Kaikki artikkelit Kaikki artikkelit 17.8.2022 Antje Jackelén: Meidän on muistettava kertomukset saamelaisten kärsimyksistä ja sorrosta Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Uutisartikkeli Vastuullisuus Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén kuvaa saamelaisten ja kirkon sovintoprosessia hyvin herkäksi. Tapasimme Jackelénin Inarissa, jossa hän osallistui Saamelaisille kirkkopäiville 5.-7.8. 2022. Antje Jackelén on työskennellyt pitkään Ruotsin kirkon ja saamelaisten suhteen eteen ja vaatinut myös Ruotsin valtiota perustamaan totuuskomission saamelaisiin kohdistuneiden vääryyksien selvittämiseksi. Kuluneen vuoden aikana Ruotsissa on tapahtunut paljon. Vuoden 2021 marraskuussa Ruotsin hallitus ilmoitti, että se asettaa totuuskomission selvittämään saamelaisten kokemaa syrjintää. Samassa kuussa, 24. marraskuuta 2021 Ruotsin kirkko otti historiallisen askeleen. Se pyysi anteeksi saamelaisten kaltoinkohtelua. Anteeksipyyntö esitettiin 24. marraskuuta Uppsalan tuomiokirkossa jumalanpalveluksessa. Pahoittelut esitti arkkipiispa Antje Jackelén. Hän esittää anteeksipyynnön myös toisen kerran Ságastallamat-konferenssissa Luulajassa lokakuussa. ”Ruotsin kirkko pyytää anteeksi osallisuuttaan kolonialistiseen sortoon saamelaisia kohtaan. Ruotsin kirkkohan oli vuoteen 2000 asti Ruotsin valtionkirkko, joten olimme osallisina valtion harjoittamaan saamelaisten sortoon”, Jackelén sanoo. Saamelaisten kolonialistinen sorto ilmeni Ruotsissakin vuosien saatossa monin tavoin. Saamelaista nimistöä, saamen kieltä ja saamelaista identiteettiä kyseenalaistettiin ja painettiin alas. Kirkolla oli oma roolinsa 1900-luvun rotututkimuksen edistämisessa, jonka seurauksena saamelaisten hautoja on avattu vielä 1950-luvullakin tutkimuksen nimissä. Myös kirkon vastuulla olleet asuntolakoulut jättivät syvät arvet moniin saamelaislapsiin. Sanojen lisäksi käytännön tekoja Ruotsin kirkon anteeksipyyntöön liittyy kahdeksan käytännön sitoumusta toimenpiteisiin, joita toteutetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. ”Sitoudumme edistämään ja vahvistamaan saamelaisesta jumalanpalveluselämää, lisäämään tietämystä sekä historiasta että nykypäivästä, vaalimaan saamen kieliä sekä noudattamaan alkuperäiskansojen oikeuksia. Sitoudumme myös tekemään työtä sen eteen, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus omaksua saamelainen identiteetti ja elää sen mukaan. Työskentelemme sen eteen, että nuorten saamelaisten elämänhalu vahvistuisi”, Jackelén kertoo. Tällaiselle työskentelylle onkin suuri tarve. Alkuperäiskansojen keskuudessa itsemurhariski on korkeampi kuin muussa väestössä. Erityisessä riskiryhmässä ovat nuoret miehet. Kuin heikoilla jäillä Ruotsin kirkon matka tähän taitekohtaan on ollut pitkä. Se on käynnistänyt kirkon ja saamelaisten sovintoprosessit jo 1990-luvulla. Jackelén mainitsee vuoden 2006 eräänlaisena virstanpylväänä, jolloin julkaistiin ensimmäinen selvitys saamelaisiin kohdistuneista väärinkäytöksistä. Hän kuvaa suhteiden korjaamisen prosessia silti hyvin herkäksi. ”Kun toinen on ollut vallassa