4. paastonajan sunnuntai: Mitä tarvitsen tänään?

Joh. 6:1–15

Onni tulee rajattomista mahdollisuuksista. Vai tuleeko? Vaihtoehtojen runsaus saattaakin tuoda mukanaan tyhjyyttä. En tiedä, mihin kiinnittyisin. Mikään ei tunnu miltään.

Länsimaissa uskotaan, että tehostaminen ja omien rajojen ylittäminen ovat avaimia parempaan elämään. Olemme niin sisällä systeemin ahneudessa, että emme edes näe sitä. Ahneus kietoutuu hyviin ajatuksiin ja päämääriin. Se läpäisee yhteiskunnat ja ideologiat. Tarpeet ja mielihalut sekoittuvat. Kaipaamme yhä enemmän. Kulutamme häikäilemättömästi yhteisiä luonnonvaroja.

Ympärillämme on myös toisenlaisia arvoja, kuten auttamisen halua, yhteishenkeä ja luonnonläheisyyttä. Nämä teema löytyvät Uuden testamentin ruokkimisihmeestäkin. Pojan vaatimattomista eväistä riittää ruokaa tuhansille rehevällä nurmella istuville ihmisille. Jeesuksen seurassa opetuslasten epäilevät asenteet vaihtuvat toiminnaksi. Yksi viehättävä yksityiskohta on tähteiden kerääminen.

Kun resurssit ovat pienet, syntyy luovia ratkaisuja. Alamme kierrättää ja tehdä asioita yhdessä. Monesti emme voi vaikuttaa kurjiin olosuhteisiin. Sama vaikea tilanne tuntuu kuitenkin ihan erilaiselta silloin, kun siinä ei tarvitse olla yksin. Kun tukeudumme toisiimme, epätoivoinen olo vähenee.

Elämäntapamme on rakennettu talouden varaan. On itsekin pakko tunnustaa, että etsin arkeen vakautta rahan kautta. Mistä muualta voisin etsiä turvaa? Maailma vaikuttaa olevan täynnä myllerrystä ja epävarmuutta.

”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.”

Kiitos Jeesus, että näet minut ja tämän päivän tarpeeni, haluat auttaa tässä ja nyt.

 Anja Nwose
Kirjoittaja on forssalainen perheneuvoja, jonka arkea maustavat länsiafrikkalaiset sävyt.