Tuoreimmat päättyneet tutkimushankkeet

Tästä löydät tietoja äskettäin päättyneistä kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimushankkeistamme (hankkeissa tuotettujen julkaisujen tietojen yhteydessä on linkit verkkojulkaisuun ja/tai verkkokauppaan).

Suomalainen spiritualiteetti

Suomalainen spiritualiteetti -tutkimushankkeessa (2017–2021) tutkittiin sitä, miten suomalaiset elävät uskoaan todeksi arkisessa elämässään. Mielenkiinnon kohteena oli omaehtoinen, arkielämän uskonnollisuus ja ns. eletyn uskonnon näkökulma.

Hankkeen tutkimustuloksista koostettiin teos Spiritualiteetti 2020-luvun SuomessaLinkki avautuu uudessa välilehdessä (toim. Veli-Matti Salminen & Niko Huttunen).

Tutkimushankkeessa käsiteltiin seuraavia teemoja:

  • Kaste ja kummius 2000 luvulla – muutokset ja merkitykset (Hanna Salomäki ja Maarit Hytönen)
  • Vapaaehtoisuus ja spiritualiteetti (Veli-Matti Salminen)
  • Suomalaisen spiritualiteetin erityispiirteet (Kimmo Ketola)
  • Hiljaisuuden liike (Jussi Sohlberg)
  • Maahanmuuttajien kristilliset yhteisöt (Jussi Sohlberg)

Tutkimushanke kytkeytyi Kirkkohallituksen Kaste ja kummius -hankkeeseenLinkki avautuu uudessa välilehdessä, johon liittyen julkaisimme artikkelikokoelman Kasteen polulla. Kasteen ja kummiuden teologiaa ja käytäntöjäLinkki avautuu uudessa välilehdessä (toim. Maarit Hytönen).

Tutkimushankkeessa oli Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkijoiden ohella mukana opiskelijoita eri yliopistoista. 

Kaste ja kummius 2000-luvulla – muutokset ja merkitykset

Kasteprosentti laskee kaikissa Pohjoismaissa. Tutkimuskeskuksen Kaste ja kummius -osahankkeessa tutkitaan rekisteriaineiston ja kyselyn avulla kastamista ja kastamattomuutta. Aineistojen avulla selvitetään muun muassa ketkä vaikuttavat kastepäätökseen, millaiset tekijät ennustavat päätöstä kastaa tai olla kastamatta ja miten suomalaiset näkevät kummin tehtävän.

Osahankkeen tämän osuuden vastuullinen tutkija oli Hanna Salomäki.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Lisäksi osahankkeessa tutkitaan suomalaisilta keväällä ja kesällä 2018 kerätyn aineiston avulla vastaajien kokemuksia kasteesta ja kummiudesta. Kirjoituspyyntöä levitettiin sosiaalisessa mediassa, Sakasti-verkkosivustolla sekä lehdissä, ja siihen vastasi 855 henkilöä. Tämän aineiston avulla on tarkoitus selvittää, mitä merkityksiä ihmiset liittävät kasteeseen ja kummiuteen. Mitä oma kaste ja lapsen kaste merkitsevät suomalaisille ja miten nämä merkitykset eroavat toisistaan? Miten kummiutta toteutetaan ja mitä kummilapsen tai kummin kanssa tehdään? Liittyykö kummisuhteeseen hengellisyyttä, esimerkiksi rukoilevatko kummit ja kummilapset toistensa puolesta tai käyvätkö he yhdessä seurakunnan tilaisuuksissa? Mitä kummit odottavat tai toivovat kummilapsiltaan ja kummilapset kummiltaan?

Osahankkeen tämän osuuden vastuullinen tutkija oli Maarit Hytönen kesäkuuhun 2021 asti. 

Osahankkeessa julkaistiin Maarit Hytösen tutkimus "Maailman tärkein tapahtuma" –Linkki avautuu uudessa välilehdessä suomalaisten käsityksiä kasteesta ja kummiudestaLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Julkaisun voi ostaa painettuna verkkokaupastamme.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Vapaaehtoisuus ja spiritualiteetti

Tämä tutkimus tarkastelee vapaaehtoistoimintaa universalististen arvojen ja eletyn uskonnollisuuden kannalta eräänlaisena ”matalimman kynnyksen uskonnollisuutena”. Vapaaehtoistoimintaan voi liittyä esimerkiksi myötätunnon, antaessaan saamisen tai kutsumuksen kaltaisia ulottuvuuksia, jotka vapaaehtoiselle itselleen voivat olla osa spiritualiteettia, mutta ei välttämättä tietoisesti. Auttamiseen ja vapaaehtoistyöhön liittyy tekijöitä, jotka ovat selkeästi uskonnollisesti virittyneitä, ja tekijöitä, joihin uskonnollisuus ei vaikuta samalla tavalla.

