Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Varhaiskasvatussuunnitelman mukainen katsomuskasvatus
Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Varhaiskasvatuksessa kulttuurinen ja katsomuksellinen moninaisuus nähdään voimavarana ja oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen tunnistetaan perusoikeudeksi.
Katsomuskasvatus on osa kokonaisvaltaista varhaiskasvatusta, joka vahvistaa lapsen identiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia elää moniarvoisessa yhteiskunnassa. Katsomuskasvatus tukee erityisesti lasten kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun sekä ajatteluun ja oppimiseen liittyvää laaja-alaista osaamista.
Lapsi tuo kasvatuskohtaamiseen aina enemmän kuin voimme käsittää. Katja Castillo
Millaisia ajatuksia sinä liität katsomuskasvatukseen?
Oppiminen on kokonaisvaltaista, sitä tapahtuu kaikkialla ja siinä yhdistyvät tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset, kieli ja ajattelu. Oppimisen alueista erityisesti Minä ja meidän yhteisömme koskee katsomuskasvatuksen toteuttamista. Toiminnassa käytetään monipuolisesti satuja, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa, erilaisia mediasisältöjä sekä vierailijoita, vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa lasten kanssa tutustutaan ensisijaisesti lapsiryhmässä läsnä oleviin uskontoihin ja muihin katsomuksiin sekä niihin liittyviin perinteisiin. Aihetta lähestytään eettisen ajattelun, katsomusten, lähiyhteisön menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä median näkökulmista.
Varhaiskasvatus rakentuu lasten, heidän huoltajiensa sekä henkilöstön vuorovaikutuksessa muotoutuvalle monaiselle kulttuuriperinnölle. Lasten elinpiirin laajentuessa lapset kohtaavat kodin perinteiden, toimintamallien, arvojen ja katsomusten lisäksi toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Katsomuskasvatuksessa hyödynnetään lähialueen yhteistyömahdollisuuksia ja oppimisen paikkoja.
Joensuun taidemuseon Madonna-huone. Kuva: Ilkka Tahvanainen
Henkilöstö toimii mallina lapsille kielellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden myönteisessä kohtaamisessa. Työntekijöiden ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin, perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin luo edellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle.
Katsomuskasvatus ei ole vain etäältä tapahtuvaa asioiden tarkastelua ja oppimista vaan uskontojen ja katsomusten maailmaan kokonaisvaltaista sukeltamista. -Saila Poulter
Katsomuskasvatuksessa toivotamme lapsen kysymykset tervetulleiksi haastamaan meitä
Jokaisella lapsella on oikeus huolenpitoon, yhteisöllisyyteen ja ryhmään kuulumiseen sekä oikeus rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omien lähtökohtien mukaisesti. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta. Varhaiskasvatus perustuu elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä keneltäkään.
Lasta ei voida kasvattaa katsomuksellisessa tyhjiössä. Oleellista on antaa tilaa lasten ihmettelylle sekä pohtia heidän kanssaan heitä askarruttavia elämänkysymyksiä, vahvistaa heidän metafyysistä uteliaisuuttaan.
Kyseenalaistaminen on uusi jännite minussa. Se ei tuhoa minua. Kyseenalaistaminen sitoo minut toiseen vertaamattomalla ja ainutlaatuisella tavalla. -Emmanuel Levinas
Esinekooste. Kuva: Ilkka Tahvanainen
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022.docx (live.com)
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (pdf - oph.fi)Linkki avautuu uudessa välilehdessä
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteet 2021
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä