Keskiajalta nykypäivään

Kirkolliset rakennukset ja ympäristöt edustavat henkisen ja aineellisen kulttuurin jatkuvuutta keskiajalta nykypäivään. Kirkot ovat yhteisen kansallisomaisuuteen kuuluvia rakennustaiteellisia muistomerkkejä ja samalla seurakuntiensa omistamia käyttörakennuksia. Monet rakennetut kirkolliset rakennukset kiinteine sisustuksineen ja taideteoksineen ovat suojeltuja. 

Mitä autenttisempia ja todentuntuisimpia oppimisympäristöt ovat, sitä paremmat mahdollisuudet ne tarjoavat identiteetin muodostumiselle. Metsärinne 2019

Kirkkosali, Turun tuomiokirkko. Kuva: Timo Jakonen

Kulttuuriperintöön liittyvä pedagoginen kehittäminen, luovuus ja kommunikaatio vahvistavat myös kerrostumatietojen saavutettavuutta ja avoimuutta. Lapsille tulee tarjota mahdollisuuksia oppia ymmärtämään taiteen ja kulttuuriperinnön merkitys ja arvo.  Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet asettaa tavoitteeksi kehittää lasten suhdetta kulttuuriin ja kulttuuriperintöön, havainnoimaan rakennetun ja luonnon ympäristön kohteita, tarkastelemaan asioita eettisen ajattelun, katsomusten ja lähiyhteisön menneisyyden näkökulmista. 

Katsomuskasvatus ja siihen liittyvä yhteistyö on kulttuurisen pääoman rakentamista: lasten kulttuurisen vahvempana osaamisena, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun sekä ajatteluun ja oppimiseen liittyvänä laajempana osaamisena.

Votiivilaiva, Seilin kirkko. Kuva: Ilkka Tahvanainen

Arkkitehtuuriesimerkit

1. Suomen vanhin kirkko
Ahvenanmaan ja samalla koko Suomen vanhin kirkko ja kivirakennus on Jomalan kirkko. Kirkko on rakennettu todennäköisesti vuosien 1270 ja 1290 välillä.

2. Suomen maailmanperintökohde
Petäjäveden kirkko, rakentaja Jaakko Klemetinpoika Leppänen, 1764. Ristikirkkojen rakentajina olivat tavallisesti kansanmestarit, joiden taito siirtyi suvuittain.     

3. Yksi Suomen  art nouveau -kauden päämonumenteista 
Tampereen Johanneksen kirkko, arkkitehti Lars Sonck, 1902-1907. Kirkon karkeasti työstetyt harmaakiviseinät ja sisätilojen rikas koristelu ovat kansallisromantiikalle ominaisia piirteitä. Taiteilija Hugo Simbergin loistelias maalauskoristelu myötäilee arkkitehtuurin tyyliä.
                                                                                      
4. Tyypillistä luonnonläheistä arkkitehtuuria
Ylösnousemuskappeli, arkkitehti Erik Bryggman, Turku 1941. Se rakennettiin kalliokumpareelle ja liitettiin maastoon terassein, portaikoin ja muurein. Kappelisali, jossa on korkea betoninen tynnyriholvi, sulautuu lattiaan asti ulottuvan lasiseinän välityksellä hautausmaan mäntymetsään. 

5. Uskontokuntien yhteinen pyhä rakennus 
Pyhän Henrikin Ekumeeninen Taidekappeli, Sanaksenaho Arkkitehdit, 2005. Taidekappeli on useiden kristillisten seurakuntien ja uskontokuntien yhteinen pyhä rakennus. Siksi kappelissa ei ole uskontojen tunnuksia näkyvillä. Kirkollisten tilaisuuksien lisäksi kappelissa järjestetään myös taidenäyttelyjä. 

Petäjäveden kirkko on yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta.

Arkkitehtuuriin liittyviä kysymyksiä

• Mitkä tilat ovat suuria ja korkeita?
• Miten tila ohjaa ihmisten kulkua?
• Miltä materiaalit tuntuvat? Miltä tuoksuu?
• Kuinka monta eri väriä näet?
• Mistä valo tulee?
• Taputa käsiä yhteen. Kaikuuko?
• Missä on kaunis tai mielenkiintoinen yksityiskohta
• Mikä täällä on mukavinta?