Hyppää sisältöön

Musiikki

Katsomuskasvatukseen uusia lastenlauluja

Sini Nikku ja Risto Eskola sävelsivät uusia lastenlauluja katsomuskasvatuksen tilanteisiin. 
Sävelletyt runot ovat Maailmanpyörässä-lastenrunokirjasta (Teos, 2022).
Runojen kirjoittajina Kaisa Harju, Asta Haukioja ja Tuomo Räisänen.
Lauluja saa vapaasti käyttää ja tulostaa lapsiryhmän käyttöön.

Pdf-sävellykset:

Tärkeiden asioiden matkalaukku lauluversio

Minne mennään?

Kuule

Pihalla

Urut ovat soitin, joka löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kirkosta. Tämä johtuu muun muassa siitä, että se on soitin, jolla voidaan säestää satojen, jopa tuhansien ihmisten laulua, pelkästään yhdellä soittimella. Urkuja on ollut jo noin 2000 vuotta sitten, mutta nykyisen muotonsa urut ovat saaneet noin 800 vuotta sitten. Urut ovat akustisista soittimista kaikkein suurimmat ja ääneltään voimakkaimmat. Siksi ne sopivat hyvin suuriin tiloihin, joissa pitää saada ääni kuulumaan hyvin kaikille läsnäolijoille.

Urkuja soitetaan koskettimilla. Koskettimistoja on yleensä sekä käsille että myös jaloille. Koskettimistoja voi olla urkujen koosta riippuen yhdestä jopa kymmeneen. Urkujen ääni muodostuu pilleissä. Uruissa on nykyään yleensä puhallin, joka puhaltaa ilmaa palkeisiin, josta ilma koskettimia painaessa kulkeutuu pilleihin. Pillit ovat joko puisia tai metallisia. Yksi rivi samanlaisia pillejä muodostaa äänikerran. Äänikerrat ovat kuin orkesterin eri soittimia, ne kuulostavat omanlaisiltaan, riippuen muun muassa siitä, mistä ne on tehty ja minkä muotoisia ne ovat. Urut ovatkin tavallaan kuin suuri orkesteri, ja urkuri on samanaikaisesti sekä orkesterin soittaja että johtaja.

Teksti: Teija Tuukkanen, musiikin asiantuntija, Kirkkohallitus

 


Kirkkoseikkailu Kontiolahden kirkossa. Kuva: Ilkka Tahvanainen

Äänimaisematyöskentely edistää lasten tasavertaista oikeutta kehittää esteettistä ja taiteellista ajatteluaan.

Halutessasi voit rakentaa omat leikilliset urut täällä.

Äänimaisematyöskentely

Mikrofoni telineessään kesäisessä koivikossa.
Äänimaisemaääniä. Kuva: Antti Pohjola

Lapsi on moniaistillinen toimija. Äänimaisematyöskentely edistää lasten tasavertaista oikeutta kehittää esteettistä ja taiteellista ajatteluaan. Millaiset ääniä kuuluu juhlissa? Millaiset äänet ohjaavat rauhoittumaan, ajattelemaan? Lapset oppivat myös itse tuottamaan ja tallentamaan ääniä. Ääniä voidaan myös kerätä ja metsästää lähiympäristöstä. 

Äänimaisematyöskentely innostaa kehittämään luovaa pedagogiikka äänikuvien äärellä. Äänet vahvistavat kokemuksellisuutta ja edistävät kokemusten ja muistojen jakamista.

Äänimaisemien avulla voit rakentaa yhteiskerrontaa ja sadutusta. Äänimaisematyöskentelyyn voit yhdistää monia taidekasvatuksen menetelmiä. Voit rakentaa myös erityisiä äänen tuottamiseen ja kuuntelemiseen tarkoitettuja ympäristöjä.

Ääninäytteet sisältävät lasten kohtaamisesta syntynyttä riemua, urkuimprovisaatioit, matkan kirkkoon kaupunkiympäristön ja maalaisympäristön halki, kirkkotilan kaikuja, sekä kokonaisen ääniteoskoosteen. 

Mikrofoni telineessään pellon laidalla ulkona kesällä. Mikrofoni telineessään niityllä ulkona kesällä.

Äänimaisemia