Lapsen oikeuksien sopimus

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle

Lapsen oikeuksien perustana on YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista.  Lasten oikeuksien sopimus on kansainvälinen ihmisoikeussopimus, joka Geneven sopimuksen ohella on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeusasiakirja.

Melkein kaikki maailman maat ovat mukana sopimuksessa. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1991.

Sopimuksen mukaan lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Suomessa valtio huolehtii siitä, että sopimus toteutuu lasten elämässä. Lasten oikeuksien päivää juhlitaan 20.11.

Sopimus sisältää yhteisesti sovitun näkemyksen siitä, mitä lapsen hyvä elämä pitää sisällään ”ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua” katsomatta (LOS 2. artikla).
Sopimusteksti on luettavissa FINLEX-tietokannastaLinkki avautuu uudessa välilehdessä
 

Esinekooste, juutalaisuus. Kuva: Aarne Ornio

Uskonnonvapauden toteutumisen kannalta keskeisiä kohtia ovat artikla 12, 14, 30 ja 31.

12 artikla
Lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä asioista, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä.

Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

14 artikla 
Lapsella on oikeus ajatella vapaasti.
Lapsella on oikeus tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan.
Vanhempien tehtävä on auttaa lasta näiden oikeuden käyttämisessä.

1. Sopimusvaltiot kunnioittavat lapsen oikeutta ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen.
2. Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhempien ja laillisten huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta hänen oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen kehitystason kanssa.
3. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden, järjestyksen, terveyden ja moraalin tai muiden ihmisten perusoikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.

Buddha-patsaat. Kuva: Aarne Ornio

 
29 artikla
Koulutuksen tulee kehittää lapsen kykyjä, ihmisoikeuksien, vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista sekä suvaitsevaisuutta

Sopimusvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että lapsen koulutuksen tulee pyrkiä 

a) lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen
b) ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamisen kehittämiseen
c) kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan.
d) lapsen valmistamiseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ymmärryksen, rauhan, suvaitsevaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikkien kansakuntien, etnisten, kansainvälisten ja uskonnollisten ryhmien sekä alkuperäiskansojen kuuluvien henkilöiden välisen ystävyyden hengessä.

30 artikla
Lapsella on oikeus omaan kulttuuriin, uskontoon ja kieleen.
Nämä oikeudet ovat myös lapsella, joka kuuluu vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan.

Niissä maissa, joissa on etnisiä, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöryhmiä tai alkuperäiskansoihin kuuluvia henkilöitä, tällaiseen vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.

Esinekooste, islam. Kuva: Ilkka Tahvanainen
 
31 artikla
Lapsella on oikeus levätä, leikkiä ja viettää vapaa-aikaa. Lapsella on oikeus tutustua taiteeseen ja kulttuuriin eli käydä esimerkiksi konserteissa, museoissa ja teatterissa

Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin.

Sopimusvaltiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kultturi-, taide- virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin.

Sadonkorjuu juhla lähestymässä. Kuva: Ilkka Tahvanainen
Sadonkorjuujuhla, Osaka. Kuva: Ilkka Tahvanainen.