa myös päivätyökseni.” Mieli tyyntyy pikkutunneilla kirkon kulmilla Puustelli kuvaa kirkkoja mieluiten varhain aamulla tai yön pimeydessä. Tällöin niiden upea valaistus pääsee oikeuksiinsa ja otoksissa on helppo välttää ihmiset. ”En halua, että ihmiset joutuvat tahtomattaan nettiin. Toiseksi tykkään ihailla rakennuksia arkkitehtuurisina kokonaisuuksina, jolloin ihmishahmot häiritsisivät detaljeja.” (Kuvassa Keski-Porin kirkko: Janne Puustelli) Myös tunnelma on pikkutunneilla vertaansa vailla. Puustelli kävelee usein teknotapahtumista palatessaan kaupunkia ympäri ja käy kuvaamassa kirkkoja. Mieli rauhoittuu siinä sopivasti. ”Olen esimerkiksi monina kesäöinä kiertänyt Tampereen tuomiokirkkoa ja ihmetellyt sitä mystisessä suomalaisen kesäyön valossa. Helsingissä asuessamme taas pyörin usein Kallion kirkolla aamuviideltä sunnuntaisin, kun aamu alkoi sarastaa.” Teksti: Sinimaaria Kangas Jaa: facebook twitter LinkedIn https://evl.fi/kirkkokuvaaja-janne-puustelli-ihmettelen-kirkkoja-usein-aamun-sarastuksessa-teknotapaamisten-jalkeen/ Kopioi linkki