Kaikki artikkelit

1.9.2023

Anne Heikkinen lähtee luterilaisten kokoontumiseen Puolaan: ”Luterilaisen kirkon asema Suomessa on kansainvälisesti poikkeuksellinen”

Anne Heikkinen lähtee luterilaisten kokoontumiseen Puolaan: ”Luterilaisen kirkon asema Suomessa on kansainvälisesti poikkeuksellinen”

”On ollut kiehtovaa huomata, että eläminen sellaisten kulttuurien piirissä, joissa luterilaisuus ei ole valtavirtaa, on itseasiassa vahvistanut omaa identiteettiäni luterilaisena,”  Anne Heikkinen aloittaa.

Hän on lähdössä Luterilaisen maailmanliiton yleiskokoukseen Krakovaan kokousavustajaksi. Kyseessä on suurin ja merkittävin luterilaisten kansainvälinen tapaaminen, joka järjestetään noin seitsemän vuoden välein. Suomesta paikan päälle matkaa delegaatio, jota johtaa arkkipiispa Tapio Luoma.

”Odotan erityisesti eri puolilta maailmaa tulevien luterilaisten tapaamista. Tapaan kokouksessa pitkästä aikaa Nepalissa ja Palestiinassa eläviä ystäviäni, mistä olen todella innoissani! Odotan uuden oppimista ja luterilaisen identiteetin syvenemistä”, Anne Heikkinen kertoo.

Anne Heikkinen on teologi, jonka opinnot ovat vieneet häntä kiinnostaviin maailmankolkkiin. Hän teki työharjoittelunsa Suomen Lähetysseurassa Nepalissa. Lisäksi hän on asunut Palestiina-Israelissa kerätessään gradunsa tutkimusmateriaalia.

”Erityisesti nämä kokemukset ovat avanneet silmäni globaalille luterilaisuudelle ja ovat saaneet kiinnostumaan Luterilaisesta maailmanliitosta. Gradussani ja nyt väitöskirjassani tutkin palestiinalaispiispa Munib Younania, joka on toiminut Luterilaisen maailmanliiton presidenttinä vuosina 2010–2017. Tutkimukseni myötä olen saanut yhden näkökulman Luterilaiseen maailmanliittoon.”

Kristinusko voi opettaa uudenlaista tärkeysjärjestystä

Kirkot voivat vaikuttaa yhteiskuntaan monin eri tavoin. Anne Heikkiselle elämä ulkomailla on tehnyt tätä selväksi. Hän kertoo, että Nepalissa kirkko voi muistuttaa jokaisen ihmisen yhtäläisestä ihmisarvosta ja nostaa ihmisiä köyhyydestä, ja Palestiinassa kirkko puolestaan kritisoi poliittista todellisuutta ja tukee ihmisiä eriarvoistavan järjestelmän ja miehityksen alla.

”Suomessa kirkko voi olla esimerkki yhteisöllisyydestä yksilökeskeisessä kulttuurissa, tai rohkaista kohtuulliseen elämäntapaan tässä yhteiskunnassa, jossa kuluttaminen ja markkinavoimat jylläävät. Kirkko voisi tarjota toisenlaisia käsityksiä elämän merkityksellisyydestä; elämän merkityksellisyyden ei tarvitse kummuta jatkuvasta kasvusta, kulutuskokemuksista tai omaisuuden kerryttämisestä, vaan Jeesuksen seuraamisesta.”

”Kiireen ja kilpailun keskellä kristinusko voi opettaa uudenlaiseen tärkeysjärjestykseen, jossa ihmisen arvo ei ole teoista tai saavutuksista riippuvainen,” hän pohtii.

Vastuu luoda tilaa ja huolehtia vähemmistöistä

Luterilaisen kirkon asema Suomessa on kansainvälisellä mittapuulla poikkeuksellinen. Anne Heikkinen muistuttaa, että se on edelleen enemmistökirkko ja sen vaikutus suomalaiseen kulttuuriin monella tapaa merkityksellinen.

”Ajattelen, että enemmistöasema tuo mukanaan myös vastuun tuoda tilaa ja huolehtia vähemmistöistä. On kirkolle myös haaste avata korvat vähemmistökirkkojen ja -uskontojen äänelle ja ymmärtää muita paremmin.”

Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksessa hänelle tärkeitä teemoja ovat nuorten osallisuus, rauhan ja oikeudenmukaisuuden teemat sekä vammaisten ihmisten osallisuus.

”Elän itsekin näkymättömän vamman kanssa. Toivon, että nämä teemat nousevat Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksessa keskusteluun”, hän sanoo.

Silta kulttuurien välillä

Anne Heikkinen näkee kirkkojen mahdollisuudet toimia yhdistävinä voimina eri taustojen ja katsomusten välillä.

”Minua kiehtoo paljon ajatus kirkoista ja kristityistä siltana kulttuurien välillä. Tämänhetkinen maailmanpoliittinen tilanne tekee rajoja maiden ja mantereiden, ja erityisesti idän ja lännen, tai globaalin pohjoisen ja etelän välille. Mielestäni Suomessa meidän ei pidä lähteä mukaan ajatukseen, että olemme kirkkona tai kristittyinä ensisijaisesti osa länttä, sillä se rakentaa muurin meidän ja globaalin etelän kasvavien kirkkojen välille,” Heikkinen haastaa.

”Päinvastoin: kristinusko löytyy nykyisin likimain jokaisesta kulttuurista ja tämä tarkoittaa sitä, että kirkot ja kristityt voivat olla yhteiskunnassamme silta muualla eläviin kirkkoihin ja kristittyihin ja heidän kulttuureihinsa.”

Luterilainen maailmanliitto syntyi toisen maailmansodan runtelemaan maailmaan. Vaikka moni asia on muuttunut 76 vuoden aikana, tuhotut kaupungit ja kymmenet miljoonat pakolaiset ovat yhä todellisuutta. Sota on palannut myös Eurooppaan.  Kirkkojen yhteisiä ponnisteluja oikeudenmukaisuuden, rauhan ja sovinnon puolesta tarvitaan yhä kipeästi. Luterilaisen Maailmanliiton (LML) 13. yleiskokous kokoaa Puolan Krakovaan 13.9.-19.9.2023 luterilaisia eri puolilta maailmaa. Kokouksen teema on “Yksi ruumis, Yksi henki, Yksi toivo”.

Media voi seurata osaa kokoontumisen tapahtumista verkossa suorana. Akkreditoidu online-tapahtumiin

Ks myös Luterilaiset kokoontuvat Krakovaan syyskuussa – evl.fi

Teksti: Anna Patronen, Kirkon viestintä

Takaisin sivun alkuun