Diehtočoahkut
DiehtočoahkutLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Áigeguovdilis ođđasat
Bisma Jukka Keskitalo adveantadearvvahus 7.12.2022
Juovllat bohtet stoarbmás áiggiidge
Ođđa testameanttas leat guokte juovlamuitalusa. Oahpes Lukasa juovlaevangelium govvida lihkolaš, vaikko hearvvatmeahttun dáhpáhusaid Betlehema krubbá birra. Unnit dovddus Matteusa evangeliuma juovlamuitalusas lea uhkideaddjit atmosfeara.
Matteusa muitalusas Josef eahpidii váldit Maria eamidin ja easkka eŋgela almmostuvvan dahká su sihkkarin áigumušainis. Dan maŋŋá gonagas Herodes viggá oažžut nuortaeatnama viisáid bokte čielgasa easkká riegádan Jesusa orrunbáikkis. Go dat ii lihkostuva, son moaráhuvvá ja álggaha Betlehemmis mánáidgoddima. Josef geargá doalvut bearrašis báhtui Egyptii.
Dáid juovllaid Matteusa juovlamuitalus boahtá lahka áibbas erenoamáš láhkái. Eallin lea dálge, árpmu jagi 2022, rašši. Eurohpás lea álgán viiddes soahti, mii sárgu áittagovaid olles máilmmi ala. Duššadeami ja káosa fámut leat dán jagi čovlasan vuot cahkkadit ovdii.
Jesusa bearaš báhtarii Egyptii. Máŋggat ukrainalaččat leat dán jagi báhtaran Supmii. Muhtin áiggi dassái ukrainalaš báhtareaddjibearrašis dollojuvvui Suomas gástafeasta, masa áhčči bođii Ukrainas soađis ja máhcai fas gástta maŋŋá ruovttoluotta bealuštit ruovtturiikkas. Eallin ja jápmin leigga dán bearrašis lahkalagaid nubbi nuppi, nu mo Matteusa juovlamuitalusasge.
Áittagovain fuolakeahttá Matteusa juovlamuitalusasge bohtet juovllat. Viisát gávdnet Jesusa lusa ja eatnamii luoitádettiin addet sutnje buoremus skeaŋkkaideaset. Beasti Jesus lea riegádan. Son buktá ráfi váibmui gasku ráfehis máilmmi.
Juovllaid mánná sivdnidehkos du ja lagamuččaidat juovllaid.
Oulus adveantta 2022 vuolde
Jukka Keskitalo
Oulu bismágotti bismá
Viizzlâsttam poodd še puätt jooul
Ođđ testameeʹntest liâ kueʹhtt joullmainnâz. Toobdâs Luuʹǩǩ joullevaŋǧeʹlium kovvad leklvaid, leša hiârvteʹmes sättjummšid Betlehem seeiʹm pirr. Uuʹccben tobddum Matteus evaŋǧeʹlium joullmainnsest lij akksab toobdâlm.
Matteus mainnsest Josef jårrâstt väʹldded Määʹrj kaavân da eman aʹŋǧǧel eettmõš vuäitt suu ååskted äiggmõõžžâst. Tõn mâŋŋa koonǥõs Herodes kåitt seʹlvvted nuõrttjânnam tieʹttji pääiʹǩ eman šõddâm Isõs åårramsââʹj. Ǥu tõt ij oʹnnest, sott Herodes da alttad Betleheeʹmest päärnai kåddmõõžž. Josef ǩiõrggni viikkâd piârrjes meädda Egypteeʹje.
Tän jooul Matteus joullmaainâs säärntââll jeärbõõžžin naaʹlin. Jieʹllem lij ååʹn še, äärm eeʹǩǩen 2022 šmiõrâk. Eurooppâst lij jåttjam veeidasmettsaž väinn, kååʹtt rääjj vaarrkaartid čõõđ maaiʹlm. Hiâvtem da sååʹrm viõǥǥ liâ tän eeʹjj piâssâm eʹpet väldda.
Isõõzz piâr čõʹǩǩii Egypteeʹje. Määŋg Ukrainaneeʹǩǩ liâ čõʹǩǩääm tän eeʹjj Lääʹddjânnma. Täʹst måtam ääiʹj mââiårra õõʹni Ukrainast čõʹǩǩääm piâr Lääʹddest risttâmjuuhl, koozz eʹčč puõʹđi vääinast Ukrainast da maacci mâŋŋa risttâmjuuhl eʹpet mååusat peälšted dommjânnmes. Jieʹllem da jäämmʼmõš leʹjje tän piârrjest ââlda kueiʹmeez, mäʹhtt âʹtte Matteus joullmainnsest.
Vaarrkaartin huõlǩâni še Matteus joullmainnsest puätt jooul. Tieʹtti käuʹnne Isõõzz årra da maddu kåʹmrdeen ouʹdde suʹnne pueʹrmõõzzid sǩiâŋkeez. Kaʹjjeeja Isõs lij šõddâm. Son pohtt rääuh čâđđma rääuhteʹmes maaiʹlm kõõskâst.
Jooul päärnaž blouslââǥǥas tuu da âʹlddoummi jooul.
Oulust adveeʹnt 2022 vueʹlnn
Jukka Keskitalo
Oulu aaʹrhelkååʹdd pispp
Liävuttemes ääigi-uv puátih juovlah
Uđđâ testamentist láá kyehti juovlâmuštâlus. Uápis Luukas juovlâevaŋgelium valdâl luholijd, veikâ-uv oovtkiärdánijd tábáhtusâid Betlehem seeimâ pirrâ. Ucceeb tubdum Matteus evaŋgelium juovlâmuštâlusâst láá eenâb uhkedeijee tubdâmušah.
