Ajankohtaisia työelämän lainsäädäntömuutoksia

Eduskunta hyväksyi työsopimuslain muutoksen – irtisanomiskynnys alentui työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen osalta

Työntekijän voi 1.1.2026 alkaen irtisanoa pelkällä asiallisella syyllä aiemmin edellytetyn asiallisen ja painavan syyn sijaan, kun työntekijä on rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan. Muutoksen tarkoituksena on madaltaa irtisanomiskynnystä, mutta viime kädessä tuomioistuinkäytäntö ratkaisee, mihin uusi irtisanomiskynnys asettuu. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioidaan edelleen kokonaisharkinnalla, eikä irtisanomiseen saa vaikuttaa syrjivät syyt.

Työntekijän työntekoedellytysten muuttuminen irtisanomisperusteena säilyy ennallaan eikä siihen kohdistettu muutoksia. Näin ollen työntekijän voi irtisanoa työntekoedellytysten olennaisen muuttumisen vuoksi myös jatkossa samoin perustein kuin aiemminkin.

Lakimuutoksen myötä myös työnantajan uudelleensijoittamisvelvollisuus muuttui. Jatkossa työnantajan on selvitettävä, voidaanko työntekijä sijoittaa irtisanomisen sijaan muuhun työhön ainoastaan tilanteessa, jossa työntekijän edellytykset suoriutua työstä muuttuvat. Uudelleensijoitusvelvollisuutta ei siis jatkossa ole tilanteessa, jossa työntekijä on rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan.

Lainsäädäntömuutoksen seurauksena myös täsmennettiin laintasolla, millaisissa tilanteissa on kyse työntekijän työsuhteesta johtuvien velvoitteiden rikkomisesta, mitä irtisanomisperusteen kokonaisharkinnassa on otettava huomioon ja mitkä ovat kiellettyjä irtisanomisperusteita.

Varoitusmenettelyyn ei tehty muutoksia. Jatkossakin työntekijälle on annettava varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä, jos työntekijä laiminlyö tai rikkoo työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan. Ainoastaan, jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, varoitusta ei tarvitse antaa.

Lakimuutokset kohdistuivat työsopimuslain 7 luvun säännöksiin henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. Vastaavia muutoksia ei tehty evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta annettuun lakiin. Näin ollen lakimuutokset soveltuvat ainoastaan kirkon työsuhteiseen henkilöstöön eikä lainkaan virkasuhteessa oleviin.

Hallitus esittää muutoksia määräaikaisuuden perustetta, lomautusilmoitusaikaa ja takaisinottovelvollisuutta koskeviin työsopimuslain säännöksiin

Hallitus antoi 15.1.2026 eduskunnalle esityksen, jossa esitetään muutettavaksi työsopimuslain säännöksiä määräaikaisuuden perusteesta, lomautusilmoitusajasta ja takaisinottovelvollisuudesta. Hallitus esittää, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.4.2026.

Lakiehdotuksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä jatkossa ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi, jos kyse on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä tai jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään kaksi vuotta. Määräaikaisia työsopimuksia saisi tehdä ilman perusteltua syytä korkeintaan kolme kappaletta, mutta niiden yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saisi ylittää yhtä vuotta. Lakiehdotuksen mukaan ilman perusteltua syytä solmittu määräaikainen työsopimus, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, voitaisiin irtisanoa työntekijän tai työnantajan toimesta. Lisäksi lakiehdotuksen mukaan työnantajalla olisi jatkossa velvollisuus antaa työntekijälle määräaikaisen työsopimuksen päättyessä perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä uuteen työsuhteeseen. Edelleen lakiehdotuksen mukaan työnantajalla olisi velvollisuus tarjota työtä, jos ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on päättymässä ja työnantaja harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavaan tehtävään.

Lakiehdotuksessa esitetään myös, että lomautusilmoitusaikaa lyhennettäisiin seitsemään päivään nykyisen 14 päivän sijaan. Lisäksi lakiehdotuksessa esitetään työnantajan takaisinottovelvollisuuden rajaamista ainoastaan työnantajiin, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää. Tällä hetkellä takaisinottovelvollisuus koskee kaikkia työnantajia niiden henkilöstömäärästä riippumatta.

Lakimuutokset kohdistuisivat ainoastaan työsopimuslain säännöksiin. Vastaavia muutoksia ei esitetä tehtäväksi evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta annettuun lakiin. Näin ollen lakimuutokset soveltuisivat ainoastaan kirkon työsuhteiseen henkilöstöön eikä lainkaan virkasuhteessa oleviin.