Jeävstõõzz
JeäʹvstõõzzLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Ääiʹjpoddsaž ođđâz
Händel Messias da jooul 2024
Õhtt kriistlažkååʹdd šõõrmõs juuhlin, jooul lij sõrgg. Raajjâp juuhl juõʹǩǩkaž jiiʹjjennalla doomâst, piârvueʹjji vuâđast. Seämma ääiʹj ǥu jååʹttep puõtt jooul saǥstõõllâp kriistlažååsk kuästtmõõžžâst õhttsažkååʹddest.
Tän poodd saǥstõõllmõõžžâst lij peäggtum tõʹst, vuäitt-a škooulniiʹǩǩid čuäʹjted barokkmusiikk ääʹrb G. F. Händel Messias-oratorio. Tän peäglvaž tuejjõõzz åsklvaž viiʹttjõõzz vuäǯǯu õõut saujjläʹddlaž škooul cõggâd čuäjtõõzz, što jiâ ääiprjeʹčči neeuʹrted ni õõut škooulneeʹǩǩ åskldõõǥǥ- da jiõččkââmmpååđvuõđ.
Mäʹhtt mättʼtõsminister Anders Adlercreutz lij tuõttâm, što lääʹddjânnam kulttuurvuâđ liâ čiŋŋâl kriistlažvuõđâst. Ååskldõõǥǥi viiʹttjõõzz da kriistlažååsk puʹhttem preeddan lij juõʹǩǩ peäʹlnn, ääʹljeen neäʹttelpeeiʹvest vuâŋŋampeeiʹvines, ääiʹjlooǥǥtõõzzâst, ǩeʹrjjǩiõlâst da juätkkjen läʹddlaž škooulstroiʹttlõʹžže da pueʹrrvueiʹttemõhttsažkådda. Jânnmen kriistlaž da luteerlaž preeddnin lij jiijjâs vääžnai roolâs tõʹst, što nåkam äärv ǥu naʹddjemvuõtt, reʹttvõsvuõtt, da oummu ärvv veâl ooudâs teäʹdde õhttsažkååʹdd. Liist vuäitt juäʹtǩǩed meeraikõskksânji veâl YK ooumažvuõiggâdvuõttsuåppmõõžžid da EU vuâđđǩiiʹrjid. Kriistlaž jiõččvuõđ ij leäkku vueiʹtlvaž puʹtsted pirrõõzstem.
Vuäʹmm särnnamvueʹǩǩ särnn še nuʹtt, što ååskldõk lij kulttuur väimm da kulttuur åskldõõǥǥ ååʹbleǩ. Kulttuurâst ǥu kulttuurâst liâ pâi måkam-ne kõskksaž äärv ohjjeʹmmen oummi kõskksaž tåimmʼmõõžž, da tõi kååččamvuâllsõõžžin da tuâsttmõõžžin liâ takainalla leämmaš traaglaž seuʹrrjõõzz. Õhttân vaarteeʹjen ouddmiârkkân Ruõššjânnam histoor.
Ij tâma ni ǩeän õõlǥ jouddâd vuâstta väimmjuurdâs harjjted Lääʹddjânnmest ååskldõõǥǥ, leša põrggmõõžž puʹtsted, hygienâsʹtted õhttsažkååʹdd åskldõõǥǥâst jååʹđte kulttuur sueiǥummša. Mii tâʹl veʹrddeʹčče sâjja pannvueʹjjest jieʹlli da määŋgaid vaikktõõzzid äävsõʹsse informaatiaääiʹjstem?
Händel Messias tuõđi-mes viiʹttai Messiaaʹje Isõʹsse, koon šõddmõõžž mij muʹšttep jooulipoodd. Tät Messias, Vuâsppååʹd päʹrnn Isõs, šõõddi maaiʹlm ooumžen. Nääiʹt son vaaʹldi oummu vueʹzz da puõʹđi tobddâd puk oummujieʹllem räämmaid da peʹcclõõzzid. Ǥu maaiʹlmest liâ še tän jooul 2024 mäŋggan pääiʹǩest vääin da pannsnäätnaivuõđ, lij suäʹnes teäʹtted, što jooul Šurr lij še tõi kõõskâst mijvuiʹm.
Tuäivtam Tuʹnne da õõldâsoummid Kristõspäärna čuõvteei, blouslõõzzlaž jooulpoodd.
Oulust adveʹnttääiʹj čuõvvnempoodd 2024
Jukka Keskitalo
Oulu aaʹrhelkååʹdd pispppiispa
Moččummus rosttovlaullʼjid lääulat sääʹmǩiõʹlle pirr Lääʹddjânnam
Sääʹmǩiõllsaž Moččummus rosttovlaullʼjid lääulat taʹnni säʹmmlai dommvuuʹd lââʹssen kuttân jeeʹres gåårdest. Rosttovlaullʼjid peäss läullad sääʹmǩiõʹlle Turkust, Tamperest, Heʹlssnest, Oulust, Ruäʹvnjaarǥâst di Jyväskyläst.
Lääʹddjânnam Vuõlttõs-seäʹbrr lij õlmstâttam Moččummus rosttovlaulli -viihk kooum sääʹmǩiõʹlle eeʹjj 2022. Rosttovlaulli čueʹjje sääʹmǩiõllsaž šõddmõõžžin tâʹvvsääʹm-, aanarsääʹm- da nuõrttsääʹmǩiõʹlle. Šõddmõõžži teäʹǧǧnoorrâmpuåttjivuiʹm tuärjjeet päärnaid da sij piârrjid maaiʹlmest.
Läullmõš jiijjâs vääim ǩiõʹlle
Ceerkav sääʹmtuâj piisar Erva Niittyvuopio rämmaš rosttovlaaulšõddmõõžžin. ”Jiijjâs vääim ǩiõʹlle läullmõš lij samai miârktõõzzlaž. Vääimast tåbddai pâi, ko lääulat sääʹmǩiõllsaž rosttovlaullʼjid. Tåbddai ruäʹssven, ko mooštaines rosttovlaullʼji mieʹldd jåått põʹrtte Sääʹmjânnma. Leäm samai leklvaž tõn diõtt, što leäʹp vuäǯǯam rosttovlaaulviihkid, koin vuäitt läullad sääʹmǩiõʹlle. Späʹsseb Lääʹddjânnam Vuõlttõs-seäbrra tän vueiʹttemvuõđ ooudâst.”
Jaakân Jari Linjama lij mieʹldd čõõđ viikkmen Tampere, Turku da Jyväskylä šõddmõõžžid. ”Sääʹmǩiõllsa moččummus rosttovlaulli lie pâi jeäʹrab noorõõttmõš. Tõin kuâsttje ǩiõllõutstõõzzi äʹrbbvuõđ – da ǩiõl äʹrbb”, Linjama ceälkk.
”Sääʹmǩiõll pohtt muu miõʹlle mõõnnâm ääiʹj da eeʹǩǩdohtid. Tät juurd oudd nåkam čiŋŋâlvuõđ sääʹmǩiõllsaž rosttovlaullʼjid, mõõn diõtt lääđđ. Håʹt ǩiõll lij še arggpeivvsaž, jeäʹrben moččummus rosttovlaulli ouddmiârkkân Turku vuäʹmm ceerkvest vuäǯǯa juurdčed historia: tät ceerkav da tät ǩiõll lie leämmaž maaiʹlmest nuʹtt kuuʹǩǩ”, son juätkk.
Piisp mieʹldd noorõõttmõõžžin
Piisp Teemu Laajasalo, Mari Leppänen da Matti Repo vuässâʹtte noorõõttmõõžžid aaʹrhelkooʹddeez vuuʹdest.
Tampere pispp Matti Repo lij mieʹldd čõõđ viikkmen noorõõttmõõžž Tampere Aleksanteri ceerkvest.
”Jiijjâs jieʹnnǩiõll lij moʹlidva ǩiõll. Ko puk mâŋŋa mättjum ǩiõl väjldâʹvve, päärnžen mättjum sääʹn da ciâlkki päʹcce. Ooumaž õlmmad čiŋŋlummus tobddjees vuõssmõs ǩiõʹlle, koon lij mättjam. Täin läullamšõddmõõžžin vuäǯǯ jeälõõttâd rosttov saʹǩǩe sääʹmǩiõllsaž saaʹnivuiʹm da mij še, kook jeäʹp sääʹmǩiõl silttâd, pâʹsttep õhttâd suõʹmme mij vääim ǩiõʹlle. Tuäivam, što mij gåårdi sääʹmõutstõõzz vuäiʹtte pueʹttiääiʹj meäʹrmeâldlânji läullad moččummus rosttovlaullʼjid jiijjâz jieʹnnǩiõʹlle”, Repo särnn.
Sääʹmǩiõllsa Moččummus rosttovlaulli lie vueʹssen Lääʹddjânnam evankel-luteerlaž ceerkav sääʹmtuâj da seäʹbrrkooʹddi õhttsažtuâjast.
Pueʹtted tiõrvân läullad Sääʹmǩiõllsaž Moččummus rosttovlaullʼjid!
Vuäitak vuässõõttâd sääʹmǩiõllsaž Moččummus rosttovlaulli -šõddmõõžžid täin gåårdin:
28.11. Turku duõmmceerkav čiâss 19
29.11. Tampere Aleksanterin kirkko čiâss 18
30.11. Heʹlssen duõmmceerkav čiâss 14
1.12. Oulu Karjasillan kirkko čiâss 15
2.12. Ruäʹvnjaarǥ ceerkav čiâss 18
7.12. Jyväskylä Keltinmäen kirkko čiâss 17
Meâlddõssân teâđtõs tâʹvvsääʹm-, aanarsääʹm- da nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Lââʹssteâđ:
Oulu, sääʹmtuâj piisar Erva Niittyvuopio, +358 40 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Heʹlssen, aaʹrhelkåʹddpiisar Hanna Remes, 358 40 593 1148, hanna.remes@evl.fi
Tampere, koontârpiisar Maarit Vuolab, +358 50 344 2349, maarit.vuolab@evl.fi
Jyväskylä, Tiia Saatio, + 358 44 365 2677, saatiotiia@gmail.com
Turku, kapplaž Waltteri Hämäläinen, +358 44 716 0330, waltteri.hamalainen@evl.fi
Ruäʹvnjargg, mättstrooiʹtelpastor Jan Pohjonen, +358 40 186 0223 jan.pohjonen@evl.fi
Vääraihaʹŋǩǩummuž jååʹđteei Hanna Kalanne, +358 40 687 1013, hanna.kalanne@felm.org
Pispp Jukka Keskitalo adve'ntt-tiõrv'vuõtt 7.12.2022
Viizzlâsttam poodd še puätt jooul
Ođđ testameeʹntest liâ kueʹhtt joullmainnâz. Toobdâs Luuʹǩǩ joullevaŋǧeʹlium kovvad leklvaid, leša hiârvteʹmes sättjummšid Betlehem seeiʹm pirr. Uuʹccben tobddum Matteus evaŋǧeʹlium joullmainnsest lij akksab toobdâlm.
Matteus mainnsest Josef jårrâstt väʹldded Määʹrj kaavân da eman aʹŋǧǧel eettmõš vuäitt suu ååskted äiggmõõžžâst. Tõn mâŋŋa koonǥõs Herodes kåitt seʹlvvted nuõrttjânnam tieʹttji pääiʹǩ eman šõddâm Isõs åårramsââʹj. Ǥu tõt ij oʹnnest, sott Herodes da alttad Betleheeʹmest päärnai kåddmõõžž. Josef ǩiõrggni viikkâd piârrjes meädda Egypteeʹje.
Tän jooul Matteus joullmaainâs säärntââll jeärbõõžžin naaʹlin. Jieʹllem lij ååʹn še, äärm eeʹǩǩen 2022 šmiõrâk. Eurooppâst lij jåttjam veeidasmettsaž väinn, kååʹtt rääjj vaarrkaartid čõõđ maaiʹlm. Hiâvtem da sååʹrm viõǥǥ liâ tän eeʹjj piâssâm eʹpet väldda.
Isõõzz piâr čõʹǩǩii Egypteeʹje. Määŋg Ukrainaneeʹǩǩ liâ čõʹǩǩääm tän eeʹjj Lääʹddjânnma. Täʹst måtam ääiʹj mââiårra õõʹni Ukrainast čõʹǩǩääm piâr Lääʹddest risttâmjuuhl, koozz eʹčč puõʹđi vääinast Ukrainast da maacci mâŋŋa risttâmjuuhl eʹpet mååusat peälšted dommjânnmes. Jieʹllem da jäämmʼmõš leʹjje tän piârrjest ââlda kueiʹmeez, mäʹhtt âʹtte Matteus joullmainnsest.
Vaarrkaartin huõlǩâni še Matteus joullmainnsest puätt jooul. Tieʹtti käuʹnne Isõõzz årra da maddu kåʹmrdeen ouʹdde suʹnne pueʹrmõõzzid sǩiâŋkeez. Kaʹjjeeja Isõs lij šõddâm. Son pohtt rääuh čâđđma rääuhteʹmes maaiʹlm kõõskâst.
Jooul päärnaž blouslââǥǥas tuu da âʹlddoummi jooul.
Oulust adveeʹnt 2022 vueʹlnn
Jukka Keskitalo
Oulu aaʹrhelkååʹdd pispp
Teâđtõs 1.12.2022
Säʹmmla liâ raukkâm väʹlddnarood staan vuâlleem loopptummšen
Mõõnni neäʹttel poodd leäʹp seuʹrrjam peʹcclõʹžžen säʹmmlai vuâstta puõttlõsttum vuâllõõttmõõžž. Tõt lij rueʹššes, päʹrtteejaž da puästtad. Säʹmmlai vuâstta puõttlõsttum vuâllõõttmõš lij lâssnam, ǥu sääʹmteʹǧǧlääʹǩǩ lij ǩiõttʼtõõllmõõžžâst. Eettmõš ij leäkku ođđ, tõt lij leämmaš kuʹǩes äiggsaž. Säʹmmla liâ raukkâm väʹlddnarood staan vuâlleem loopptummšen. Mij oummu leäʹp puk jeeʹresnallšem. Tän Vuâsppåʹd raajjâm jiijjâsnallšemvuõđ âlgg cistteed, meeʹst ij ni ǩeäʹst leäkku väʹldd meäʹrtõõllâd kueiʹmeen.
Sääʹm-meer lij ärvvsaž nåkkmen ǥu tõt lij. Tõn kulttuur da jieʹllemnääʹl liâ ååʹblǩõõvvâm puõlvvõõǥǥi poodd kuʹǩes ääiʹj säättast. Säʹmmlain lij vuõiggâdvuõtt kaunnâd čuâkkses meeran da tõn vuõiggâdvuõđ âlgg cistteed nuʹtt ǥu juõʹǩǩka oummu äärv âlgg cistteed. Tõt âlgg kuullâd mij saaǥǥin da raajjmõõžžin.
Kõskkvuõtt Sääʹm-meeru lij Lääʹddjânnam evankeel-luteerlaž ceerkva vääžnai. Puõʹtti kueiʹt eeʹjj poddân ceerkvest tuõʹtte veeidas Säʹmmlaž ceerkvest -haʹŋǩǩõs. Tõt lij pieʹǩǩ mij ceerkav da säʹmmlai suåppâmtuâj tuõđâsvuõđ seʹlvvtemnalla õhttsast histoorâst. Haʹŋǩǩõõzz täävtõssân lij pueʹreed sääʹmǩiõl da säʹmmlaž kulttuur sââʹjj Lääʹddjânnam evankeel-luteerlaž ceerkvest.
Turku da Lääʹddjânnam aaʹrhelpispp Tapio Luoma
Oulu aaʹrhelkååʹdd pispp Jukka Keskitalo
Teâđtõs 1.12.2022
Sääʹmǩiõllsa Moččummus jooul-laaul Heʹlssnest pâʹsspeeiʹv 4.12. čiâss 16.
Sääʹmǩiõllsaid Moččummus jooul-laullʼjid läulla Heʹlssen duõmmceerkvest pâʹsspeeiʹv 4.12. čiâss 16. Konsertta vuäitt vuässõõttâd virtuaalceerkav pääiʹǩ addrõõzzâst Heʹlssen duõmmceerkavseäʹbrrkååʹdd YouTube-kanaal pääiʹǩ.
Tän eeʹjj prääzkje Moččummus jooul-laullji 50-ekksa prääʹzneǩeeʹjj. Prääʹzneǩeeʹjj čisttân vuäǯǯap še ođđ sääʹmǩiõllsa Moččummus jooul-laaulǩeârja, koʹst laulli liâ koolmin jeeʹres sääʹmǩiõlin; nuõrttsääʹm-, aanarsääʹm- da tâʹvvsääʹm ǩiõlin. Jooul-laullʼjid liâ laaulteʹmmen säʹmmlaž musikkneeʹǩǩ Anna Näkkäläjärvi-Länsman da Aimo Aikio. Urkuid såitt Harri Kerko. Aaʹrhelkååʹdd eʹtǩǩeeʹjen läänrovastt Jukka Pakarinen ââʹnn joullsluuʹžb. Noorõõttmõõžž kuulte duõmmceerkavseäʹbrrkååʹdd pastor Yrjö Ikonen da sääʹmpapp Mari Valjakka.