Matteus muštâlusâst Joosef kuávdálist, ete váldá-uv sun Maria kálgunis já eskân eŋgâl almostum visásmit suu. Ton maŋa kunâgâs Herodes keččâl finniđ nuortâ tiettei peht čielgâsin eidu šoddâm Jeesus orroomsaje. Ko tot ij luhostuu, te Herodes hirmástuvá já piäjá Betlehemist joton párnái surmim. Joosef kiergân tuálvuđ perruus patârâsân Egyptân.
Tai juovlâi Matteus juovlâmuštâlus kuoskât eromâšávt. Eellim lii tääl-uv, áármu ive 2022, herkki. Euroopast lii álgám vijđes suáti, mii šoddâd uhkekuuvijd oles maailm oolâ. Tuššâdem já kaaos vyeimih láá taan ive vuod ittáám ruávásávt.
Jeesus peerâ patârij Egyptân. Maaŋgah ukrainaliih láá patârâm taan ive Suomân. Mottoom ääigi tassaaš viettii ukrainalii patâreijeeperrust Suomâst kastâjuhle, kuus eeči poođij Ukrainast suátiradostuvâst já maacâi oppeet ristjái maŋa piäluštiđ päikkienâmis. Eellim já jäämmim lijjii taan perrust alda nubijdis, tego Matteus juovlâmuštâlusâst-uv.
Uhkekuuvijn peerusthánnáá Matteus juovlâmuštâlusâst-uv puátih juovlah. Tietteeh täiđih Jeesus luus já enâmân koomeerdmáin adeleh sunjin pyeremuid skeŋkâidis. Pestee Jeesus lii šoddâm. Sun puáhtá vááimun ráávhu kaskoo rávhuttes maailm.
Juovlâi pärni sivnedus tuu já tuu vááimuvuálái juovlâid.
Oulust ovdláhháá advent 2022
Jukka Keskitalo
Oulu pispekode pispe
Dieđáhus 1.12.2022
Sápmelaččat leat bivdán váldoálbmogis doarjaga vaššisága bisseheapmái
Maŋimuš vahku áigge leat čuvvon morašmielain sápmelaččaid vuostái boahtti vaššisága. Dat lea julbmi, vahágahtti ja boastut. Sápmelaččaid vuostái boahtti vaššisáhka lea lassánan, go sámediggeláhka lea gieđahallama vuolde. Albmoneapmi ii leat ođđa, das leat guhkes ruohttasat. Sápmelaččat leat bivdán váldoálbmoga doarjaga vaššisága bisseheapmái.
Mii olbmot leat buohkat earáláganat. Dán Sivdnideaddji sivdnidan erenomášvuođa galgá gudnejahttit. Mis geasge ii leat váldi meroštallat nuppiideamet.
Sámi álbmot leat divrras dakkárin go dat lea. Dan kultuvra ja eallinvuohki leat sajáiduvvan sohkabuolvvas nubbái guhkes áiggis. Sápmelaččain lea vuoigatvuohta gávdnat eallingeainnus álbmogin, ja dan vuoigatvuođa galgá gudnejahttit nugo mii juohke olbmo árvvu galgá gudnejahttit. Dat galgá gullot min hállanvugiin ja daguin.
Oktavuohta Sáme álbmogii lea Suoma evangelalaš-luteralaš girkui dehálaš. Čuovvovaš guovtte jagi áigge girkusteamet čađahuvvo viiddis Sápmelaččat girkus -fidnu. Dat lea oassi girkomet ja sápmelaččaid soabadanbarggu duohtavuođa čoavdima dihte min oktasaš historjjásteamet.
Fidnu ulbmiliin lea buoredit sámegielaid ja sápmelaš kultuvrra sajádaga Suoma evangelalaš-luteralaš girkusteamet.
Turku ja Suoma earkebisma Tapio Luoma
Oulu bismagotte bisma Jukka Keskitalo
Govva Sáme girkobeivviin Anáris borgemánus 2022. Govva: Matti Vuorma
Säʹmmla liâ raukkâm väʹlddnarood staan vuâlleem loopptummšen
Mõõnni neäʹttel poodd leäʹp seuʹrrjam peʹcclõʹžžen säʹmmlai vuâstta puõttlõsttum vuâllõõttmõõžž. Tõt lij rueʹššes, päʹrtteejaž da puästtad. Säʹmmlai vuâstta puõttlõsttum vuâllõõttmõš lij lâssnam, ǥu sääʹmteʹǧǧlääʹǩǩ lij ǩiõttʼtõõllmõõžžâst. Eettmõš ij leäkku ođđ, tõt lij leämmaš kuʹǩes äiggsaž. Säʹmmla liâ raukkâm väʹlddnarood staan vuâlleem loopptummšen. Mij oummu leäʹp puk jeeʹresnallšem. Tän Vuâsppåʹd raajjâm jiijjâsnallšemvuõđ âlgg cistteed, meeʹst ij ni ǩeäʹst leäkku väʹldd meäʹrtõõllâd kueiʹmeen.
