11. sunnuntai helluntaista: Etsikkoaikoja

Matt. 11:20–24

”Olen etsinyt ja kulkenut ja väärin valinnut, vaan silti ainoastaan lohdun antajalta löytyy valta vapauttaa. Kun on eksynyt ja pettynyt, saa Isän luokse tulla väsynyt ja ainoastaan Hänen rakkautensa voi virvoittaa.”

Nämä Idän ihmeet -gospelbändin kappaleen sanat puhuttelevat minua kerta toisensa jälkeen.

Me kuljemme elämässämme erilaisten vaiheiden läpi ja monenlaiset asiat, kokemukset, ajatukset ja tunteet vaikuttavat meihin ja siihen, miten me suhtaudumme ympäröivään maailmaan, itseemme, toisiimme ja Jumalaan. Meistä jokainen myös etsii elämäänsä jotakin. Eri elämänvaiheissa etsinnän kohde saattaa vaihdella – etsiminen on osa elämää, on kohde sitten perusturvallisuudentunne, rakkaus tai vapaus tai jotakin muuta, esimerkiksi Jumala.

Myös meitä etsitään. Jumala etsii ihmistä ja ihmisiä yhteyteensä pitkin elämän matkaa. Joillakin meistä voi olla hyvinkin vahvoja kokemuksia hetkistä, joissa Jumala on etsinyt – siis kutsunut, puhutellut tai kannatellut. Jotkut meistä on saattanut kasvaa Jumala-uskoon aivan pienestä pitäen ja joku meistä saattaa vasta etsiä Jumalaa. Osa on saattanut löytää oman uskon ja on silti myöhemmin kadottanut sen. Jumalalla on jokaiseen meistä oma ainutlaatuinen suhde.

Koen itse suurta samaistumispintaa noihin Idän ihmeiden Etsinyt ja kulkenut kappaleen sanoihin. Minua lohduttaa ajatus siitä, että elämässä voi hapuilla, etsiä, tehdä vääriä valintoja, pettyä itseen ja toisiin, joskus Jumalaankin ja kaikesta siitä huolimatta Jumala rakastaa ja on avosylin meitä vastassa, lohdun antajana. Hänen rakkautensa todella voi virvoittaa elämässä väsyneen ja hänellä on valta antaa meille Jeesuksen kautta todellinen vapaus – vapaus elämään, vapaus uskoon ja vapaus olla oma itsemme ja sellaisena riittävän hyvä.

Niina Mikkola
Kirjoittaja on pappi ja seksologi, joka on loputtoman kiinnostunut ihmisyydestä ja maailmasta