Luontopolut ja hiljaisuudelle rauhoitetut paikat

Luontopolut ja hiljaisuuden paikat ohjaavat rauhoittumaan ja pohtimaan suhdetta luomakuntaan.

Opastaulujen tekstit ja kuvat voivat ohjata kulkijaa pohtimaan suhdettaan Jumalaan, luontoon ja ihmisiin. Keväällä polku on erilainen kuin syksyllä. Voiko kirkkovuoden aika vaikuttaa siihen, mistä näkökulmasta luontoa polun varrella tarkastellaan? Mikä herättää kiitollisuutta, mikä kunnioitusta, mikä haastaa vastuuseen luomakunnasta?

Hiljaisuudelle rauhoitetulla paikalla tarkoitetaan seurakunnan tähän tarkoitukseen osoittamaa paikkaa vaikkapa metsästä, järvenrannasta, saaresta tai luodolta, niemennokasta, suonsaarekkeesta, kallionlaelta, joenrannasta tai koskenpartaalta. Paikka tulee olla nimensä mukaisesti mietiskelyyn, luonnon kuunteluun, luomakunnan ja olemassaolon pohdintaan sekä rukoukseen sopiva.

Mitään suuria ihmisen tekemiä rakennelmia ei tarvita. Paikan muusta erottava portti, rauhoituksesta kertova taulu, penkki ja risti riittävät hyvin. Mutta välttämättä niitäkään ei tarvita.

Toimenpide

Seurakunta käyttää luontopolkuja ja hiljaisuuden paikkoja ympäristökasvatuksessaan.

Pisteet:

• Luontopolut 2–5 pistettä. 
• Hiljaisuuden paikat 1–2 pistettä.
• Enintään 7 pistettä.

Tässä luvussa mainituiden kohteiden rakentamisesta ja perustamisesta saa pisteitä osiossa ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen.