Hyppää sisältöön

Uskonnonvapaus

Julkisuudessa on käyty viime vuosina kahta laajempaa uskonnonvapautta sivuavaa keskustelua. 

Raamattuun viittaavista teksteistä oikeuskäsittely

Kansanedustaja Päivi Räsäsen ja Luther-Säätiön Juhana Pohjolan saamat syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan etenivät oikeuskäsittelyyn tammikuussa 2022. Syytteet koskevat heidän julkaisemiaan kirjoituksia, joiden epäillään halventavan homoseksuaaleja. Räsänen ja Pohjola ovat vedonneet uskonnonvapauteensa ja oikeuteensa lainata Raamattua.

Arkkipiispa Tapio Luoma on todennut, että uskonnonvapaus on perustava ihmisoikeus.

”Selvää on, että kirkkomme seisoo uskonnonvapauden laajan positiivisen ymmärtämisen takana. Kun erilaisia vapauksia tarkastellaan demokraattisessa yhteiskunnassa, ne joutuvat kohtaamaan toisensa. On pakko punnita sitä, millä tavalla niitä suhteutetaan toinen toisiinsa”, arkkipiispa toteaa.

”Ketään ei saa uhata, panetella tai solvata sen paremmin uskonnon varjolla kuin takiakaan, eikä muustakaan syystä. Yhteiskunnan ja viranomaisten tulee suojella ihmisiä vihalta, vainolta ja syrjinnältä.”

”Oikeusvaltiossa rikosepäilyjen tutkiminen on oikeuslaitoksen tehtävä. Luotan tässäkin asiassa oikeuslaitokseen”, arkkipiispa Luoma toteaa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat painottavat syksyllä 2021 julkaisemassaan piispainkirjeessä, että Raamattua on tulkittava vastuullisesti.

Joulukirkko ja joulujuhla kirkossa

Koulut voivat edelleen järjestää lukukauden päätösjuhliansa kirkoissa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoo mietinnössään 16/2021, että pelkkä tila ei tee juhlasta uskonnollista ja että kirkon tai muun uskonnollisen tilan käyttö juhlassa ei ole perustuslain vastaista.  Seurakuntien ja koulujen hyvä yhteistyö voi siis jatkua siellä, missä tarvetta juhlatiloille on.  

Perustuslakivaliokunta korostaa myönteisen kantansa lisäksi, että kirkon tai muun uskonnollisen tilan käyttöön koulun yhteisissä juhlissa liittyy uskonnonvapauden, yhdenvertaisuuden ja julkisen vallan neutraalisuuden kannalta jännitteitä.  Juhlan ohjelman osalta on varmistuttava siitä, että oppilaiden uskonnon ja omantunnon vapaus tulee yhdenvertaisesti turvatuksi. 

Lukukauden päätösjuhlien lisäksi koulut voivat järjestää kirkoissa koulujumalanpalveluksia, kuten joulukirkkoja ja muihin juhlapyhiin liittyviä jumalanpalveluksia. Toisin kuin lukukauden päätösjuhlat, koulujumalanpalvelukset ovat uskonnollisia tilaisuuksia, joista koulu tiedottaa etukäteen ja joihin osallistumisen on oltava vapaaehtoista. 

Ratkaisevaa on siis kunkin tilaisuuden sisältö. Tämän suhteen kirkolla on olemassa selkeät pelisäännöt. Alla olevat viestit valottavat vielä kirkon näkökulmaa koko teemaan.

  1. Kirkon ja seurakuntien tilat on tarkoitettu paitsi jumalanpalveluskäyttöön, myös muuhun soveltuvaan käyttöön. Kirkot ovat perinteisesti olleet myös käytettävissä paikallisiin yhteisöllisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Kirkon käytöstä esimerkiksi konsertteihin päättävät lain mukaan kirkkoherra ja kirkkoneuvosto.
  2. Lähtökohtana myös kouluyhteistyössä on ollut, että tila itsessään automaattisesti ei tee tilaisuudesta uskonnollista, vaan sen tekee sisältö.
  3. Joulukirkko ja kirkossa järjestettävä joulujuhla ovat eri asia, ja näitä ei tulisi sotkea keskenään. Joulujuhlassa on kyse kaikille oppilaille yhteisestä, opetukseen kuuluvasta juhlasta, joten juhlan sisältö ei voi olla sama asia kuin joulukirkko. Joulujuhla kuuluu opetukseen, ja sen sisällöstä vastuu on aina koululla.
  4. Seurakunnat järjestävät mielellään koulujen kanssa joulukirkkoja. Näihin osallistuminen on vapaaehtoista ja perustuu huoltajan valintaan. Koulu hoitaa luvat ja viestinnän vanhemmille. Kyseessä on pitkä ja myönteinen yhteistyön perinne, jossa myös toteutuu lasten ja nuorten osallisuus sekä positiivinen uskonnonvapaus.
  5. Opetushallitus ja kirkko ovat yhteistyössä laatineet selkeät koulujen ja seurakuntien välisen yhteistyön mallit (ns. korimalli). Niiden mukaisesti uskontoon viittaavat juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä. Näiden perinteisten juhlien järjestämisvastuu on koululla. Seurakunnan edustaja voi vierailla näissä kutsuttuna vieraana tai asiantuntijana. Koulun juhlat voivat sisältää esimerkiksi yksittäisiä virsiä, jouluevankeliumin tai joulukuvaelman. Nämä eivät ole perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaan uskonnon harjoittamista, vaan liittymistä suomalaiseen perinteeseen.
  6. Kirkkona haluamme toimia suhteessa yhteiskuntaan avoimesti. Haluamme tarjota tiloja yhteisöjen käyttöön. Lähtökohtaisesti ajattelemme, että kirkkotila soveltuu kaikille oppilaille juhlakäyttöön kunnioittaen kaikkien yhdenvertaisuutta, eri uskontojen moninaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä kirkkotilan pyhyyttä. Juhlan sisältö on ratkaiseva tekijä.

Teemasta lisää:

Perustuslakivaliokunta: Kirkko käy koulun juhlatilaksi 17.12.2021

Yle uutiset: Koulut voivat edelleen  järjestää juhlia kirkossa 16.12. 2021