Hyppää sisältöön

Uskonnollisuus

Lisätietoja: Kirkon tutkimus ja koulutus, ktk@evl.fi

Kastekysely 2019

Kirkon tutkimuskeskuksen kastekyselyssä selvitettiin kastepäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Asiaa kysyttiin reilulta tuhannelta alle kouluikäisen lapsen vanhemmalta.

Kastekysely 2019 -visualisointiin

Kirkkoon kuuluvuus vuonna 2018

Aikasarjoja kirkkoon kuuluvuudesta vuonna 2018. Jäsentilastot perustuvat Kirkkohallituksen ajantasaiseen Kirjuri-jäsentietojärjestelmään, joka kuvaa kirkon läsnäolevaa väestöä. 

Kirkkoon kuuluvuus vuonna 2018 -visualisointiin

Kirkon jäsenyys vuosina 2015 ja 2016

Kirkon jäsenyys vuosina 2015 ja 2016 kokonaisuudet kuvaavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsentilanteen muutosta koko maassa sekä seurakunnittain vuosina 2015 ja 2016. Lisäksi esitellään suomalaisten kirkkoon liittyjien ja kirkosta eroajien taustaprofiileja.

Jäsentilastot perustuvat Kirkkohallituksen ajantasaiseen Kirjuri-jäsentietojärjestelmään, joka kuvaa kirkon läsnäolevaa väestöä.

Kirkon jäsenyys vuosina 2015 ja 2016 -visualisointiin

Suomalaisten kirkossakäynti

Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii kirkkolain mukaan jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen, ehtoollisen ja muiden kirkollisten toimitusten toimittamisesta sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä (KL 4 § 1). Myös kirkollisina juhlapäivinä – joulupäivänä, toisena joulupäivänä, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, pääsiäispäivänä, toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, helluntaina, juhannuspäivänä ja pyhäinpäivänä – vietetään jumalanpalvelusta (KL 4 § 3).

Tässä kokonaisuudessa tarkastellaan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa vuonna 2015 tapahtunutta ns. yleiseen seurakuntatyöhön kuuluvaa toimintaa eli jumalanpalveluksia, kirkollisia toimituksia sekä muita seurakuntatilaisuuksia.

Suomalaisten kirkossakäynti -visualisointiin

Kuinka hyvin suomalaiset tuntevat luterilaisuutta

Martti Luther julkaisi 95 teesiään 31.10.1517. Vuonna 2017 tästä reformaation käynnistäneestä tapahtumasta tuli kuluneeksi 500 vuotta, minkä vuoksi vietettiin maailmanlaajuista reformaation merkkivuotta. Suomessa merkkivuosi käynnistyi 31.10.2016.

Kirkon tutkimuskeskus teetti lokakuussa 2016 kyselyn, jossa selvitettiin, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat luterilaisuuden keskeisiä piirteitä. Kysely toteutettiin verkkokyselynä YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa 14.–17.10.2016, ja siihen vastasi 1 003 suomalaista. Seuraavien sivujen tilastovisualisoinneista käy ilmi, kuinka hyvin suomalaiset tänä päivänä tunnistavat luterilaisen reformaation keskeisiä painotuksia.

Kuinka hyvin suomalaiset tuntevat luterilaisuutta -visualisointiin

Odotukset kirkkoa kohtaan

Mihin asioihin tulisi ottaa kantaa? Ketä sen tulisi puolustaa? Mihin suuntaan kirkon toimintaa ja elämää tulisi kehittää?

Kirkon toiminnasta ja elämästä on runsaasti mielipiteitä. Kirkon suuntaa ei ratkaista huutoäänestyksellä, mutta kirkon jäsenet valitsemiensa päättäjien kautta tulkitsevat kirkon oppia ajassa ja ratkaisevat, mihin kirkossa käytetään aikaa ja rahaa.

Suomalaisilta kysyttiin syksyllä 2015 tehdyssä kyselyssä, millaisia odotuksia heillä on kirkkoa kohtaan. Seuraavassa esitellään suomalaisten suhtautumista esitettyihin kirkon elämää ja toimintaa suuntaaviin väitteisiin. Väitteet on jaoteltu aihepiirien mukaan viiteen ryhmää. Tuloksia voi tarkastella taustamuuttujien avulla.

Odotukset kirkkoa kohtaan -visualisointiin

Kirkon ja valtion suhteet

Kirkko toimii aktiivisesti yhteistyössä yhteiskunnallisten instituutioiden kanssa. Keskustelua käydään jatkuvasti sekä kirkon että laajemminkin uskonnollisten yhteisöjen roolista ja näkyvyydestä yhteiskunnassa. Keskustelu koskee sekä positiivista että negatiivista uskonnonvapautta.

Tässä visualisoinnissa esitellään suomalaisten näkemyksiä kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä, uskonnollisten yhteisöjen yhdenvertaisuudesta, uskonnonopetuksesta sekä uskonnonvapauden toteutumisesta.

Kirkon ja valtion suhteet -visualisointiin

Vihkioikeus

Maaliskuussa 2017 Suomessa tuli voimaan sukupuolineutraali avioliittolaki, jonka mukaan avioliittoon voidaan vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja. Lain muutos on herättänyt keskustelua siitä, kuinka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulisi tässä tilanteessa toimia. Lakimuutos ei suoraan vaikuta kirkossa toimitettaviin vihkimisiin, vaan muutokset vihkikäytännössä ovat kirkon itse päätettävissä.

Suomalaisten suhtautumista evankelis-luterilaisen kirkon oikeuteen vihkiä pariskuntia avioliittoon selvitettiin kyselytutkimuksella huhtikuussa 2017. Kyselyn toteutti Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen ylläpitämän Internet-paneelin avulla ja siihen vastasi 1 282 henkilöä. Aineisto on painotettu edustamaan Suomen aikuisväestöä (poislukien Ahvenanmaa).

Vihkioikeus-visualisointiin