Sääʹm-meer lij ärvvsaž nåkkmen ǥu tõt lij. Tõn kulttuur da jieʹllemnääʹl liâ ååʹblǩõõvvâm puõlvvõõǥǥi poodd kuʹǩes ääiʹj säättast. Säʹmmlain lij vuõiggâdvuõtt kaunnâd čuâkkses meeran da tõn vuõiggâdvuõđ âlgg cistteed nuʹtt ǥu juõʹǩǩka oummu äärv âlgg cistteed. Tõt âlgg kuullâd mij saaǥǥin da raajjmõõžžin.
Kõskkvuõtt Sääʹm-meeru lij Lääʹddjânnam evankeel-luteerlaž ceerkva vääžnai. Puõʹtti kueiʹt eeʹjj poddân ceerkvest tuõʹtte veeidas Säʹmmlaž ceerkvest -haʹŋǩǩõs. Tõt lij pieʹǩǩ mij ceerkav da säʹmmlai suåppâmtuâj tuõđâsvuõđ seʹlvvtemnalla õhttsast histoorâst. Haʹŋǩǩõõzz täävtõssân lij pueʹreed sääʹmǩiõl da säʹmmlaž kulttuur sââʹjj Lääʹddjânnam evankeel-luteerlaž ceerkvest.
Turku da Lääʹddjânnam aaʹrhelpispp Tapio Luoma
Oulu aaʹrhelkååʹdd pispp Jukka Keskitalo
Kartt säʹmmlaž ceerkavpeeiʹvin påʹrǧǧmannust 2022. Sniimmi Matti Vuorma
Sämmiliih láá pivdám válduaalmug iše vajesaavâi luáptimân
Majemuu oho ääigi mij lep čuávvum murâšlâžžân sämmiláid čyeccee vajesaavâid. Tot lii ilgâd, vaahâglâš já puástud. Sämmiláid čyeccee vajesaavah láá lasanâm huolâstutteht, ko sämitiggelaahâ lii kieđâvuššâm náálá. Almoon ij lah uuđâs, ton ruottâseh láá kieŋâlâsâst. Sämmiliih láá pivdám válduaalmug iše vajesaavâi luáptimân.
Mij ulmuuh lep puohah jieškote-uvlágáneh. Taan Immeel sivnedâm áinoošlajâsâšvuođâ kalga kunnijâttiđ. Mist ij kiästen lah loopâst väldi miäruštâllâđ nubbe nube.
Säämi aalmug lii árvugâs tagarin ko tot lii. Ton kulttuur já eellimhäämi láá hamâšum suhâpuolvâi kuálusist kuhes ääigi siste. Sämmilijn lii vuoigâdvuotâ kavnâđ kiäinus aalmugin, já tom vuoigâdvuođâ kalga kunnijâttiđ nuuvt ko jyehi ulmuu áárvu kalga kunnijâttiđ. Tot kalga kulluđ mii sárnumist já tavoin.
Koskâvuotâ Säämi aalmugân lii Suomâ evaŋgellâš-luuteerlâš kiirkon tehálâš. Čuávuvái kyehti ive ääigi mii kirhoost olášuttoo vijđes Sämmiliih kirhoost -haahâ. Tot kulá mii kirho já sämmilij sovâdâttâmpaargon tuotâvuođâ čielgâdem várás mii ohtâsâš historjást. Haavâ mittomeerrin lii pyerediđ sämikielâi já sämmilii kulttuur sajaduv Suomân evaŋgellâš-luuteerlii kirhoost.
Turku já Suomâ arkkâpispe Tapio Luoma
Oulu pispekode pispe Jukka Keskitalo
Kove sämmilijn kirkkopeeivijn Anarist porgemáánust 2022. Kovvejeijee Matti Vuorma.
Sámegielat Čábbámus juovlalávlagat Turku duopmogirkus 1.12.2022 dii 19
Sámegielat Čábbámus juovlalávlat Helssega duopmogirkus 4.12.2022 dii 16
Sámegielat Čábbámus juovlalávlagat Oulu duopmogirkus 15.12.2022 dii 18.
Sámegielat Čábbámus juovlalávlagat Tampere Pyynikki báhppalis 20.12.2022 dii 18
Sääʹmǩiõllsaž moččummuž rosttovlaaul Turku duõmmceerkvest 1.12.2022 čiâss 19
Sääʹmǩiõllsaž moččummuž rosttovlaaul Helsinki duõmmceerkvest 4.12.2022 čiâss 16
Sääʹmǩiõllsaž moččummuž rosttovlaaul Oulu duõmmceerkvest 15.12.2022 čiâss 18
Sääʹmǩiõllsaž moččummuž rosttovlaaul Tampere-gåårdest Pyynikki paapp-põõrtâst 20.12.2022 čiâss 18
Sämikielâliih Muččâdumos juovlâlavluuh Turkust tuámukirhoost 1.12.2022 tme 19
Sämikielâliih Muččâdumos juovlâlavluuh Helssegist tuámukirhoost 4.12.2022 tme 16
Sämikielâliih Muččâdumos juovlâlavluuh Helsigist tuámukirhoost 15.12.2022 tme 18
Sämikielâliih Muččâdumos juovlâlavluuh Tampereest Pyynikki pappâlist 20.12.2022 tme 18.
Dieđáhus 1.12.2022
Sääʹmǩiõllsa Moččummus jooul-laaul Heʹlssnest pâʹsspeeiʹv 4.12. čiâss 16.
Sääʹmǩiõllsaid Moččummus jooul-laullʼjid läulla Heʹlssen duõmmceerkvest pâʹsspeeiʹv 4.12. čiâss 16. Konsertta vuäitt vuässõõttâd virtuaalceerkav pääiʹǩ addrõõzzâst Heʹlssen duõmmceerkavseäʹbrrkååʹdd YouTube-kanaal pääiʹǩ.
Tän eeʹjj prääzkje Moččummus jooul-laullji 50-ekksa prääʹzneǩeeʹjj. Prääʹzneǩeeʹjj čisttân vuäǯǯap še ođđ sääʹmǩiõllsa Moččummus jooul-laaulǩeârja, koʹst laulli liâ koolmin jeeʹres sääʹmǩiõlin; nuõrttsääʹm-, aanarsääʹm- da tâʹvvsääʹm ǩiõlin. Jooul-laullʼjid liâ laaulteʹmmen säʹmmlaž musikkneeʹǩǩ Anna Näkkäläjärvi-Länsman da Aimo Aikio. Urkuid såitt Harri Kerko. Aaʹrhelkååʹdd eʹtǩǩeeʹjen läänrovastt Jukka Pakarinen ââʹnn joullsluuʹžb. Noorõõttmõõžž kuulte duõmmceerkavseäʹbrrkååʹdd pastor Yrjö Ikonen da sääʹmpapp Mari Valjakka.
Sääʹmǩiõllsast Moččummus joull-laaulǩeârjast lij mieʹldd še säʹmmlai viõkkin säʹnnõttum da suõmmõttum joull-laaul, koozz suõmmõõzz lij raajjâm Anna Näkkäläjärvi-Länsman da saaʹnid Inger-Mari Aikio. Näkkäläjärvi-Länsman mieʹldd ” Tuejjeem ođđ tâʹvvsääʹmǩiõllsa jooul-laaul õhttsažtuâjast tivttneǩ Inger-Mari Aikioin. Inger-Mari ǩeeʹrjtem teʹkstt maainast čuõv viõǥǥâst. Laullʼjest čuõvv peäss pååđai da oudd jooulmiõll. Teeʹkstest lij jiânnai tuäivv da rämm. Leäi tuõʹđi fijnnâz suõmmeed tekstta melodia, tobddji pueʹrren tuejjeed ođđ tâʹvvsääʹmǩiõllsaž läullam teʹkstt. Lij hääʹsǩ vueiʹnned, mäʹhtt sääʹmǩiõllsa läullai väʹldde laaul vuâstta.”
”Tät lij muu vuõssmõs jooul-laaul. Mõõnni tääʹlv ǥu ǩeeʹrjtem tän teeʹkst, leʹjjem Teneriffast. Toʹben paaʹšti peiʹvv de leäi paakkâs. Tobddji vuõiʹǧǧest fijnnsen ǩeeʹrjted tän toʹben. Da leäi še õõmâs, što samai mon leäm tõn ǩeeʹrjteʹmmen. Teâđam, mäʹhtt vääžnai jooul-laaul vueiʹtte leeʹd oummid. Leäm kâʹl samai iʹlbbes da rämmai tõʹst, ǥu muu da Anna laaul lij ååʹn mieʹldd joull-laullǩeârjast. Tuäivam, što laaul puätt tobddsânji da räkksen miʹjjid säʹmmlaid. Miõlstan laullʼjest lij jiânnai tuäiv, mõõn mij puk taarbšep seuʹŋŋummuš poddân.”
Aanar Päärtõõǥǥâst šõddâm da ânnʼjõõžžâst Heʹlssnest jeälsteei Aimo Aikio miõlast “lij fijnnâz što moččummus joull-laullʼjid läulla pukin sääʹmǩiõlin, še nuõrttsäämas. Lij samai pueʹr leeʹd mieʹldd tuejjeʹmmen tän histoor”.
Joull-laullʼjid koolmin sääʹmǩiõlin Heʹlssen duõmmceerkvest pâʹsspeeiʹv 4.12. čiâss 16.
Konsertta vuäitt vuässõõttâd še neeʹtt pääiʹǩ addrõõzzâst Heʹlssen duõmmceerkavseäʹbrrkååʹdd YouTube-kanaal.
Lââʹssteâđaid:
Sääʹmtuâj piisar Erva Niittyvuopio, 040 7690 044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Aaʹrhelkåʹddpiisar Hanna Remes, 040 5931 148, hanna.remes@evl.fi
Duõmmceerkavseäʹbrrkååʹdd pastor Yrjö Ikonen, 050 5567 900, yrjo.ikonen@evl.fi
Sämikielâliih Muččâdumos juovlâlavluuh Helsigist pasepeeivi 4.12. tme 16.
Sämikielâliih Muččâdumos juovlâlavluuh lávlojeh Helsig tuámukirhoost pasepeeivi 4.12. tme 16. Tilálâšvuotân puáhtá meiddei uásálistiđ virtuaalkirho peht čujottâs Helsig tuámukirkkoservikode YouTube-kanava peht.
Taan ive juhloo Muččâdumos juovlâlavlui 50 ive juhleihe. Juhleive kunnen mij uážžup meiddei uđđâ sämikielâlii Muččâdumos juovlâlavluuh -vihko, mast lavluuh láá kuulmâ sierâ sämikielân; nuorttâlâškielân, anarâškielân já tavesämikielân. Juovlâlavluid láá láávlutmin sämmiliih musikkáreh, Anna Näkkäläjärvi-Länsman já Aimo Aikio. Urgurin palvâl Harri Kerko. Pispekode ovdâsteijen lääniruávást Jukka Pakarinen tuálá juovlârukkoos. Tilálâšvuođâ jođettává tuámukirkkoservikode pastor Yrjö Ikonen já sämipappâ Mari Valjakka.
Sämikielâlii Muččâdumos juovlâlavluuh -vihkoost lii mield meiddei sämmilij jieijâs rähtim juovlâlaavlâ, moos Anna Näkkäläjärvi-Länsman lii pieijâm šuoŋâ já saanijd lii čáállám Inger-Mari Aikio. Näkkäläjärvi-Länsman mield “Mun rahtim uđđâ tavesämikielâlii juovlâlavluu ohtsâšpargoost tivtâsteijee Inger-Mari Aikioin. Inger-Mari čäällim tekstâ muštâl čuovâ vyeimist. Lavlust čuovâ piäsá luovâs já addel juovlâmielâ. Tekstâ lii tievâ tuáivu já ilo. Lâi hirmâd šiev tobdo uážžuđ nuottiđ teekstân melodia, oroi tehálâžžân rähtiđ uđđâ tavesämikielâlii lávlumnáál materiaal. Lii jiäráskittee uáiniđ, maht sämikielâliih lávlooh väldih lavluu vuástá.”
Juovlâlavluu saanijd čäällim Inger-Mari Aikio muštâl: “Taat lii muu vuossâmuš juovlâlaavlâ. Ko čaallim taam moonnâm täälvi, te lijjim Teneriffast. Nuuvt piäiváá já liegâs. Oroi penttâ hävskin čäälliđ tom tobbeen. Já meiddei imâšin, ete eidu mun lam tom čälimin. Mun tiäđám, mon teháliih juovlâlavluuh pyehtih leđe ulmuid. Mun lam kale eromâš čiävláá já ilolâš tast, ko muu já Anna laavlâ lii tääl mield juovlâlaavlâvihkoost. Mun tuáivum, ete lavlust šadda uápis já räähis sämmiláid. Muu mielâst lavlust lii ennuv tuáivu, mon mij puohah tarbâšep sevŋâdumos ääigi.”
Aanaar Pärttihist šoddâm já tääl Helsigist ässee Aimo Aikio mielâst “lii hirmâd pyeri ete muččâdumos juovlâlavluuh lávlojeh tääl puoh sämikieláid, meiddei nuorttâlâškielân. Lii stuorrâ kunnee uážžuđ leđe mield tohâmin taan historjá.”
Juovlâlavluuh kulmâ sämikielân Helsig tuámukirhoost pasepeeivi 4.12. tme 16.Tábáhtusân puáhtá uásálistiđ meiddei neeti peht čujottâsâst Helsig tuámukirkkoservikode YouTube-kanava.
Lasetiäđuh:
Sämipargo čällee Erva Niittyvuopio, 040 7690 044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Pispekoddečällee Hanna Remes, 040 5931 148, hanna.remes@evl.fi
Tuámukirkkoservikode pastor Yrjö Ikonen, 050 5567 900, yrjo.ikonen@evl.fi
Čábbámus juovlalávlagat Helssegis 4.12. dii.16
Sámegielat Čábbámus juovlalávlagiid lávlot Helssega duopmogirkus sotnabeaivve 4.12. dii. 16.
Sámegielat Čábbámus juovlalávlagiid lávlot Helssega duopmogirkus sotnabeaivve 4.12. dii. 16. Dilálašvuhtii sáhttá oassálastit Helssega duopmogirkosearvegotti YouTube kanála bokte.
Dán jagi ávvudit Čábbámus juovlalávlagiid 50 -jagi ávvudeami. Ávvujagi gudnin mii leat ožžon maiddái ođđa sámegielat Čábbámus juovlalávlagat -gihppaga, mas leat juovlalávlagat golmma sámegillii: nuortalašgillii, anárašgillii ja davvisámegillii. Juovlalávlagiid leat lávlluheamin musihkkárat, Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Aimo Aikio. Orgelčuojaheaddjin bálvala Harri Herko. Helssega bismagotti ovddasteaddji leanaproavás Jukka Pakarinen doallá juovlarohkosa. Dilálašvuođa jođihit duopmogirkosearvegotte báhppa Yrjö Ikonen ja sápmelaččaid báhppa Mari Valjakka.
Sámegielat Čábbámus Juovlalávlagat -gihpagis lea mielde maiddái sápmelaččaid fámuin dahkkon juovlalávlla, masa šuoŋa lea dahkan Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja sániid Inger-Mari Aikio. Näkkäläjärvi-Länsman muitala “Dahken ođđa davvisámegielat juovlalávlaga ovttasbarggus diktačálli Inger-Mari Aikion. Inger-Mari čállán teaksta muitala čuovgga fámus. Lávlagis čuovga beassá friijavuhtii ja addá juovlamiela. Sánit leat dievva doaivaga ja ilu. Lei duođaid fiinnis oaččut dahkat diktii šuoŋa, orui dehálaš dahkat ođđa davvisámegielat lávlaga. Lea gelddolaš oaidnit, mo sámegielat lávllut váldet lávlaga vuostái”.
Ođđa juovlalávlaga čállán Inger-Mari Aikio muitala: “Dát lea mu vuosttas juovlalávlla. Go čállen dan mannan dálvve, de ledjen Tenerifes. Nu beaivvadat ja liekkas. Orui njulgestaga hearvái čállit dan doppe. Ja maiddái imaš, ahte aiddo mun lean dan čállimin. Dieđán man dehálaččat juovlalávlagat sáhttet leat olbmuide. Lean gal hui rámis ja ilus, go munno Ánnain lávlla lea dál fárus gihppagis. Sávan ahte lávlla šaddá oahpisin ja ráhkisin midjiide sápmelaččaide. Mu mielas lávlagis lea olu doaivva, man mii buohkat dárbbašat aiddo seavdnjadamos áigge.”
Anára Bárttegis bajásšaddan ja dánáigge Helssegis ássi Aimo Aikio mielas “lea fiinna ášši, ahte Čábbámus juovlalávlagiid lávlot dánáigge buot sámegielain, maiddái nuortalašgillii. Lea stuorra gudni beassat leat mielde dahkamin dán historjjá.”
Juovlalávlagat golmmain sámegielain Helssega duopmogirkus sotnabeaivve 4.12. dii. 16.
Dáhpáhussii sáhtát oassálastit Helssega duopmogirkosearvegotte YouTube kanála bokte.
Lassidieđut:
Sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio, 040 7690 044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Bismagoddečálli Hanna Remes, 040 5931 148, hanna.remes@evl.fi
Duopmogirkosearvegotte báhppa Yrjö Ikonen, 050 5567 900, yrjo.ikonen@evl.fi
Dieđáhus 9.5.2022
Sámemusihka ávvudeapmi girkobeivviin
Sámi girkobeaivvit lágiduvvojit Anáris 5.-7.8.2022. Dáhpáhusa temán lea Bassi dolla – Bassi álbmot ja dáhpáhus ollašuhtto dál viđat geardde.
Girkobeaivelávus lágiduvvojit guokte konseartta. Bearjadaga 5.8. dii 19 sálbmakonsearttas “Čále Jesus iežat gova” loaiddasteaba Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Raimo Paaso. Sálmmaid veaisidit árbevirolaš vugiin maiddái ovttas. Konseartta loahppan earkebisma Tapio Luoma doaimmaha eahketrohkosa.
– Lea jáhkkemeahttun, mo orgela čuodjamiin sáhttáge deattuhit ja buktit ovdan sápmelaš lávlunvuogi ja dan buoremus beliid, Paaso lohká.
Näkkäläjärvi-Länsmana mielde su dulkon seaguha ođđa ja boares máilmmi ja gidde sálbmaárbevieru dán áiggi oassin. Máttaráhkuid jietna ovttastuvvá sálmmain Raimo Paaso orgeliin duddjon jietnaduovdagiiguin áidnalunddot vugiin.
– Girkobeivviin loaiddasteapmi lea ođđa ja gelddolaš vásáhus, man moai vurde movtta, musihkkarguovttos lohkaba.
Anna Morottaja nappo Guovža-Beahká Ánná lea anáraš musihkkar. Son lea eret Anáris Muttošjávrregáttis. Musihka lassin Anna bivdá guliid, murje, duddjo ja oahpaha anárašgiela ja -kultuvrra. Dán jagi álggus Anna lea almmustahttán máilmmi vuosttaš livđeskearu. Dan namma lea oktageardánit Livđe ja muhtin skearu bihtáid gullat maiddái girkobeivviid konsearttas.
Konseartta goalmmát oasis vástida Sámi Grand Prix 2022 -lávlungilvvu vuoiti Ingá-Máret Gaup-Juuso. Son loaiddasta ovttas Tundra Electro -joavkkuinis. Tundra Electro ovttastahttá árbevirolaš sámi lávluma geahččaleaddji elektrovnnalaš musihkain ja árbevirolaš indialaš musihka šuoŋaiguin. Tundra Electro lea sápmelaš juoigi ja lávlu Ingá-Máret Gaup-Juuso ja norgalaš musihkkar-šuokŋadahkki Patrick Shaw Iversena jagi 2016 vuođđudan joavku.
– Váldoášši lea luohti ja luđiin sáhttá muitalit máŋggaid áššiid, dehálamosin dovdduid. Mun šattan maid juoigat árbevirolaš luđiid ja luđiid musihkain, Gaup-Juuso muitala.
Sálbmaárbevierru buktá oktii
Sálbmaárbevierru lea dehálaš sápmelaččaid girkolaš eallima oassi. Musihkka lea okta dehálaš olles dáhpáhusa oktii čadni temá, mii dihtto máŋgga láhkái maiddái rohkosbottuin ja ipmilbálvalusain. Sálbmaárbevierru seailu ja sirdašuvvá ođđa sohkabuolvvaide árbevirolaš sálmmaid veaisidemiin.
***
Sámi girkobeaivvit lea njealje jagi gaskkaid lágiduvvon girkolaš dáhpáhus, man váimmus lea sápmelaš ipmilbálvaluseallin. Ovdamearkka dihte oktasaš rohkos ja sálbmaárbevierru nannejit ja dorjot sápmelaččaid vuoiŋŋalaš oktavuođa. Prográmmas leat maiddái konsearttat ja kulturprográmmat, ságastallamat ja seminárat. Dáhpáhusa ulbmilin lea nannet ja doarjut sámegielaid sajádaga ja ovdánahttit daid geavaheami girkus.
Sámi girkobeivviid lágideamis vástidit Suoma ev. lut. girku sámebarggu ráđđádallangoddi, Sámi girkoráđit Norggas ja Ruoŧas, Oulu bismagoddi, Anára searvegoddi ja Oulu ortodoksalaš bismagoddi.
Lassidieđut:
Girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio tel. 040 769 0044 erva.niittyvuopio@evl.fi
Dehálaš liŋkkat: (Gáldu: evl.fi)
Dieđáhus 8.4.2022
Sámi girkobeaivvit nuoraid čalmmiiguin
Viđát Sámi girkobeaivvit ordnejuvvojit 5.-7.8.2022 Anáris fáddán Bassi Dolla – Bassi Álbmot. Girkobeaivvit čohkkejit oktii máŋgga agát sápmelaččaid ee. semináraide, ipmilbálvalusaide ja lávlut árbevirolaš sápmelaš sálmmaid ovttas, ja deaivvadit nuppiideaset. Nuorat leat leamašan girkobeivviid prográmma plánemis mielde ja sin prográmma bovde nuoraid searvat fárrui oppa sámeguovllus. Nuoraid prográmma plánenbargu lea nuoraiddoaibmagottis, man lea namuhan girkobeivviid prográmmalávdegoddi.
Nuoraid prográmma álgá juo duorastaga 4.8.2022 eahketbeaivve. Anára searvegotte nuoraidbargi Viivi Törmänen muitala, ahte okta nuoraidprográmma bearraliin lea duorastaga vánddardeapmi Pielpajávrri girkui, gos dollojuvvo rohkos. Nuorain lea maiddái eará prográmma ja dolastallan girku luhtte.
- Vuorddán olu dan, daningo das oidno čielgasit oktavuohta lundui, historjjá, árbevierut ja vuoiŋŋalaš eallima guovddáš, go vánddardit meahci čađa dálvegillái girkui, Viivi Törmänen muitala. Törmänen muitala vel, ahte girkobeivviin lea hálidan deattuhit erenomážit somás ovttas servvoštallama.
Sáranne Näkkäläjärvi lea Anára searvegotte stuorut ja vuordá girkobeivviid duođaid olu.
- Mu mielas prográmma lea duođaid buorre ja lea buorre, ahte lea olu molssaeavttut, Sáranne Näkkäläjärvi muitala.
Meassu doaimmahuvvo ovttas
Nuoraid meassu doaimmahuvvo lávvardaga 6.8. dii 20.30 girkobeaivelávus. Meassu plánemii lea várrejuvvon maiddái bargobádji lávvardaga dii 11. Ovttasvástádus nuoraid meassu plánemis lea Ruoŧa girku báhppa Kim Rehnmanis ja meassu doaimmahuvvo ovttas nuoraiguin.
Nuoraid prográmma gávdno girkobeivviid neahttasiidduin, liŋka nuoraid prográmmii lea Nuoraid prográmma / Ungdom / Youth - evl.fi. Nuoraid idjadeapmi lea ordnejvuvvon Vasatokkai, gos lea maiddái eahketkáfea nuoraide. Nuoraid prográmma idjadeami gánniha juo jearrat Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokas, Anáris.
Sámi girkobeaivvit lea girkolaš dáhpáhus, man guovddáš lea sápmelaš ipmilbálvaluseallin. Ovdamearkka dihte oktasaš rohkos ja sálbmaveaisidan árbevierru nannejit ja dorjot sápmelaččaid vuoiŋŋalaš oktavuođa. Prográmmas leat maiddái konsearttat ja kulturprográmma, ságastallamat ja seminárat. Dáhpáhusa ulbmilin lea nannet ja doarjut sámegielaid ja ovddidit sámegielaid geavaheami girkuin. Girkobeivviid ságastallamiin gieđahallet maiddái davvi guovllu nanaguoddevaš ovdáneami ja sápmelaččaid girkolaš doaimmaid ovddideami. Fáddán leat maiddái duohtavuohta- ja soabadanprosessii gullevaš áššit.
Sámi girkobeivviid ordnejit Suoma ev.-lut. girku sámebarggu ráđđádallangoddi, Sámi girkoráđit Norgga ja Ruoŧa girkus, Oulu bismagoddi, Anára searvegoddi ja Oulu ortodoksalaš bismagoddi.
Lassidieđut:
Girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio tlf. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Dehálaš liŋkkat: (Gáldu: evl.fi)
Dáhpáhusa neahttasiiddutLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Sápmelaš girkobeivviid prográmma
Dieđut idjadanmolssaeavttuinLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Suoma ev. lut. girku sámebarggu ođđa neahttasiiddut: www.evl.fi/sapmiLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Dieđáhus 18.2.2022
Bisma Jukka Keskitalo: Sámi Girkobeaivvit lea bovdehus oktasaš dollagáddái
Viđádat Sámi girkobeaivvit ordnejuvvojit 5.-7.8.2022 ja fáddán lea Bassi Dolla – Bassi Álbmot. Dáhpáhus lágiduvvo njealje jagi gaskkaid. Ovddit girkobeaivvit ledje Ruoŧas, Arvidsjávrris geassit 2017. Suomas girkobeaivvit sirdašuvve jagiin ovddosguvlui koronapandemiija geažil.
Máŋggabealat prográmma
Sámi girkobeaivvit lea girkolaš dáhpáhus, man guovddáš lea sápmelaš ipmilbálvaluseallin. Ovdamearkka dihte oktasaš rohkos ja sálbmaveaisidan árbevierru nannejit ja dorjot sápmelaččaid vuoiŋŋalaš oktavuođa. Prográmmas leat maiddái konsearttat ja kulturprográmma, ságastallamat ja seminárat. Dáhpáhusa ulbmilin lea nannet ja doarjut sámegielaid ja ovddidit sámegielaid geavaheami girkuin. Girkobeivviid ságastallamiin gieđahallet maiddái davvi guovllu nanaguoddevaš ovdáneami ja sápmelaččaid girkolaš doaimmaid ovddideami. Fáddán leat maiddái duohtavuohta- ja soabadanprosessii gullevaš áššit.