ja toinen sorron uhri, ollaan lähtökohdiltaan aika kaukana toisistaan. On pitkä prosessi, jotta päästään kohtaamaan kasvokkain ja kulkemaan yhdessä tästä eteenpäin. Kun lähestytään toisiamme, on kuin käveltäisiin heikoilla jäillä”, hän kuvaa. ”Olen ollut huolissani siitä, että jos teen prosessissa jotain väärin, jää pettää ja tilanne kehittyy pahemmaksi kuin se alkujaan oli. Hyvä merkki on, jos voi jo luottaa siihen, että virheen tapahtuessa toinen osapuoli huomauttaa siitä. Sitten pääsee myös korjaamaan virheensä. Silloin on päästy jo vähän eteenpäin”, Jackelén sanoo. Älä unohda mitä on tapahtunut Ruotsin arkkipiispa uskoo siihen, että ihminen voi oppia historiasta. ”Ei pidä kuitenkaan koskaan sanoa, etteikö tällaista voisi enää koskaan tapahtua. Sen sijaan, on oltava itsekriittinen ja muistettava, mitä on tapahtunut”, hän sanoo ja vetää suoran yhteyden kirkon sakramenttiin, ehtoolliseen, jossa muistaminen on tärkeää. ”Jeesuksen kärsimyksen, kuoleman ja ylösnousemuksen muistaminen on meille jatkuva kehotus muistaa myös kertomukset sorrosta, kärsimyksestä ja kuolemasta. Silloin voimme toteuttaa sovitusta maailmassa.” Suomessakin kirkon ja saamelaisten suhde tarkastelussa Suomen ev. lut. kirkossa on tehty jo pitkään työtä saamelaisten aseman edistämiseksi. Kirkon saamelaistyön sihteeri, rovasti Erva Niittyvuopio vastaa valtakunnallisesti kirkon saamelaistyön koordinoimisesta Oulun hiippakunnasta käsin. Työn tukemiseksi on perustettu kirkon saamelaistyön neuvottelukunta. Viime vuosina kirkossa on panostettu työntekijöiden kielikoulutukseen, tuotettu materiaaleja ja julkaistu kirkon verkkosivut kaikille kolmella saamen kielellä. Ruotsin sovintoprosessia on myös seurattu tiiviisti. ”Kirkkomme on valmis tukemaan kaikkia niitä ponnisteluja, joissa etsitään tietä kohti niin sanottua sovitettua tilaa saamen kansan ja valtaväestön suhteissa, ja ryhtymään osaltaan tarvittaviin toimiin”, arkkipiispa Tapio Luoma lupasi Saamelaisilla kirkkopäivillä Inarissa elokuussa 2022. Suomessa kirkon ja saamelaisten suhdetta on pyrkinyt korjaamaan Oulun piispa emeritus Samuel Salmi. Salmi pyysi vuonna 2012 saamelaisilta anteeksi saamelaisten alistamista ja kertoi tuntevansa historian tapahtumista häpeää. Salmi lausui anteeksipyyntönsä Inarissa järjestetyssä Saamelaiset kirkossa -seminaarissa. Sittemmin nykyinen Oulun piispa Jukka Keskitalo on yhtynyt Salmen esittämään anteeksipyyntöön ja viitannut siihen muun muassa puheessaan Inarissa saamelaisvainajien jäänteiden maahan kätkemisessä, Saamelaisten kirkkopäivien jälkeen elokuussa 2022. Keskitalon mukaan ainoastaan aito tosiasioiden tunnustaminen, katumus ja anteeksipyyntö voisivat viedä kirkkoa ja saamelaisia yhdessä eteenpäin. Samassa tilaisuudessa arkkipiispa Tapio Luoma sanoi kirkon haluavan ilmaista katumustaan osallisuudestaan saamelaisten ja heidän kulttuurinsa vähättelevään kohteluun. Teksti: Henna Ahlfors ja Anna Patronen, Kirkkohallitus Jaa: facebook twitter LinkedIn https://evl.fi/antje-jackelen-meidan-on-muistettava-kertomukset-saamelaisten-karsimyksista-ja-sorrosta/ Kopioi linkki