Hyppää sisältöön

Pääsiäinen

 Vuodenkiertoon liittyvät juhlat ja tapahtumat ovat luontevia tapa tarkastella katsomuksia. Pääsiäinen kutsuu meitä dialogiin!


Pasha. Kuva: Ilkka Tahvanainen

Pääsiäisen perinteisiin tutustuminen alkaa laskiaisesta, jossa yhdistyvät uskonnolliset ja vanhemmat kansanuskomukset. Mäenlasku on hauskaa, ja siihen liittyvät toiveet tulevasta satokaudesta on osa toistuvaa traditiota. Laskeutuminen paastoon hernekeiton ja laskiaispullan voimin avaa väyliä moniin muihinkin katsomuksiin. Paastoamiseen liittyvät tavoitteet ovat sekä henkisiä että fyysisiä. Kohtuullisuuden ja toisaalta ylenpalttisuuden tunnistaminen edistää kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita. Miten voisimme rakentaa maailmaa, jossa kaikilla olisi riittävästi ruokaa, vaatteita ja turvaa? Mikä on meille riittävää ja miksi me olemme usein aika ahneita ja haluamme vaan lisää kaikkea? Mikä on tärkeintä elämässä? Ei mitään yhdentekeviä kysymyksiä!

Palmusunnuntaina lapset kiertävät virpomassa. Pajunvitsojen koristelu on erinomainen mahdollisuus tutustua perinteisiin. Virpomavitsa ojennetaan toivotusrunon jälkeen virvottavalle ja palkaksi saadaan usein karkkia. Virpomalla halutaan toivottaa onnea, siunausta ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle. Perinnettä voidaan verrata Halloweenin traditioon, etsiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Katsomuksellisesti virpominen voidaan liittää palmusunnuntain tapahtumaan, jossa Jeesusta tervehdittiin palmunlehvillä, kun hänestä toivottiin uutta oikeudenmukaisempaa kuningasta.

Pääsiäinen avaa ikkunoita ihmisenä olemiseen ja elämän ihmeeseen

Pääsiäinen näkyy jokaiselle lapselle vähintäänkin kalenteriin merkittyinä vapaapäivinä. On luontevaa, että pääsiäisen traditiot otetaan osaksi varhaiskasvatuksen toimintaa lasten iän ja kehitystason mukaisesti. Tässä seurakunnan työntekijät voivat toimia yhteistyössä, sillä pääsiäisen perinteisiin liittyy useita tärkeitä teemoja, jotka koskettavat jokaisen lapsen elämää katsomuksesta riippumatta.

Tunnekasvatuksessa on olennaista, että kaikenlaiset tunteet opitaan tunnistamaan ja niiden merkitysten äärelle pysähdytään. Pääsiäisen tapahtumien kautta tunteet surusta iloon tulevat käsitellyiksi lasten kanssa. 

Pääsiäisen teemoihin liittyen voimme pohtia, miten toimisimme niin, ettei kukaan kohtele toista huonosti tai satuta. Huomaamme, että joskus voi tulla kohdelluksi huonosti, vaikka ei olisi tehnyt mitään väärää. 


Jeesus ratsastaa aasilla. Kuva: Ilkka Tahvanainen

Pääsiäisen tapahtumissa korostuu armo ja anteeksianto. Jokainen meistä tekee tahallaan ja vahingossa vääriä ja kiellettyjä asioita, mutta ne voi saada anteeksi ja yrittää opetella toimimaan oikein. Tyhmän teon tunnustaminen ja anteeksipyytäminen on hankalaa aikuisellekin, mutta lasten kanssa siitä on tärkeää puhua muutenkin kuin silloin, kun on oikeasti tapahtunut jotakin. Miltä tuntuu, kun tekee jotakin, vaikka tietää, että se on väärin? Entä miltä tuntuu, kun saa anteeksi?


Pääsiäisaamu Pyhän Ristin kirkon puistossa. Kuva: Tiina Kaukonen

Pääsiäisen Ilo! -tapahtumaa on toteutettu yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa jo vuodesta 2014. Varhaiskasvatuksen ryhmiä kutsutaan taidetyöskentelyyn, jossa he rakentavat ja koristavat omia pääsiäismunia kirkon pihaan ja puistoon. Seurakunta toimittaa ryhmille ilmapalloja ja liisteriä. Seurakunta kerää valmistuneet taideaskartelut, laakkaa ne säänkestäviksi sekä kiinnittää niihin tukevat narut. Pääsiäisaamuna yli 100 munaa ripustetaan puihin ja aidoille. Mukana toiminnassa on myös aikuisten ryhmiä. Rauman seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Tiina Kaukonen, tiina.kaukonen@evl.fi  

Pääsiäisen symbolit – munat, tiput, puput, kukot ja tulppaanit – ovat vahvoja kasvun ihmeen ja iloisten yllätysten kuvaajia. Niiden askartelu sopii kaikille lapsille katsomuksista riippumatta. Myös munien maalaaminen tai värjääminen on perinteinen tapa juhlistaa pääsiäisen merkitystä. Muna on luomisen, hedelmällisyyden, ylösnousemuksen, iankaikkisen ja uuden elämän vertauskuva. Uskonnollisena symbolina muna vertautuu Kristuksen hautaan, josta elämä eli Kristus murtautui ulos. Pääsiäismunilla on myös käytännöllinen ravitsemukseen liittyvä selitys. Paaston aikana munien syönti oli aiemmin kielletty ja niitä kertyi varastoon. Pääsiäisenä niistä sai sitten nauttia monin eri tavoin. Munien maalaaminen kertoo pääsiäisen ilosta ja riemusta, ja niiden lahjoittaminen toisille ilahduttaa niin antajaa kuin saajaakin.

Rairuohon tai laajempana projektina kevätpuutarhan kasvattamisen yhdessä lasten kanssa voidaan liittää katsomukselliseen traditioon Jeesuksen kokemuksista Getsemanen puutarhassa. Aivan erityinen on rairuohon merkitys kasvun ja kevään ihmeen konkretisoitumisessa. Miten pienestä siemenestä kasvaa ihmeellisiä asioita, kukkia ja syötäviä versoja? Seurakunta voi järjestää elämyspolun tai lasten kirkkohetken, jossa uskonnolliset elementit, symbolit ja tapahtumat rakennetaan moniastisiksi ja iloisiksi yhteisiksi kokemuksiksi. Niissä yhdistyvät riemu ja kiitollisuus elämästä, kasvun ihmeestä sekä armosta ja anteeksiannon voimasta. Kevätpuutarha voidaan suunnitella yhdessä kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa draamakasvatusta, musiikkia ja kuvallista ilmaisua hyödyntäen – ja myös vanhemmat kannattaa kutsua mukaan!

Teksti: Sylvia Hakari