Kaikki artikkelit

7.10.2020

Jyri Komulainen piispainkokouksen kansliasta Kirkon tutkimuskeskukseen tutkijaksi

Komulainen buddhalais-kristillisessä konferenssissa Myanmarissa 2017
Komulainen buddhalais-kristillisessä konferenssissa Myanmarissa 2017

Komulainen on dogmatiikan dosentti, joka on perehtynyt uskontodialogiin ja kristinuskon erilaisiin tulkintoihin maailmalla. Hän siirtyi syyskuun alussa piispainkokouksen kansliasta tutkijaksi Kirkon tutkimuskeskukseen.

Jyri Komulainen syntyi Porissa, mutta vietti lapsuutensa eri puolilla Suomea. Ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen hän lähti opiskelemaan teologiaa Helsinkiin. Jatko-opintovaiheessa hän teki tutkimusta ekumeenisena stipendiaattina Intian Bangaloressa ja Saksan Hampurissa.

Ennen Kirkkohallitusta Komulainen työskenteli Helsingin yliopistossa ensin teologisessa tiedekunnassa, sitten käyttäytymistieteellisessä. Kirkkohallituksessa hän on nyt syksyllä 2020 työskennellyt 10 vuotta.

”Ehdin olla piispainkokouksen kansliassa melkein vuosikymmenen, mutta siirryin sisäisellä siirrolla Kirkon tutkimuskeskukseen juuri sopivasti, ettei haamuraja ylittynyt. Mielestäni kymmenen vuotta saisi olla maksimiaika tehtävässä kuin tehtävässä”, sanoo Komulainen.

Erikoisaloina hindulaisuuden ja kristinuskon kohtaaminen sekä aasialainen teologia

Komulainen aloitti kristillisen dogmatiikan parissa ja teki gradunsa modernista saksankielisestä teologiasta. Opintojensa loppuvaiheessa tehty reppumatka Aasiaan sytytti hänessä kipinän Etelä-Aasian uskontojen tutkimukseen.

”Olen siksi teologina pyrkinyt paneutumaan hindulaisuuden ja kristinuskon kohtaamiseen sekä aasialaiseen teologiaan. Koska katolinen kirkko on ylivoimaisesti suurin toimija näilläkin alueilla, innostuin tutkimuksen myötä uppoutumaan myös Vatikaani-uutisten seurantaan.”

Tällä hetkellä Komulainen kirjoittaa Kirkon tutkimuskeskuksen tulevaan julkaisuun teologista artikkelia kasteesta. Tämän jälkeen on vuorossa toiseen julkaisuun tuleva artikkeli kristillisestä spiritualiteetista. ”Jälkimmäinen aihe osuu hyvin yksiin sen kanssa, että olen perehtynyt aasialaisten teologien ajatteluun – onhan meillä Suomessakin vahvoja uushindulaisuuden ja buddhalaisuuden virtauksia henkisellä kentällä”, Komulainen muistuttaa. 

Komulainen onkin vastikään toimittanut Elina Hellqvistin kanssa kirjan Henkisyyttä ja mielenrauhaa: Aasian uskonnollisuus länsimaissa (Gaudeamus, 2020). Omassa artikkelissaan hän hahmottelee kristillistä ”valaistumisen teologiaa” vastauksena aikamme haasteisiin.

Kristinuskon globaalit muutokset

Kristinusko on kokenut muutoksia sadassa vuodessa. ”Kaksi kolmasosaa maapallon kristityistä asuu tänään Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa ja Oseaniassa. Vielä vuosisata sitten kristinusko oli vakaasti eurooppalainen uskonto, vieläpä niin, että kirkot olivat kukin valta-alueellaan tiiviissä yhteydessä maalliseen valtaan”, kertaa Komulainen.

”Kristinuskon kartasto on muuttunut dramaattisesti, ja tällä muutoksella on monia seurauksia myös teologisesti: on löydetty esimerkiksi uudelleen kristillisen uskon poliittisia ulottuvuuksia.” Siksi hänen mielestään asiaa on tärkeää pitää esillä kirkossa ja yhteiskunnassa.

Kirkon tutkimuskeskuksessa on käynnistymässä uusi, laaja hanke tuleville vuosille, jonka osana Komulainen toivoo voivansa paneutua luterilaisuuden uusin tulkintoihin globaalissa etelässä.

Tutkija, opettaja, keskustelija

Komulainen kertoo rakastavansa kirjoja ja omien ajatustensa kirjaamista paperille.

”Toisaalta en halua jäädä vain tutkijan kammioon, sillä koen omaavani tutkija-opettajan identiteetin. Siksi mielelläni myös luennoin tutkimistani teemoista ja miksen paljosta muustakin uskontojen alalla.”

Jyri Komulainen tunnetaan aktiivisena Twitter-keskustelijana.

”Apostoli Paavalin kerrotaan Apostolien teoissa hakeutuneen Ateenan Areiopagille puhumaan. Twitter on tämän päivän Areiopagi, joten siellä on hyvä olla kuulolla – ja myös ampumassa alas virheellisiä tietoja ja mielikuvia”, hän perustelee läsnäolon tärkeyttä sosiaalisessa mediassa.

Komulainen pitää itseään onnekkaana siinä, että on pystynyt tekemään mielenkiintonsa kohteista ammatin. ”En harrasta mitään yllättävää: kotona ympäröin itseni kirjoilla ja aina kun mahdollista, singahdan maailmalle havainnoimaan uskonnollisia ja kulttuurisia ilmiöitä kenttätasolle.”

Uran ja perheen yhdistäminen on tuonut lisäksi omat haasteensa.  ”Kolmen lapsen isänä olen joutunut tekemään monia kompromisseja akateemisten intohimojeni ja arkisten velvollisuuksieni välillä.”

Twitter: @JyriKomulainen

Blogi

Podcast

Lue myös:

Uusi teos pohtii Aasian uskontoperinteiden vaikutuksia kristillisyyteen

Teksti: Tia Vähäsarja, Kirkon viestintä

Takaisin sivun alkuun