Hyppää sisältöön

Yhdessä maailmassa

Varhaiskasvatuksessa kulttuurinen ja katsomuksellinen moninaisuus nähdään voimavarana ja oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen tunnistetaan perusoikeudeksi. Lapset ovat peili paikallisyhteisöihimme entistä monikielisemmässä ja kulttuurisemmassa Suomessa. Maailma ei ole katsomusneutraali vaan täynnä katsomuksiin ja uskontoihin liittyviä arvoja, kertomuksia, rituaaleja, tapoja ja ilmiöitä. Lasten luontainen uteliaisuus ja kiinnostus kasvattavat heitä kohtaamaan erilaisuutta ja moninaisuutta.

Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa lasten kanssa tutustutaan ensisijaisesti lapsiryhmässä oleviin uskontoihin ja muihin katsomuksiin sekä niihin liittyviin perinteisiin. Aihetta lähestytään eettisen ajattelun, katsomusten, lähiyhteisön menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä median näkökulmista.


Yhteisaskartelua tokiolaisessa päiväkodissa. Kuva: Ilkka Tahvanainen

Katsomusten välisen dialogin tavoitteena on, että katsomuksia ei käytettäisi vihapuheen ja ennakkoluulojen levittämisen välikappaleina.
Moniäänisyyden tiedostaminen ja tunnistaminen purkaa myös omia ennakkoluuloja.

Jokaisella ihmisellä on katsomus, uskonnollinen tai ei-uskonnollinen tapa ymmärtää maailmaa. Se voi olla tiedostettu tai tiedostamaton, jäsentynyt tai jäsentymätön, jonkin opin mukainen tai siitä eroava.

Hetam Aljarah on ollut töissä päiväkodissa vuodesta 1994 alkaen. Hän kertoo, että jotkut vanhemmat ovat ensin varautuneita häntä kohtaan, mutta ovat he pääsevät ennakkoluuloistaan, kun ovat tutustuneet häneen.

Kun kaikkia ryhmässä läsnäolevia katsomuksia tarkastellaan tasaveroisina eikä niitä arvoteta, se tulisi näkyä kaiken aikaa ja kaikkialla, eikä vain joskus joissakin tilanteissa. Yhtenä esimerkkinä on puhtaustavat vessassa. Erään kerran yhdessä päiväkodissa esimiehestä lähtien alettiin päivitellä erään pojan vessapaperin runsasta käyttöä, kun vessasta puuttui käsisuihku, jota poika oli tottunut käyttämään. Joidenkin muslimiäitien kesken on harmiteltu haasteita liittyen uimiseen, koska ei ole kyetty järjestämään erillisiä uimavuoroja eskarin tytöille ja pojille. Lasten vanhempien kanssa on jo vuosia käyty läpi ns. toivomuslista, missä huomioidaan myös kodin katsomukseen liittyviä asioita. Jatkuva vuorovaikutus vanhempien kanssa on tärkeää, jotta tiedetään yksilölliset näkemykset eikä lähdetä yleistämään. Katsomuksen sisälläkin on moninaisuutta. 
Kuvakollaasi, jossa paljon piirrettyjä kuvia lapsista erilaisissa kirkkotiloissa.
Piirrokset: Pekka Rahkonen

DIALOGIA VANTAALLA
Dialogitilaisuudet järjestettiin paikallisesti rajatuilla alueilla päiväkotien tiloissa. Tilaisuuksiin kutsuttiin alueen varhaiskasvatuksen henkilöstöä sekä alueellisesti merkityksellisten katsomusyhteisöjen edustajia. Tavoitteena oli kunnioittavassa hengessä pohtia yhdessä varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen katsomuskasvatuksen toteutumista mahdollisimman hyvin lapsen näkökulmasta sekä rakentaa luottamusta ja vuorovaikutusta työntekijöiden ja katsomusyhteisöjen välillä. Tilaisuuksia valmisteli työryhmä, johon kuului sekä kaupungin että seurakunnan kasvatuksen ja kansainvälisen työn työntekijöitä. Kaupungin kieli- ja kulttuurikoordinaattoreilla oli tärkeä rooli oikeiden yhteyksien synnyttämisessä. 

Lisätietoja Vantaalla tapahtuvasta dialogiatyöstä kasvatusasiansihteeri
Iris Sotamaa, iris.sotamaa@evl.fi

Erilaisia ristiriipuksia mustaa taustaa vasten.
Rukousnauhat. Kuva: Aarne Ornio