Kaikki artikkelit

27.6.2025

Juhana Torkki opetti treenaamaan stoalaista mielenrauhaa SuomiAreenan kirkkoillassa: ”Eivät lihaksetkaan kasva, jos ei salilla käy”

Juhana Torkki ja Niilo Rantala.

Kotimaan kirkkoillassa Keski-Porin kirkossa opittiin 26.6.2026 onnellisuutta stoalaiseen tapaan. Kotimaan toimittaja Niilo Rantala jututti aiheesta kirjailija, antiikin tuntija Juhana Torkkia.

Torkki on suomentanut useita antiikin filosofien teoksia. Viimeksi häneltä on julkaistu hänen oma teoksensa Järkevä onni. Torkki mainitsi suosikkifilosofeikseen roomalaisen hoviherran Senecan, Rooman keisari Marcus Aureliuksen ja entisen orjan Epiktetoksen.

– Kun nykymaailman johtajia katselee, toivoisi, että olisi samanlaisia hallitsijoita kuin Marcus Aurelius. Hän teki joka päivä tiliä itselleen siitä, oliko pitänyt kiinni hyveistä, Torkki sanoi.

Marcus Aureliuksen päiväkirja on julkaistu suomeksi nimellä Itselleni.

MUTTA MITEN Torkki summaisi stoalaisen filosofian niille, jotka eivät sitä tunne?

– Tavalla tai toisella se on meille jostain tuttua. Amor fati, rakasta kohtaloasi. Rakasta kaikkea mitä sinulle tapahtuu.

Stoalaisuutta esitellään usein sitaatteina ja nostoina. Silloin ei Torkin mielestä käy ilmi, että taustalla on hyvin kokonaisvaltainen ajattelutapa.

– Kaikki mielen rauhattomuudet tulevat siitä, jos pitää hyvinä ja pahoina asioita, jotka eivät ole hyviä ja pahoja, vaan yhdentekeviä.

Stoalaisuudessa ja kristinuskossa on Torkin mukaan paljon samanlaisia rakenteita, kuten esimerkiksi ylevyysperiaate: ihminen on tavattoman hieno olento eikä hänen pitäisi vajota porsastelevaksi rontiksi. Paavali taas kehottaa tavoittelemaan sitä, mitä ylhäällä on.

Stoalainen sisäisyysperiaate korostaa, että tärkeintä on laittaa sisäinen maailmansa kuntoon. Kristinuskosta puolestaan tärkeää on sydämen tila.

– Sitten taas stoalaisuus on jyrkässä ristiriidassa meidän aikamme varsinaisen uskonnon eli materialistisen hedonismin kanssa. On saatava ulkonainen puoli kivaksi. On maksimoitava hyvää fiilistä. Stoalaisten mukaan tuollainen tavoittelu ei johda onneen.

SUOMALAISTEN HYVINVOINTI on heikentynyt monella mittarilla. Kun 2016 yli 80 prosenttia koki olevansa onnellisia, 2023 heitä oli enää 50 prosenttia. Stressi, loppuun palaminen, huoli tulevaisuudesta ja nuorten pahoinvointi koettelevat. Mitä stoalaiset tähän sanoisivat?

– Avaintermi on onnellisuus. Me ajattelemme, että onni on hyvää fiilistä. Kun jokin menee mönkään, onni menee. Stoalaiset määrittelivät onnen eri tavalla. Se on enemmän hyvää elämää kuin fiilistä. Olen onnellinen, kun tiedän eläväni hyvää elämää. Stoalaisuus voisi syvällisesti haastaa meidän onnen etsintämme.

Stoalaisuudessa korostui yhteisöllisempi käsitys onnellisuudesta. Senecan mukaan mehiläinen on onnellinen, kun koko mehiläispesä on onnellinen. Maailma oli kokonaisuus, jonka hyvä Jumala oli tehnyt.

Stoalaiset treenasivat mieltään hyväksymään sen, että elämässä voi sattua kaikkea. Ihan kaikki elämässä pitää olla valmis antamaan pois, koska se on elämän laki.

– Huomaatko että kun ostat jotakin, ostat samalla itsellesi potentiaalisia huolen aiheita. Ostamasi voi mennä rikki. Kun himoitaan uutta uunia mökille, huomioidaan sen hinta, mutta ei sen mukana tulevaa stressiä.

TORKIN MUKAAN stoalaista asennetta voi lähteä harjoittelemaan pienillä asioilla. Tosiasiat pitää hyväksyä.

– Jos on vaikka huomenna sataa vettä, se harmittaa näin kesällä. Mutta eikö se ollut tiedossa Suomen oloissa? Stoalainen viisas ajattelee, että tiesin tämän, nyt tehdään sisällä sadepäivän asioita.

Stoalainen ei siis ollut turhan optimistinen mutta pessimistinenkään. Saattoiko hän rauhan saavutettuaan lipsua apeaan passiivisuuteen?

– Voihan se olla mahdollista. Mutta stoalaiset paljon kannustivat myös aktiiviseen elämään. Stoalaisten arvoasteikosta nautiskelu tipahti heti pois, mutta he eivät osanneet tehdä valintaa sen välillä ollako aktiivinen vai kontemplatiivinen viisauden tavoittelija. Piti kuunnella elämäntilannetta, mitä kohtalo minulle haluaa.

Stoalaisen mielenrauhan saavuttaminen ei Torkin mukaan ole samalaista hokkuspokkusmeininkiä kuin nykyajan kaupallistettu etsintä.

– Se on matka ja vaatii kärsivällisyyttä. Eivät lihaksetkaan kasva, jos ei salilla käy, Torkki totesi.

Teksti ja kuva: Freija Özcan

Teksti on julkaistu myös Kotimaa-lehdessä.

Takaisin sivun alkuun