Taustoittavina tutkimusaineistoina ovat Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica 2015 -kysely sekä European Values Study -kysely 2019. Vapaaehtoistoimijoiden haastatteluja on tehty Tampereen seurakunnissa DIAKin Case Tampere -hankkeen tutkimusyhteistyössä.

Osahankkeen vastuullinen tutkija oli Veli-Matti Salminen.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Vapaaehtoisuudesta seurakuntatyössä on julkaistu artikkeli osana Mikko Malkavaaran ja Minna Valtosen toimittamaa julkaisua Uusi elämisen kulttuuri - muutos TampereellaLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Julkaisun voi ostaa painettuna verkkokaupastamme.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Suomalaisen spiritualiteetin erityispiirteet

Tutkimuksella pyritään valottamaan sitä, millaista on tämän päivän suomalaisten spiritualiteetti kansainvälisessä vertailussa. Spiritualiteetin keskeisenä tunnuspiirteenä pidetään yleensä sitä, että kysymykset Jumalasta ja tuonpuoleisesta koetaan elämässä tärkeiksi ja että ne ohjaavat tavalla tai toisella elämäntapaa ja valintoja arjessa, eivätkä pelkästään muodolliseen uskonnonharjoitukseen liittyen.

Tutkimuksen lähdeaineistona on vuoden 2017 keruuaallon European Values Study (EVS) -kyselyaineistot. Nämä aineistot mahdollistavat syvälle porautuvat analyysit siitä, millä tavoin ne suomalaiset, jotka ilmoittavat pitävänsä Jumalaa erittäin tärkeänä elämässään, eroavat muista suomalaisista esimerkiksi sen suhteen, mitä työ ja perhe heille merkitsevät, millä tavoin he identifioituvat suhteessa suomalaisuuteen, kuinka paljon he luottavat erilaisiin ihmisiin tai yhteiskunnallisiin instituutioihin ja millaiset ympäristöasenteet heillä on verrattuna muihin suomalaisiin. Monimuuttujamenetelmien avulla on mahdollista analysoida aineistoa siten, että hahmottuu, minkälaisia erilaisia spiritualiteetin profiileja suomalaisten keskuudesta voidaan löytää.

Osahankkeen vastuullinen tutkija oli Kimmo Ketola.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Hiljaisuuden liike

Retriittiliike (josta käytetään usein myös Hiljaisuuden liike -nimeä) rantautui Suomeen 1970-luvulla Ruotsista ja Englannista. Hiljaisuuden retriittejä järjestetään sekä seurakuntien omissa tiloissa että erityisissä Hiljaisuuden keskuksissa.

Tässä osahankkeessa kartoitetaan erilaisiin retriittitilaisuuksiin osallistuneiden ihmisten kokemuksia sekä sitä, millainen merkitys niiden tarjoamalla spiritualiteetilla on heidän elämässään ja miten hiljaisuuden liikkeen spiritualiteetti on vaikuttanut heidän hengelliseen elämänkaareensa ja identiteettiinsä.

Kysely toteutetaan internet-kyselynä, ja aineistoa kerätään myös haastattelemalla.

Osahankkeesta vastasi tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Maahanmuuttajien kristilliset yhteisöt

Kansainvälistyminen näkyy myös Suomen uskonnollisella kentällä. Maahanmuuttajien myötä kristillisyys moninaistuu, mikä näkyy erityisesti kasvukeskuksissa.

Tässä osahankkeessa kootaan perustietoa maahanmuuttajien kristillisistä yhteisöistä pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on muodostaa laajempi kokonaiskuva melko sirpaloituneesta kentästä, josta ei ole aiemmin tehty peruskartoitusta. Vuonna 2018 tehdyn internet-kyselyn ja lisätiedonkeruun avulla selvitetään muun muassa yhteisöjen osallistujamääriä, toimintamuotoja ja kieliryhmiä.

Maahanmuuttajien yhteisöt ovat hyvin eri tyyppisiä rakenteiltaan ja toimintatavoiltaan. Joukossa on itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, ei-rekisteröityjä yhteisöjä, rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia ja eri kirkkokuntien ja seurakuntien sisällä työmuotoina toteutettavia ryhmiä.

Osahankkeesta vastasi tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Perhe- ja avioliittokäsitysten muuttuminen kirkossa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa

Tutkimuskeskus koordinoi tutkimushanketta, jonka tarkoituksena oli tutkia perheen ja avioliittokäsityksen muutoksia kirkossa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Hanke toteutettiin kirkolliskokouksen toimeksiannosta. Artikkelikokoelman kirjoittajina tutkimuskeskuksesta olivat mukana tutkijat Kimmo Ketola ja Veli-Matti Salminen.

