Tomáš Halík: Uuden reformaation tulee ottaa huomioon koko maailma 

Kirkon on vältettävä kulttuurisotia. Sen sijaan sen on suostuttava itsekriittiseen uudistumiseen suurten muutosten ja kriisien aikana, tsekkiläinen katolinen pappi ja intellektuelli Tomas Halík haastoi Krakovassa, Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksessa.

Tomáš Halík on tšekkiläinen katolinen pappi ja kirjailija. Halík toimi ensimmäisen Tšekin presidentin Václav Havlin neuvonantajana Berliinin muurin murtuessa ja kylmän sodan päättyessä. Hän on myös sosiologian professori ja Prahan Charlesin yliopiston uskontotieteen osaston johtaja ja saanut lukuisia palkintoja työstään ihmisoikeuksien, uskonnonvapauden ja uskontojen välisten vuoropuhelun edistämiseksi. 

Luterilaisen Maailmanliiton yleiskokouksen toisena päivänä monsignor Tomáš Halík kehotti luterilaista yhteisöä olemaan ”jatkuvan Toivon antajan ylösnousemuksen todistajia”.  

”Tätä se voi olla, jos se tekee työtä sellaisen hengellisen uudistuksen puolesta, joka ylittää kansalliset, uskonnolliset, sosiaaliset ja kulttuuriset rajat”, Halík jatkoi.  

”Kirkon on oltava kirkkoisä Augustinuksen sanoin ’aina uudistuva’, erityisesti suurten muutosten ja kriisien aikoina. Kirkon profeetallinen tehtävä on tunnistaa ja vastata Jumalan kutsuun suhteessa ajan merkkeihin,” Halík sanoi.  

Hän totesi, että reformaatio on tarpeellinen aina silloin, kun ”muoto estää sisällön ilmenemisen ja tukahduttaa uskon elävän ytimen.” 

Samalla hän viittasi apostoli Paavaliin ja tämän rohkeuteen. Kuten apostoli Paavali aikoinaan uskalsi laajentaa kristinuskon näkemystä yhdestä juutalaisesta suuntauksesta kohti laajempaa ekumeenista käsitystä ensimmäisessä reformaatiossa, Halík painotti, että nykyinen aika vaatii kristinuskolta kykyä ylittää olemassa olevat henkiset, institutionaaliset, tunnustukselliset, kulttuuriset ja sosiaaliset rajat täyttääkseen universaalin tehtävänsä. 

Usko ja kriittinen ajattelu tarvitsevat toisiaan 

Halík vaati myös kristityiltä rehellistä vuoropuhelua moniarvoisen yhteiskunnan kanssa.  

“Usko ja kriittinen ajattelu tarvitsevat toisiaan. Kypsä usko voi elää aikamme avoimien kysymysten kanssa ja vastustaa houkutusta liian yksinkertaisille vastauksille, joita nykyajan ideologiat vaarallisesti tarjoilevat.” 

”Nykyisin ihmiset, kansakunnat, uskonnolliset yhteisöt ja kirkot pelkäävät menettävänsä identiteettinsä. Ehkäpä käsite ’identiteetti’ ei ole liian kaukana siitä, mitä sana ’sielu’ aikaisemmin ilmaisi. Se on arvokkainta meissä – se mikä tekee meistä sen, keitä olemme,” hän pohti. 

”Populistit, nationalistit ja uskonnolliset fundamentalistit hyödyntävät tätä pelkoa omiin vallan ja talouden etuihinsa. He käyttävät identiteetin menettämisen pelkoa samalla tavalla kuin sielun pelastumisen pelkoa hyödynnettiin myytäessä synninpäästöjä. He tarjoavat “sielun” sijaan erilaisia kollektiivisen identiteetin muotoja nationalismiin ja poliittiseen tai uskonnolliseen kuppikuntaisuuteen liittyen. He myös väärinkäyttävät kristillisiä symboleja ja retoriikkaa ja he tekevät kristinuskosta identiteettipolitiikkaa”, hän sanoi.  

Edelleen Halík näki, että uuden reformaation tulisi vaikuttaa myös tapaan tehdä lähetystyötä. 

”Emme voi lähestyä toisia ylimielisinä totuuden omistajina. Lähetyksen tavoite ei ole rekrytoida uusia kirkon jäseniä ja puristaa heitä henkisten rajojen ja instituutioiden sisään, vaan meidän tulee itse ylittää nämä rajat ja luoda vuorovaikutusta eri tavoin uskovien ja uskonnottomien kanssa niin, että dialogi voi rikastuttaa molempia osapuolia.” 

Rooli sovinnon edistämisessä

Halík myös nosti esiin kirkkojen roolin sovinnon edistämisessä erityisesti alueilla, jotka ovat kärsineet historian traagisista tapahtumista. Hän korosti, että demokratia vaatii enemmän kuin vain poliittista ja taloudellista muutosta – se vaatii moraalista ja hengellistä ilmapiiriä.  

”Kirkot, jotka antavat itsensä korruptoitua poliittisten hallintojen vaikutuksesta, menettävät tulevaisuutensa,” hän varoitti ja huomautti, että jos kirkko aloittaa kulttuurisodat sekulaarin ympäristönsä kanssa, se yleensä häviää ja vääristyy.  

Sen sijaan Halík kannustaa hengellisen erottelun kulttuuriin ja uskoo, että uudistunut, syvällisempi kristillinen hengellisyys voi merkittävästi vaikuttaa ihmiskunnan hengelliseen kulttuuriin tänään, jopa niin, että se ulottuu kirkkojen rajojen ulkopuolelle. 

Katso striimiä yleiskokouksesta

Teksti: Anna Patronen, Kirkon viestintä