Käsi laskee arkulle valkoisen ruusun.
Älä jätä lasta yksin suruun

”Kun isäni oli kuollut, ei hänestä enää saanut puhua. Kun koetin jutella isästä tai jos itkin, äiti suuttui. Hän sanoi, että isästä ei enää tässä talossa puhuta, puhuessa suru nousee pintaan. Niinpä itkin isän ikävääni yksin huoneessani tyynyäni vasten.” Monissa suomalaissuvuissa kannetaan tunneperintönä välttelevää kiintymyssuhdekäyttäytymistä. Osin sotatraumoista ja pärjäämisen kulttuurista johtuen tunteita ei olla osattu […]

Mitä sinä tarvitset?

Moni kokee loppusyksyn kaikkein kuormittavimpana ajankohtana. Pimeään, kylmään aamuun on raskasta nousta. Elämme ahdistavia aikoja myös maailmantilanteen näkökulmasta. Uutiset masentavat, kiertävät flunssat uuvuttavat ja aurinko tarjoaa apuaan vain satunnaisesti. On aika pitää erityistä huolta itsestään ja läheisistään. Itseä ja omaa vointia on hyvä välillä aktiivisesti kuulostella. Se on mielenterveysteko. Ota siis hetki itsellesi ja kuuntele […]

Syksyn lehdet maassa
En usko, että kaikella on tarkoitus

Hei! Mitä sinulle kuuluu? Uskon koko sydämestäni, että sinulla on kaikki ihan mahtavasti, mutta joskus jonkinlainen varmistus olisi lohduttavaa. Yhteen kysymykseen kaipaan vastausta: miksi? Tiedämme, että kamppailit niin monen asian kanssa, mutta mikä oli se viimeinen silaus? Et jättänyt jälkeesi selitystä. Joten, mitä tapahtui? Miksi? Miksi, miksi?  Kun ajattelen kaikkia vääryyksiä, jotka jouduit kohtaamaan, kuinka […]

Syksyn puita lammen rannalla.
Kirje läheisensä menettäneelle

Hyvä Ystävä! Kutsun sinua ystäväksi, koska tunnemme toisiamme. Kumpikin meistä tietää mitä rakkaan läheisen menettäminen merkitsee. Näin ollen luulen tietäväni ja ymmärtäväni miltä sinusta nyt tuntuu, minkälaiset ajatukset ja tunteet sisälläsi liikkuvat näinä kuukausina ja viikkoina. Ja sinä voit kuvitella miltä minun elämäni tältä osin näyttää, kun kerron, että olen kaksikin kertaa joutunut saattamaan rakasta […]

Puun oksia taivasta vasten.
Kirje edesmenneelle läheiselle

Rakas ihmiseni, Muistan elävästi kuolemasi. Lähtösi ei tullut meistä kenellekään yllätyksenä. Päinvastoin, olimme sitä aroin miettein jo toivoneet, samalla kokien ajatuksistamme syyllisyyttä. Tiesin sinun silti jo toivovan pääsyä pois.  Kun sanoma kuolemastasi tavoitti minut, en kuitenkaan tuntenut helpotusta. Itkin ryöppyinä ja ikävä oli raskas kuin hautausmaan kiviaita. Koin menettäneeni sinut, elämäni arvokkaan ja rakkaan ihmisen, […]

Kynttilä käsien välissä.
Surussa, kaipauksessa

Kuolemaa ja surevia läheisiä kohtaavat papit ovat kirjoittaneet kuoleman kohtaamisesta. Kirjoituksissa he pohtivat, mitä sanoa läheisensä menettäneelle, mitä ihmiset käyvät yleisesti läpi kuoleman tullessa lähelle sekä mikä tuo lohtua ja rauhoittaa, antaa voimaa.

Takaisin sivun alkuun