Yhteistoiminta lain mukaan

Kirkon yhteistoimintalakia sovelletaan kirkkotyönantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan evankelis-luterilaisessa kirkossa sellaiseen työnantajaan, jonka palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä on säännöllisesti vähintään 20.

Henkilöstön lukumäärää laskettaessa huomioon otetaan:

  • toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevat viranhaltijat ja työntekijät
  • määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat viranhaltijat ja työntekijät, lukuun ottamatta niitä, jotka lyhyehkön ajan, kausiluontoisesti tai poikkeuksellisesti toimivat työnantajan palveluksessa (esim. hautausmaan kausityöntekijät)

Seurakuntayhtymässä henkilöstömäärä määräytyy koko seurakuntayhtymän ja siihen kuuluvien seurakuntien säännöllisen henkilöstömäärän mukaan.

Kirkon yhteistoimintalaissa keskeiset yhteistoimintamenettelyt ovat työnantajan ja henkilöstön välinen vuoropuhelu sekä muutostilanteisiin liittyvät muutosneuvottelut.

Yhteistoimintalakia sovelletaan vain yhteistoiminta-asioihin, ei työnantajan tunnustuksellisen toiminnan tarkoitusta ja tavoitteita koskeviin ratkaisuihin eikä työsuojelun yhteistoimintaan.

Huom. Jos työnantajan tunnustuksellisen toiminnan tarkoitusta ja tavoitteita koskevista ratkaisuista aiheutuu henkilöstövaikutuksia (esim. henkilöstön irtisanomisia) -> muutosneuvotteluvelvoite

Kun kyse on työsuojelun yhteistoimintaan liittyvistä asioista, sovelletaan edelleen Kirkon yhteistoimintasopimusta ja siinä olevia määräyksiä työsuojelun yhteistoiminnasta.

Yhteistoimintaorganisaatio

  • Yhteistoimintalaissa ei ole omaa säännöstä yhteistoimintaorganisaatiosta (esim. YT-elimen tai muun vastaavan muodostamisesta)
  • Yhteistoimintaorganisaatiosta voidaan sopia joustavasti työpaikalla, kunhan työnantajan ja henkilöstön edustus on toteutettu oikealla tavalla

-> HE:ssä todetaan, että YT-velvoitteiden toteuttamista varten olisi tarkoituksenmukaista muodostaa paikalliset olosuhteet huomioon ottava yhteistoimintaelin, jona voi toimia esim. YT-sopimuksen mukainen yhteistyötoimikunta.

Työnantajan edustusta ei ole määritelty yhteistoimintalaissa.

  • HE:n mukaan määräytyy viranhaltija-aseman ja tehtävien perusteella
  • Työnantajan edustajan tulisi kuulua sille organisaation johdon tasolle, joka valmistelee asiasta tehtävät päätösehdotukset

Henkilöstön edustus on määritelty yhteistoimintalain 4 §:ssä

  • Luottamusmies (ja työsuojeluvaltuutettu)
  • Henkilöstöryhmän valitsema yhteistoimintaedustaja
  • Yksittäistapausta varten valittu edustaja tai kaikki henkilöstöryhmään kuuluvat viranhaltijat ja työntekijät yhdessä

Vuoropuheluvelvoite

Kirkon yhteistoimintalain vuoropuheluvelvoite korvaa lähtökohtaisesti Kirkon yhteistoimintasopimuksen jatkuvan yhteistoiminnan menettelyn.

Huom. Työsuojelun yhteistoiminnan osalta sovelletaan myös jatkossa Kirkon yhteistoimintasopimuksen määräyksiä jatkuvasta yhteistoiminnasta.

Vuoropuhelun tarkoituksena on edistää riittävää ja oikea-aikaista tiedonkulkua työnantajan ja henkilöstön välillä sekä lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia asioissa, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan tai asemaansa. Vuoropuheluvelvoitteella ei kuitenkaan puututa työnantajan oikeuteen tehdä toimintaansa liittyviä ratkaisuja.

Vuoropuhelun yhteydessä voidaan käsitellä myös muutosneuvotteluiden piiriin kuuluvia asiakokonaisuuksia sellaisessa vaiheessa, jossa muutosneuvotteluiden käynnistäminen ei ole vielä ajankohtaista.

  • Jos muutosneuvotteluiden aloittaminen tulee myöhemmässä vaiheessa ajankohtaiseksi, pitää asiasta järjestää vielä erikseen muutosneuvottelut yhteistoimintalain 3 luvun säännösten mukaisesti.

Vuoropuhelun piiriin kuuluvat asiat

Vuoropuhelussa käsiteltävät asiat on lueteltu yhteistoimintalain 7 §:ssä ja 9 §:ssä.

Lisäksi vuoropuhelun osana on laadittava ja ylläpidettävä työyhteisön kehittämissuunnitelmaa yhteistoimintalain 8 §:n mukaisesti.

Vuoropuhelun ajoittaminen

Yhteistoimintalain 5 §:n mukaan vuoropuhelua on käytävä säännönmukaisesti työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä. Tarkoituksena olisi luoda vuoropuhelusta työpaikoilla vakiintunut tapa.

Yhteistoimintalain 6 §:ssä on säädetty vuosittainen vähimmäismäärä vuoropuhelulle:

  1. Jos työantajan palveluksessa työskentelee vähintään 30 viranhaltijaa/työntekijää, vuoropuhelu on järjestettävä vähintään kerran kutakin neljännesvuotta kohden, jollei toisin sovita
  2. Jos työnantajan palveluksessa työskentelee alle 30 viranhaltijaa/työntekijää, vuoropuhelu on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa, jollei toisin sovita
  3. Jos henkilöstöllä ei ole edustajaa, työnantaja voi toteuttaa vuoropuheluvelvoitteen käsittelemällä vuoropuhelun piiriin kuuluvia asioita vähintään kerran vuodessa järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa

Säännönmukaisen vuoropuhelun lisäksi työnantaja ja henkilöstön edustajat voivat aina sopia tarvittaessa käytävästä vuoropuhelusta tilanteen niin vaatiessa.

Vuoropuhelun osapuolet

Yhteistoimintalain 6 §:n mukaan vuoropuhelun piiriin kuuluvia asioita käsitellään työnantajan edustajan ja

  1. kaikkien niiden henkilöstön edustajien kanssa, jotka edustavat niitä henkilöstöryhmiä, joita vuoropuhelun kohteena oleva asia koskee
    • Hallituksen esityksessä on todettu, että suositeltava tapa vuoropuhelun käymiseen olisi samanlaisen edustuksellisen yhteistyötoimikunnan käyttäminen, josta on sovittu nykyisessä Kirkon yhteistoimintasopimuksessa
  2. koko henkilöstön tai yksittäiseen henkilöstöryhmään kuuluvien viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa, jos henkilöstöllä tai henkilöstöryhmällä ei ole omaa henkilöstön edustajaa

Työnantajalla on lisäksi velvollisuus antaa henkilöstön edustajalle säännöllisesti yhteistoimintalain 11 §:ssä määriteltyjä tietoja.

Muutosneuvotteluvelvoite

Kirkon yhteistoimintalain muutosneuvotteluvelvoite (YT-lain 3 luku) korvaa Kirkon yhteistoimintasopimuksen tuta-menettelyn. Kirkon YT-lain muutosneuvotteluvelvoite kohdistuu kuitenkin yhteistoimintasopimuksen tuta-menettelyä laajempaan alaan käsiteltävien asioiden osalta.

Muutosneuvotteluiden tarkoituksena on ennen muuta turvata henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työnantajan päätöksentekoon, kun päätökset vaikuttavat henkilöstön asemaan sekä tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisen yhteistoimintaa henkilöstön työllistymisen tukemiseksi muutostilanteissa.

Muutosneuvotteluvelvoitteella ei puututa työnantajan oikeuteen tehdä toimintaansa liittyviä ratkaisuja, mutta työnantajan on muutosneuvotteluissa otettava henkilöstön edustajien esittämät ehdotukset ja vaihtoehdot aidosti käsittelyyn.

Huom. Lisäksi työnantajan otettava huomioon työsopimuslain sekä kirkon viranhaltijalain säännökset esim. irtisanomiskynnyksen täyttymisestä.

Muutosneuvottelujen piiriin kuuluvat asiat

Muutosneuvotteluissa käsiteltävät asiat on lueteltu yhteistoimintalain 15 §:ssä.

Muutosneuvotteluiden ajoittaminen

Yhteistoimintalain 16 §:n 1 ja 2 mom. mukaan muutosneuvottelu on aloitettava, kun työnantaja harkitsee toimenpidettä, joka voi johtaa muutosneuvotteluiden piiriin kuuluvan asian toteutumiseen (esim. henkilöstön irtisanomisiin). Työnantaja ei saa tehdä lopullista ratkaisua harkitsemastaan toimenpiteestä ennen kuin on täyttänyt lain mukaisen muutosneuvotteluvelvoitteen.