Sääʹmǩiõllsast Moččummus joull-laaulǩeârjast lij mieʹldd še säʹmmlai viõkkin säʹnnõttum da suõmmõttum joull-laaul, koozz suõmmõõzz lij raajjâm Anna Näkkäläjärvi-Länsman da saaʹnid Inger-Mari Aikio. Näkkäläjärvi-Länsman mieʹldd ” Tuejjeem ođđ tâʹvvsääʹmǩiõllsa jooul-laaul õhttsažtuâjast tivttneǩ Inger-Mari Aikioin. Inger-Mari ǩeeʹrjtem teʹkstt maainast čuõv viõǥǥâst. Laullʼjest čuõvv peäss pååđai da oudd jooulmiõll. Teeʹkstest lij jiânnai tuäivv da rämm. Leäi tuõʹđi fijnnâz suõmmeed tekstta melodia, tobddji pueʹrren tuejjeed ođđ tâʹvvsääʹmǩiõllsaž läullam teʹkstt. Lij hääʹsǩ vueiʹnned, mäʹhtt sääʹmǩiõllsa läullai väʹldde laaul vuâstta.”
”Tät lij muu vuõssmõs jooul-laaul. Mõõnni tääʹlv ǥu ǩeeʹrjtem tän teeʹkst, leʹjjem Teneriffast. Toʹben paaʹšti peiʹvv de leäi paakkâs. Tobddji vuõiʹǧǧest fijnnsen ǩeeʹrjted tän toʹben. Da leäi še õõmâs, što samai mon leäm tõn ǩeeʹrjteʹmmen. Teâđam, mäʹhtt vääžnai jooul-laaul vueiʹtte leeʹd oummid. Leäm kâʹl samai iʹlbbes da rämmai tõʹst, ǥu muu da Anna laaul lij ååʹn mieʹldd joull-laullǩeârjast. Tuäivam, što laaul puätt tobddsânji da räkksen miʹjjid säʹmmlaid. Miõlstan laullʼjest lij jiânnai tuäiv, mõõn mij puk taarbšep seuʹŋŋummuš poddân.”
Aanar Päärtõõǥǥâst šõddâm da ânnʼjõõžžâst Heʹlssnest jeälsteei Aimo Aikio miõlast “lij fijnnâz što moččummus joull-laullʼjid läulla pukin sääʹmǩiõlin, še nuõrttsäämas. Lij samai pueʹr leeʹd mieʹldd tuejjeʹmmen tän histoor”.
Joull-laullʼjid koolmin sääʹmǩiõlin Heʹlssen duõmmceerkvest pâʹsspeeiʹv 4.12. čiâss 16.
Konsertta vuäitt vuässõõttâd še neeʹtt pääiʹǩ addrõõzzâst Heʹlssen duõmmceerkavseäʹbrrkååʹdd YouTube-kanaal.
Lââʹssteâđaid:
Sääʹmtuâj piisar Erva Niittyvuopio, 040 7690 044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Aaʹrhelkåʹddpiisar Hanna Remes, 040 5931 148, hanna.remes@evl.fi
Duõmmceerkavseäʹbrrkååʹdd pastor Yrjö Ikonen, 050 5567 900, yrjo.ikonen@evl.fi
Teâđtõs 9.5.2022
Sääʹm-musiikk prääʹzniǩ ceerkavpeeiʹvin
Säʹmmlaž ceerkavpeeiʹvid jäʹrjste Aanrest 5.-7.8.2022. Noorõõttmõõžž teeʹmmen lij Pââʹss Toll – Pââʹss Aalmi (Pyhä Tuli – Pyhä Kansa) da noorõõttmõš čõõđte ââʹn viiđad vuâra. Säʹmmlaž ceerkavpeeiʹvin säʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ liâ viõkkâs vueʹss peeiʹvi ohjjelm.
Ceerkavpeiʹvvkåvvsest jäʹrjste kueʹhtt konseeʹrt. Piâtnâc 5.8. čiâss 19 virsskonseeʹrtest "Čále Jesus iežat gova" čuäʹjtâʹtte Anna Näkkäläjärvi-Länsman da Raimo Paaso. Viirsid läulla äʹrbbvuõđlain läullamnaaʹlin še õõutsââʹjest. Konseeʹrt looppâst jeäʹǩǩes-sluuʹžb jååʹđat aaʹrhelpispp Tapio Luoma.
- Lij õmmsallaš, mäʹhtt urkui suõmin pâstt še lââʹzzted da puʹhtted ouʹdde säʹmmlai läullamnaaʹlid da tõn pueʹrmõõzzid peäʹlid, Paaso ceälkk. Näkkäläjärvi-Länsman m ieʹldd suu tuʹlǩǩõzzâs pohtt ođđ da vuäʹmm maaiʹlm, seäjjteen virssäʹrbbvuõđ vueʹssen tän poodd. Miârkkteeʹjes lij, što maaddârjieʹnni jiõnn viirsin seäkknââvv Raimo Paaso urkuin raajjâm jiõnnkueʹstlma.
Anna Morottaja ns. Karhu-Pekka Äʹnn lij aanarsäʹmmlaž musiikkneǩ. Son lij ååraž Aanrest Muddusjääuʹr reeddast. Musiikk raajjmõõžž lââʹssen son šeell kueʹl, ooss mueʹrjid, rääjj ǩiõtt-tuâjaid da mättʼtad aanarsääʹm ǩiõl da kulttuur. Tän eeʹjj aalǥâst Anna lij čõõđtam maaiʹlm vuõssmõõzz livđe cd-jiõntõõzz. Tõn nõmm lij õõutǩeʹrddsânji Livđe da måtmid cd-jiõntõõzz käpplõõǥǥin kuullâp še ceerkavpeeiʹvi konseeʹrtest.
Konseeʹrt kuälmad vueʹzzest vaʹsttad Sámi Grand Prix 2022 läuʹllǩeâlb vueiʹtti Máret
- Kõskksažäʹšš lij juõigg da juõiǥin vuäitt õlmmeed määŋgaid aaʹššid, vääžnʼjummsen tååbdid. Čuäʹjtõõlam še äʹrbbvuõđlaidjuõiǥid da juõiǥid musiikkin. Gaup-Juuso ceälkk.
Virssläullamäʹrbbvuõtt õhttad
Virssläullamäʹrbbvuõtt lij tääʹrǩes vueʹss säʹmmlai ceerkvallaž jieʹllem. Musikk lij õhtt vääžnai vueʹss tän noorõõttmõõžž õhtteei teeʹmm, kååʹtt lij määŋgpeällsânji ooudâst še sluuʹžvin ja Vuâsppåʹdsluužmin. Virssläullamäʹrbbvuõtt seill da seʹrddai ođđ puõlvvõõǥǥid lääuleeʹl äʹrbbvuõđlaid viirsid.
***
Säʹmmlaž ceerkavpeeiʹv liâ neellj eeʹjj kõõskin jäʹrjstum ceerkvallaž noorõõttmõõžž, koon kõõskõs lij säʹmmlaž Vuâsppåʹdsluužâmjieʹllem. Ouddmiârkkân õhttsaž moʹlidva da virssläullamäʹrbbvuõtt raʹvvje da stääʹne säʹmmlai jiõglvaž õhttvuõđ. Ohjjlmest liâ še konseeʹrt da kulttuurohjjelm, saǥstõõllmõõžž da seminaar. Noorõõttmõõžž täävtõssân lij raʹvvjed da staanad sääʹmǩiõl sââʹjj da oouʹdeed tõi âânnmõõžž ceerkvin.
Säʹmmlai ceerkavpeeiʹvi jäʹrjstummšest vaʹsttee Lääʹdd ev.lut. ceerkav sääʹmtuâj saǥstõõllâmkåʹdd, säʹmmlai ceerkavsuåvtõõzz Taarrâst da Ruõccâst, Oulu aaʹrhelkåʹdd, Aanar seäʹbrrkåʹdd da Oulu ortodookslaž aaʹrhelkåʹdd.
Lââʹssteâđaid:
Ceerkav sääʹmtuâj piisar Erva Niittyvuopio p. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Vääžnai liiŋk: (Käivv: evl.fi)
Säʹmmlai ceerkavpeeiʹvi ohjjelm
Teâđtõs 18.2.2022
Pispp Jukka Keskitalo: Sääʹm ceerkavpeeiʹv lij kåčč õhttsaž tollpeällsa
Viiđad Sääʹm ceerkavpeeiʹv riâžžât 5.-7.8.2022 teeʹmin Pââʹss toll - Pââʹss meer. Šõddmõš riâžžât neellj eeʹjj kõõskin. Ouddlõs ceerkavpeeiʹv leʹjje Ruõccjânnmest, Arvidsjääuʹrest ǩeässa 2017, Lääʹddjânnmest riâššâmnalla åårrai ceerkavpeeiʹvid seʹrddeš eeʹjjin õõudårra koronapandemia diõtt.
Määŋgpeällsaž programm
Sääʹm ceerkavpeeiʹv lie ceerkvallaš šõddmõõžž, koon kõõskõs lij säʹmmlaž sluuʹžvjieʹllem. Ouddmiârkkân õhttsaž moʹlidva da viirslaullâmääʹrb nâânee da tueʹrjjee säʹmmlai jiõglvaž õhttvuõđ. Prograammâst lie še konseert da kulttuurprograamm, saǥstõõllmõõžž da seminaar. Šõddmõõžž tääʹvtõssân lij nââneed da tueʹrjjeed sääʹm ǩiõli stauuzz da ooudeed tõi âânnmõõžž ceerkvest. Ceerkavpeeiʹvin ǩiõttʼtõõlât kõõččmõõžžid, kook õhttee jeäʹrbi mieʹldd tâʹvv vuuʹd ǩeâllʼjeei ouddnummša da säʹmmlai ceerkvallaš toimmjummuž ouddnummša. Ouʹdde puhttum lie tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttprosessa õhtteei ääʹšš še.
Pispp Jukka Keskitalo lij ravvsânji mieʹldd peeiʹvi prograammâst. Pääiʹǩ âʹlnn lij še aaʹrhelpispp Tapio Luoma da jeeʹres ceerkav jååʹđteei Ruõccâst, Taarâst da Ruõššâst. Kokksummuš mäʹtǩǩ ceerkavpeiʹvvkueʹzzin lij Tansania Morogorost pueʹtti maasaipispp Jacob Moretost, kååʹtt puätt ceerkavpeeiʹvid.
– Meeʹst lie vääžnai teeʹm saǥstõõllâmnalla da kueiʹmineen jiânnai mättjemnalla. Sääʹm ceerkavpeeiʹvi teeʹmm lij šiõtlânji Pââʹss toll – Pââʹss meer da ceerkavpeeiʹv lie mâʹte kåčč õhttsaž tollpeällsa, pispp Jukka Keskitalo särnn.
Sääʹm ceerkavpeeiʹvi riâššmõõžžâst vaʹsttee Lääʹddjânnam sääʹmtuâi saǥstõõllâmkåʹdd, Oulu aaʹrhelkåʹdd, Säʹmmlaž ceerkavsuåvtõõzz Taarâst da Ruõccâst, Aanar sieʹbrrkåʹdd da Lappi ortodookslaž sieʹbrrkåʹdd. Bareeʹnts ceerkvi suåvtõs tuärjj Ruõšš säʹmmlai vuässõõttmõõžž ceerkavpeeiʹvid.
Vuässõõttjin kannat tän poodd mieʹrǩǩeed šõddmõõžž kaʹlndaaʹre da huõllâd instemvaʹrrjõõzzin. Poorrâmpääiʹǩ lie vââʹlljest määŋgain paaiʹǩin da peiʹvvporrmõš da peiʹvv-veäʹrpaʹǩaatid vuäǯǯ peʹce vuuʹd hoteellin, še vuässõttjid kääzzkõʹstti kueʹđest. Ceerkavpeeiʹvi programmkaartâst käunnai teâtt šõddmõšpaaiʹǩin. Sääʹm ceerkavpeeiʹvi vuällamvuõtt lij välddum lokku da neʹttseeidain programm lij õlmstõttum kääuʹc jeeʹres ǩiõlin.
Snimldõk: Čõõđtemnalla åårrai šõddmõõžž markknâsttemkartt
Lââʹssteâđ:
Ceerkav sääʹmtuâj piisar Erva Niittyvuopio teʹl. 040 769 00 44, erva.niittyvuopio@evl.fi
Šõddmõõžž neʹttseidd lij tääiʹben da prograamm lij tääiʹben. Teâđ instempaaiʹǩin lie tääiʹben. (Teâttkäivv: Ceerkav evl.fi -seiddõs)
Lääʹddjânnam ev. lut. ceerkav sääʹmtuâi ođđ neʹttseeid: Lääʹddjânnam evaŋkeel-luteerlaž ceerkav - evl.fi
Pueʹtted tiõrvân ođđ ev.lut. ceerkav sääʹmǩiõllsaž seeidaid!
