Kertomukset

Myytti etsii vastausta suuriin kysymyksiin

Myytit kertovat muun muassa siitä, miten maailma sai alkunsa, mikä on elämän tarkoitus ja mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Tyypillisiä myyttien aihepiirejä ovat esimerkiksi luominen, luonto ja luonnonilmiöt, yliluonnollisia voimia omaavat sankarit, hirviöt ja demonit sekä kuolemanjälkeinen elämä.  

 

Ennen tieteen kehittymistä maailman syntyä selitettiin erilaisten pyhien kertomusten eli myyttien avulla. Edelleenkään tiede ei ole kyennyt täysin selittämään maailmankaikkeuden olemassaolon perimmäisiä kysymyksiä. Sylvia Hakari

Millaisia suuria kertomuksia uskonnoilla on?


Islam-esinekooste. Kuva: Aarne Ornio
 

Islamilaisissa maissa Koraani ohjaa sekä yksilön että koko yhteiskunnan elämää. Koraani korostaa myös muslimin ja Jumalan välistä välitöntä ja läheistä suhdetta. Koraanin ohella muslimeille tärkeitä ovat myös ”hadithit”, jotka ovat profeetta Muhammedin teoista ja sanoista kertovia lyhyitä kertomuksia. Hadithit on koottu 800-luvulla ja niissä kerrotaan myös Jeesuksesta.

Juutalaisten pyhät kirjoitukset Toorassa ovat kristityille osaltaan tuttuja Vanhasta Testamentista luomiskertomuksineen, käskyineen, kieltoineen, runoineen ja kertomuksineen vaikkapa Nooan arkista ja Joonasta valaan vatsassa. Myös koraani käsittelee lähes kaikkia ihmisen elämään, kuolemaan ja tuonpuoleiseen liittyviä kysymyksiä.

Hindulaisuuteen taas liittyvät Lähi-idän uskonnoista poiketen monenlaiset tekstit. Eräs laji on eeppiset runoelmat, joiden ei koeta olevan jumalan ilmoituksia, mutta kuitenkin tärkeitä. Näistä keskeisimpiä on Mahabharata, joka on Intian kansalliseepos. Se sisältää Bhagavadgitan, Herran laulun, jossa kuvataan, että kuolema ei ole loppu ja ihmisen on täytettävä velvollisuutensa. Näissä kaikissa suurissa kertomuksissa on lopulta paljon yhteistä.

Nykypäivän globaalistuvassa maailmassa maailmanuskontojen vaikutus näkyy lähes kaikkialla, kuten esimerkiksi taiteessa, politiikassa ja ihmisten arkielämässä. Katsomuksellisesti neutraalia ympäristöä ei ole. Eri uskontojen tuntemus auttaa meitä jokaista kohtaamaan eri uskontojen kannattajia ja ymmärtämään heidän ajattelu- ja elämäntapaansa. Esimerkiksi Lähi-idässä syntyneiden uskontojen yhteisiin juuriin tutustuminen ei tarkoita oman uskonnollisen identiteetin hämärtymistä eikä uskontojen sekoittamista keskenään. Pikemminkin päinvastoin: se voi vahvistaa tuntemusta omasta uskonnosta ja tukea omaa uskonnollista identiteettiämme ja samalla lieventää pelkoja itsellemme tärkeän menettämisestä.

Edelleenkin kertomukset kannattelevat yhteisöjen kulttuuria ja luovat siltoja sukupolvien välille.

Moninaisuuden lisääntyessä myös tarve ymmärtää vieraiden kulttuurien kertomuksia ja rakentaa yhteyksiä on osoittautunut välttämättömäksi. Maailmanuskontoja tarkastellessa keskitytään usein uskonnon ulkoisesti näkyviin tuntomerkkeihin: juhliin, vaatetukseen, symboleihin ja pyhiin paikkoihin. Pyhiä kertomuksia tarkastelemalla voidaan kuitenkin päästä paljon lähemmäs uskonnon todellista ydintä ja sisältöä -– juuri kertomuksethan luovat perustan opille ja ovat sitä kautta muokanneet uskonnon ulkoisia piirteitä.