YT-lain 16 §:n 3 mom. mukaan työnantajaa saa kuitenkin poikkeuksellisesti ratkaista muutosneuvotteluiden piiriin kuuluvan asian ilman edeltäviä muutosneuvotteluita, jos työnantajan toiminnalle tai taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat muutosneuvotteluiden esteenä. Työnantajan on kuitenkin viivytyksettä käynnistettävä muutosneuvottelut, kun perusteita poiketa neuvotteluvelvoitteista ei enää ole. Työnantajan on lisäksi selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn perusteet.

Muutosneuvotteluiden osapuolet

Yhteistoimintalain 17 §:n mukaan muutosneuvottelut käydään työnantajan edustajan sekä

  1. sen henkilöstön edustajan välillä, joka edustaa neuvotteluiden kohteena olevia viranhaltijoita/työntekijöitä
  2. neuvotteluiden kohteena olevien viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa yhdessä, jos heillä ei ole henkilöstön edustajaa
  3. asianomaisen viranhaltija/työntekijän välillä, jos työnantajan harkitsema toimenpide koskee yksittäistä viranhaltijaa/työntekijää taikka yksittäisiä viranhaltijoita/ työntekijöitä (huom. viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus vaatia, että asiasta on neuvoteltava henkilöstön edustajan läsnä ollessa tai työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken)

Lisäksi liikkeen luovutuksen yhteydessä myös luovutuksensaaja ja seurakuntajaon muutostilanteessa seurakuntajaon kohteena olevat seurakunnat voivat olla osallisina muutosneuvotteluissa.

Liikkeenluovutus ja organisaatiorakenteen muutos

Kirkon yhteistoimintalain 4 luku sisältää erityiset määräykset tietojenantovelvollisuudesta liikkeen luovutuksen ja organisaatiorakenteen muutoksen yhteydessä.

  • Liikkeen luovutus = yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttaminen toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena (työsopimuslain 1 luvun 10 §)
  • Organisaatiorakenteen muutos = seurakuntajaon muuttaminen (kirkkolaki 2 luku 11 §), seurakuntayhtymän perustaminen tai purkaminen taikka hiippakuntajaon muutos

Lisäksi velvollisuus käsitellä asiaa muutosneuvotteluissa, mikäli liikkeen luovutuksella tai organisaatiorakenteen muutoksella on henkilöstön asemaan vaikuttavia olennaisia muutoksia tai liikkeenluovutuksen tai organisaatiorakenteen muutoksen jälkeen työnantaja harkitsee esim. tuta-perusteisia irtisanomisia

Työyhteisön kehittämissuunnitelma

Työnantajan on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa työyhteisön kehittämissuunnitelma ja ylläpidettävä sitä työyhteisön suunnitelmalliseksi ja pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.

Työyhteisön kehittämissuunnitelma laaditaan ja sitä ylläpidetään osana 7 §:n 3–5 kohdissa tarkoitettuja asioita koskevaa vuoropuhelua.

Vuoropuhelussa käsiteltäviä asioita ovat; työvoiman käyttötavat, henkilöstön rakenne, henkilöstön osaamistarve, henkilöstön kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen ”siltä osin kuin asiaa ei käsitellä muun lainsäädännön nojalla”.

Työyhteisön kehittämissuunnitelmaan on kirjattava:

  1. nykytila ja ennakoitavissa olevat kehityskulut, joilla voi olla vaikutusta henkilöstön osaamistarpeisiin tai työhyvinvointiin;
  2. päämäärät ja toimenpiteet, joilla kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön osaamista sekä edistetään henkilöstön työhyvinvointia;
  3. toimenpiteiden vastuunjako ja aikataulu;
  4. seurantamenettelyt

Työyhteisön kehittämissuunnitelmaan on kirjattava myös ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteet. Ulkopuolisen työvoiman käytöllä tarkoitetaan alihankintaa ja työvoiman vuokrausta.

Tarpeen mukaan on kiinnitettävä huomiota seuraaviin asioihin:

  1. teknologisen kehityksen, investointien ja muiden työnantajan toiminnassa tapahtuvien muutosten vaikutuksiin työyhteisössä;
  2. eri elämäntilanteissa olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden erityistarpeisiin ja erityisesti tarpeisiin ylläpitää työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta;
  3. työyhteisön johtamiseen.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 6 a §:ssä ja yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut suunnitelmat voidaan toteuttaa työyhteisön kehittämissuunnitelman osana. Molemmat suunnitteluvelvoitteet koskevat työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.

Edellä mainittujen suunnitelmien laatimisessa noudatettavien menettelytapojen ja suunnitelmien sisällön osalta olisi kuitenkin noudatettava niitä koskevien asianomaisten lakien säännöksiä.

Takaisin sivun alkuun