Hankkeen osana on julkaistu seuraava teos:

Kansainvälinen rippikoulututkimus

Kansainvälisen rippikoulututkimushankkeen toinen tutkimuskierros toteutettiin vuosina 2013–2014. Tutkimukseen osallistui sekä luterilaisia että reformoituja kirkkoja. Tutkimuksen kohteena olivat vuonna 2013 konfirmoitavat nuoret ja heidän rippikoulujensa opettajat ja vapaaehtoiset. Mukana olivat seuraavat maat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Itävalta, Sveitsi, Unkari ja Puola.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella rippikoulun merkitystä nuorten elämässä ja rippikoulun toteuttamiseen liittyviä asioita niin nuorten, opettajien kuin isosten näkökulmista. Tutkimuksessa kerättiin kyselyaineistoja rippikoulun alussa ja rippikoulun lopussa sekä kaksi vuotta rippikoulun jälkeen. Suomesta tutkimuksessa oli mukana erilaisia seurakuntia eri puolilta Suomea.

Hankkeen osana on julkaistu seuraava teos:

  • Confirmation, Faith and Volunteerism. A Longitudinal Study on Protestant Adolescents in the Transition towards Adulthood. European Perspectives. Ed. by Friedrich Schweitzer, Thomas Schlag, Henrik Simojoki, Kati Tervo-Niemelä & Wolfgang Ilg (2017). (Tiedustelut tutkimustilaus@evl.fi)

Kirkon muuttuva yhteisöllisyys

Kirkon muuttuva yhteisöllisyys -tutkimushankkeessa (2012–2015) tarkasteltiin suomalaisten uskonnollisuuden muutoksia. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten kirkkoon sitoutuminen ja yhteisöllisyys ovat muuttuneet. Tutkimustehtävää tarkasteltiin seuraavista näkökulmista:

  • Miten verkkoviestintä ja muut viestinnän uudet muodot rakentavat yhteisöllisyyttä?
  • Miten yhteisöllisyyttä rakennetaan ja tuetaan erilaisissa uskonnollisissa yhteisöissä?
  • Miten kristillisen perinteen siirto toteutuu 2000-luvulla?
  • Millaisia merkityksiä kirkko saa suomalaisten arjessa ja juhlassa?

Tutkimushanke etsi tapoja kirkkoon sitoutumisen ja kristillisen identiteetin vahvistamiseksi. Tutkimushankkeessa käsiteltiin muun muassa toimintaan osallistumattomien seurakuntalaisten suhdetta kirkkoon, hengellistä elämää verkossa ja kirkkoon sitoutumisen alueellisia eroja. Lisäksi tutkimushankkeessa tarkasteltiin arjen uskonnollisuutta ja kutsumuskäsitteen muutosta kirkossa.

Hankkeessa yhteistyökumppaneina olivat Itä-Suomen yliopisto (Seurakunnalliset mobiiliteknologiat -hanke) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu sekä Tampereen ja Helsingin seurakuntayhtymät. Tutkimushankkeessa oli mukana tohtori- ja maisteriopiskelijoita Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista sekä Åbo Akademista.

Hankkeessa tuotettiin verkkojulkaisuja ja edistettiin yksittäisten tutkijoiden julkaisuja eri foorumeilla.

Hankkeen osana on julkaistu seuraavat teokset:

Kirkon ja uskonnon asema Pohjoismaissa

Tutkimuskeskus osallistui pohjoismaisten tutkimusyhteisöjen rahoittamaan tutkimushankkeeseen The Role of Religion in the Public Sphere. A Comparative Study of the Five Nordic Countries. Tutkimushanke tarkasteli uskonnon muuttunutta roolia Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Islannissa 1980-luvulta lähtien.

Uskonnon asemaa tarkasteltiin suhteessa muihin samanaikaisesti tapahtuneisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten lisääntyneeseen maahanmuuttoon, väestörakenteen muutokseen, markkinatalouden kehitykseen, kulttuurin murrokseen sekä perheiden aseman ja sukupuoliroolien muutokseen. Erityisinä tarkastelukohteina olivat

  • kirkon ja valtion suhteet
  • uskonnon rooli politiikassa
  • uskonnon asema mediassa
  • uskonnon ja kansalaisyhteiskunnan suhteet.

Tutkimuskeskuksen lisäksi hankkeeseen osallistuivat Norjan kirkon tutkimuskeskus (KIFO), Uppsalan yliopiston uskontojen tutkimuksen keskus, Aarhusin yliopisto ja Islannin yliopisto.

Hankkeen osana on julkaistu seuraava teos: