Uskonnollisuuden sukupolvittaiset murrokset näkyvät spiritualiteetin monimuotoisuudessa

Suomalaisessa uskonnollisuudessa näkyy arkisen uskonnon nousu ja hengellisyyden monimuotoistuminen. Uudessa tutkimusjulkaisussa, Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa, monimuotoisuutta jäsennetään spiritualiteetin käsitteen avulla.  

Julkaisu kokoaa yhteen spiritualiteetin tutkimusta yhteisöjen sekä kirkkojen toiminnan, eletyn uskonnon ja teologian näkökulmista. Kirja sisältää 15 tutkimusartikkelia. 

Kirjassa esitellyt tutkimukset valaisevat erilaisia spiritualiteetin toteuttamisen tapoja ja areenoita, joita voivat olla esimerkiksi jumalanpalvelusyhteisöt, uskonnollinen pukeutuminen, sosiaalisen median kanavat ja luonto. Tarkastelun kohteena on myös se, miten tutkimuksen kohteena olevat uskonnollisuuden piirteet ja taustatekijät ovat muuttuneet. 

Uskonnollisuus nousee esiin uusilla areenoilla  

Katri Karhunen on tutkinut terveysalalla työskentelevien suomalaisten musliminaisten huivin käyttöä. Musliminaisiin liitetyt ennakkoluulot johtuvat huivista eli kuulumisesta uskontoon, jota ei perinteisesti ole nähty suomalaisena. Työelämä ja yhteiskunta monimuotoistuvat kulttuurisesti ja uskonnollisesti, mutta huivikeskustelu osoittaa edelleen rajoittuneisuutta siinä, miten uskonto saa näkyä julkisessa elinpiirissä ja miten erilaisten uskontojen edustajat voivat elää osana yhteiskuntaa yhdenvertaisina. 

Uskonnollisuuden tarkastelu yhteisötasolla osoittaa merkittäviä sukupolvien välisiä eroja. Pietari Hannikaisen tutkimuksessa uusista jumalanpalvelusyhteisöistä millenniaalisukupolveen kuuluvat (1980-luvulla syntyneet) eroavat muista yhteisöjen osallistujista erityisen halukkaina uudistamaan kirkkoa ja sen jumalanpalveluselämää. Heillä myös korostuivat muutosavoimuuden ja itsensä korostamisen arvot. 

Hanna Salomäki nostaa tutkimuksessaan esiin 2010-luvulla vahvistuneen naisten uskonnollisuuden muutoksen. Kotien kristillisen perinteen heikentyminen on yhteydessä erityisesti nuorten naisten uskonnollisuuteen. Salomäen mukaan nuoret miehet ovat muuttuneet aiempaa avoimemmiksi uskontoa kohtaan. 

Spiritualiteettia palvelevan toiminnan haasteena kirkoille on jatkuva ja kiihtyvä muutos. Tiia Liuski on perehtynyt tutkimuksessaan sotilaspappien työkenttään, joka on vahvasti sidoksissa työhön ulkoapäin heijastuviin muutoksiin, kuten yhteiskunnan polarisaatioon, asenne- ja arvomuutoksiin, monikulttuurisuuteen, teknistymiseen ja teknologian kehitykseen.  

Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa -kirjan ovat toimittaneet Veli-Matti Salminen ja Niko Huttunen. Se julkaistaan Suomen ev.-lut. kirkon tutkimusjulkaisuja -sarjassa ja on saatavissa verkkosivuilta.  

Kirjan julkistamistilaisuus on maanantaina 31.1. klo 14–15 Teams-livessä (linkki) 

Lisätietoja: 
Kirkon tutkimus ja koulutus:
Veli-Matti Salminen, 040 1424 896, veli-matti.salminen@evl.fi 
Niko Huttunen, 050 309 7627, niko.huttunen@evl.fi