Lääʹdd ev.lut. ceerkav sääʹmǩiõllsa neʹttseeid liâ čõõđtum 4.2.2022
Lääʹdd ev.lut. ceerkav âiʹdde čõõđtum sääʹmǩiõllsaž neʹttseiddõs kääzzkâstt ceerkav sääʹmǩiõllsaid vuäzzlaid õõuʹdab pueʹrben. Siiʹsǩe lij pukin koolmin Lääʹddest mainstum sääʹmǩiõlin: nuõrttsääʹm-, aanarsääʹm-, da tâʹvvsääʹmǩiõlin.
Seiddõs da tõn siiʹsǩid lij rajjum vuõss-sââʹjest raajjʼji vieʹǩǩin da nuʹtt, što tõt kääzzkõõstči
vueiʹtlvõbân puârast säʹmmlaid. Siiʹsǩi puuʹtteeʹji âʹlǩǩe tobddad puârast säʹmmlai kulttuur,
jiõglvažvuõđ da symboliikk. Kulttuursensitiivlažvuõtt lij vuâmmšum še kaarti vaʹlljummšest.
Seiddõõzzâst pââʹjde ouʹdde jeärbõʹžžen säʹmmlaid kõskksaid siiʹsǩid. Säʹmmlaid jeärbõžʹžen vääžnai
kriisttla äʹrbbvueʹǩǩ liâ ouddmiârkkân kaiddõs-škooul da konfirmaatia, koin lij jõnn miârkktõs
sääʹmkulttuurâst.
“Lij vääžnai, što säʹmmla vueiʹtte ââʹnned jiiʹjjes jieʹnnǩiõlâs äʹššõõttmen ceerkav seeidain. Tän miârkktõs
pâʹjjan jeärbõʹžžen tâʹl, ǥu kõõččmõš lij jiiʹjjes jieʹllem miârkkteeʹjest pooddâst, mâʹt-a håʹt jieʹllem muttsin,
jiõglvain tuʹmmjõõzzin leʹbe väʹǯǯlõs jieʹllemvueʹjjin. Seiddõõzzâst kaunnai vuâđđteâtt ceerkvest da
kriisttlažååskast, leša seämma ääiʹj siiʹsǩein lij raavâs teäddõs aaʹššin da eettmõõžžin, kook liâ
säʹmmlõõžžâst kulttuurâst miârkkteeʹjes”, ceäʹlkk äʹšštobddi Henna Ahlfors Ceerkavhaʹlltõõzzâst.
Seiddõõzz raajjʼjin kõskksaž rool lij leämmaš pâʹjjmättʼtõõtti Sara Keräsest kååʹtt lij tuåimmjam
siiʹsǩepuʹtteeʹjen da neʹtt-tuåimmteeʹjen de säʹmmlažtuâjj väʹlddkååddlânji koordinõʹsttjest, rovastt Erva
Niittyvuopiost.
“Tuäivam, što seeid vuäitči kääzzkâʹstted vueiʹtlvubân puârast mij jeeʹres ǩiõlläʹrttlid. Vuârdam še
maacctõõzz seeidai siiʹsǩest, leʹbe ǥu miiʹne tääʹrǩes äʹšš lij meädda, vueiʹtte oummu piijjâd tõʹst saaǥǥ.
Späʹssbõõžžam Tauno Ljetooff nuõrttsääʹmǩiõllsai seeidai teeʹkstin, Marja-Liisa Olthuis da Jouni Aikio
seeidai ǩiõli taʹrǩstummšest da pukid sniimmjid, ǩeäin vuäǯǯaim lååʹv ââʹnned sij snimldõõǥǥid”, ceäʹlkk
Erva Niittyvuopio.
Neʹttseeidai ooudâsviikkmõš juätkkai
Seiddõõzz siiʹsǩei teâuddmõš da ooudsviikkmõš juätkkje čõõđtõõzz mâŋŋlest še. Seiddõõzzâst puäʹtte
tuejjeed õõʹnnituʹtǩǩummuš, koon maacctõõzz vuâđast seiddõzz oouʹdeemtuâj vueiʹtte juätǩǩed.
Evl.fi- seiddõõzzin lij siiʹskâž lääʹdd- da sääʹmǩiõli lââʹssen ruocc-, eŋglõš-, čiõlgg-, da sieʹvvemǩiõlin.
Lââʹssteâđaid:
Henna Ahlfors, Kirkkohallitus, p. 050 326 9012, henna.ahlfors@evl.fi
Erva Niittyvuopio, Oulun hiippakunnan tuomiokapituli, p. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi