Hyppää sisältöön

Ympäristökasvatus kasvun kaaren eri vaiheissa

Ympäristökasvatussuunnitelmaan kirjataan, miten ympäristökysymykset ja luomakunta asettuvat seurakunnan elämän ja seurakuntalaisten kasvun kaaren eri vaiheisiin.

Seurakuntalaisten vastuun kantaminen on yksi ympäristötyön mahdollistamista asioista. Perinteinen aikuiskasvatuksen metodinen oivallus on, että aikuisten asenteisiin vaikutetaan parhaiten saamalla heidät ensin tekemään asioita.

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt suuresti maailman köyhimmän väestön elinolosuhteisiin. Kyse on ilmasto-oikeudenmukaisuudesta. Ongelman ovat aiheuttaneet varhain teollistuneet maat, mistä niille aiheutuu erityistä vastuuta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on esimerkki ennaltaehkäisevästä diakoniasta. Sitä voi jokainen toteuttaa elintapojaan ja tottumuksiaan pohtimalla ja muuttamalla sekä vaikuttamalla yrityksiin ja poliittiseen päätöksentekoon.

Seurakunnan lähetystyö ja kansainvälinen diakonia ovat myös ympäristökasvatuksen ja erityisesti kansainvälisen vastuun esille ottamisen paikkoja. Lähetysjärjestöiltä ja Kirkon Ulkomaanavulta löytyy runsaasti kasvatukseen soveltuvaa materiaalia ja ajankohtaista tietoa. Konkreettisena toimintana esille voidaan ottaa vaikkapa kummilapsitoiminta. Tiedon lisääntyminen ja tilan antaminen ympäristöön liittyvien tunteiden käsittelylle johtaa käytännön toimintaan. Ilmastoahdistus ja toivo ovat tällaisia tunteita.

Varhaiskasvatus

Seurakunnan varhaiskasvatuksessa ympäristö on runsaasti esillä. Usein luomakunta on läsnä koko päivän ajan eri toimissa.

Seurakunnan varhaiskasvatuksessa kuten päiväkerhoissa ja perhekerhoissa voidaan monin tavoin huomioida ympäristökasvatuksen näkökulmat. Päivä- ja perhekerhojen ohjelmaan voi sisältyä retkipäiviä läheiseen puistoon tai metsään. Luonnossa liikkumiseen on mahdollista lapsille luontevalla tavalla kytkeä ympäristötunteiden ja kokemusten käsittely.

Askartelumateriaalien valinnassa voidaan suosia kierrätys- ja luonnonmateriaalien käyttöä.

Ympäristökasvatussuunnitelman yhtenä tavoitteena on tukea perheiden ympäristökasvatusta.

Kouluikäiset

Kouluikäisten parissa työskennellessä esimerkiksi kerhot, retket ja leirit antavat hyvän pohjan ympäristökasvatuksen näkökulmille.

Liittyminen koulun omaan ympäristökasvatukseen on suositeltavaa. Tilan ja ajan antaminen tunteiden käsittelyllä, oikea tieto ja ennen kaikkea ilmastotoivon näkökulma on tärkeää ympäristökasvattajalle.

Nuoret

Tutkimusten mukaan nuoret ovat kiinnostuneita ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä kysymyksistä. Tietopainotteisuuden sijaan on syytä painottaa ympäristötunteiden ja -kokemusten käsittelyä sekä ylläpitää ilmastotoivon näkökulmaa. Yhteisöllisen vastuunkantamisen lisäksi on hyvä keskustella jokaisen omasta vastuusta suhteessa luomakunnan varjelemiseen. Luomakunnasta huolehtiminen on sekä yhteisöjen että yksilöiden tehtävä.

Nuorten parissa tehtävä työ on parhaimmillaan lähtökohtaisesti osa seurakunnan ympäristökasvatusta. Leirit, retket ja erilaiset projektit voidaan rakentaa yhdessä nuorten kanssa mielekkäällä tavalla ympäristönäkökulmat huomioiden. Osallistumalla kansallisiin tai kansainvälisiin ympäristönsuojelun ja kestävän elämäntavan teemapäiviin vahvistetaan laaja-alaista kokemusta ympäristöön liittyvien teemojen tärkeydestä.  Erilaisia projekteja suunnitellessa kannattaa hyödyntää oman alueen ympäristötoimijoita.

Kirkon Ulkomaanavun (KUA) yhteydessä toimii valtakunnallinen nuorten ja nuorten aikuisten Changemaker-verkosto, joka vaikuttaa aktiivisesti globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta ja tekee ympäristökasvatusta.

Aikuiset

Keskusteluillat, sieni- ja marjaretket, tutustuminen paikallisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin ympäristöjärjestöihin, kompostoinnin niksien jakaminen tai vaikkapa yhteisien talkoiden järjestäminen ovat muutamia esimerkkejä aikuisten seurakuntalaisten ympäristökasvatuksesta. Konkreettisten toimien lisäksi on hyvä miettiä millä tavoin aikuiset voivat olla ympäristökasvatuksen mahdollistajia.

Seurakunnan lähetystyö on myös ympäristökasvatuksen ja erityisesti kansainvälisen vastuun esille ottamisen paikka. Lähetysjärjestöiltä ja Kirkon Ulkomaanavulta löytyy runsaasti kasvatukseen soveltuvaa materiaalia ja ajankohtaista tietoa. Konkreettisena tekemisen asiana esille voidaan ottaa vaikkapa kummilapsitoiminta. Parhaimmillaan tiedon lisääminen ja tilan antaminen ympäristötunteiden käsittelylle johtaa käytännön toimintaan.

Toimenpide

Vähintään kolmessa kasvun kaaren eri kohdassa on pohdittu, miten ympäristökasvatusta toteutetaan konkreettisesti seuraavalla toimikaudella.

Pisteet: Kasvun kaaren kohtia tulee olla vähintään kolme, jolloin niistä saa yhteensä 3 pistettä. Kustakin lisäkohdasta saa yhden pisteen. Enintään 6 pistettä.

Lisätietoja

Tutustu Polku-toimintamalliin.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Lue lisää Suomen Lähetysseuran ympäristötyöstä.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Kirkon Ulkomaanavun verkkosivut.Linkki avautuu uudessa välilehdessä