Bisma Jukka Keskitalo lea mielde girkobeivviid prográmmas. Girkobeivviide oasálastá maiddái Tapio Luoma ja eará girkuid jođiheaddjit Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas. Másaibisma Jacob Moreto Tansanias, Morogoro bismagottis oasálastá maiddái girkobeivviide.
– Mis leat dehálaš áššit, maid birra ságastallat ja olu, maid mii sáhttit oahppat. Sámi kirkobeivviid fáddá lea Bassi Dolla – Bassi Álbmot ja girkobeaivvit leat dego bovdehus oktasaš dollagáddái, bisma Jukka Keskitalo muitala.
Sámi girkobeivviid ordnejit Suoma ev.-lut. girku sámebarggu ráđđádallangoddi, Sámi girkoráđit Norgga ja Ruoŧa girkus, Oulu bismagoddi, Anára searvegoddi ja Oulu ortodoksalaš bismagoddi. Barentsa girkuid ráđđi doarju Ruošša sápmelaččaid oasálastima Sámi girkobeivviide.
Oassálastiid gánniha dál merket Sámi girkobeivviid kaleandarii ja várret idjadanbáikki. Girkobeivviid áigge leat máŋggalágan vejolašvuođat oastit beaivemállásiid. Borramuštealttá lassin báikkálaš hoteallat bálvalit. Girkobeivviid prográmmas gávdnojit lassedieđut.
Govva: Oažžu almmuhit.
Lassedieđut:
Girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio tlf. 040 769 00 44, erva.niittyvuopio@evl.fi
Girkobeivviid neahttasiidu lea dáppe ja prográmma dáppe. Diehtu idjadansajiin lea dáppe. (Gáldu: Suoma evl.fi neahttasiidu)
Suoma ev.lut. girku sámebarggu ođđa neahttasiiddut: www.evl.fi/sapmi
Buresboahtin ođđa sámegielat siidduide!
Suoma ev.lut. girku sámegielat neahttasiiddut leat almmustahttojuvvon 4.4.2022
Suoma ev.lut. girku aiddo almmustahttojuvvon sámegielat neahttasiiddut bálvalit girku sámegielat lahtuid ain buorebut. Sisdoallu gávdno buot golbma Suomas hállojuvvon sámegielaide: nuortalašgillii, anárašgillii ja davvisámegillii.
Siiddut ja dan sisdoalut leat dahkkojuvvon oaiveáššálaččat dahkkiid fámuiguin ja nu, ahte dat bálvalivčče
sápmelaččaid nu bures go vejolaš. Lea dehálaš ahte sisdoalu buvttadeaddjit dovdet bures sápmelaš
kultuvrra, vuoiŋŋalašvuođa ja symbolihka. Kultursensitiivvalašvuohta lea fuomášuvvon maiddái govaid
válljemis.
Siidduin váldojit ovdii erenoamážit sápmelaččaide dehálaš sisdoalut. Sápmelaččaide erenoamáš dehálaš
risttalaš árbevierut leat earret eará rihppaskuvla ja konfirmašuvdna, main lea stuorra mearkkašupmi
sápmelaš kultuvrras.
“Lea dehálaš, ahte sápmelaččat sáhttet geavahit iežas eatnigiela go dikšot áššiid girku siidduin. Dán
mearkkašupmi badjána erenoamážit dalle, go lea gažaldat iežas eallima mearkkašahtti muttuin, dego vaikko
eallima jorggáldagain, vuoiŋŋalaš suokkardallamiin dahje hástaleaddji eallindilis. Siidduin gávdnojit
vuođđodieđut girku ja risttalaš oskku birra, muhto seammá sisdoalus deattuhit nannosit fáttáid ja
albmonemiid, mat leat sápmelaš kultuvrras dehálaččat,” lohká áššedovdi Henna Ahlfors Girkostivrras.
Siidduid dahkkiin guovddáš rollat leat leamaš filosofiija studeanta Sara Keränenis, gii lea doaibman
sisdoallobuvttadeaddjin ja neahttadoaimmaheaddjin, sihke sámebarggu váldegottálaš koordinerejeaddji
proavás Erva Niittyvuopios.
“Mun sávan, ahte siiddut bálvalivčče min sierra giellajoavkkuid nu bures go vejolaš. Mun vuorddán maiddái
máhcahaga siidduid sisdoalus, nappo juos juoga dehálaš áššiid váilu, de olbmot sáhttet bidjat das dieđu.
Mun giittán Tauno Ljetoffa nuortalašgielat siidduid teavsttain, Marja-Liisa Olthuis ja Jouni Aikio siidduid giela
dárkkisteamis ja buot govvejeaddjiid, geain oaččuimet lobi geavahit sin govaid,”, lohká Erva Niittyvuopio.
Neahttasiidduid ovdánahttin joatkašuvvá
Siidduid sisdoaluid dievasmahttin ja ovdánahttin joatkašuvvet almmustahttima maŋŋáge. Siidduin áigot
dahkat geavaheaddjidutkamuša, man máhcahaga vuođul siidduid ovdánahttinbargguid sáhttá joatkit.
Evl.fi-siidduin lea sisdoallu suomagiela ja sámegiela lassin ruoŧagillii, eŋgelasgillii, čielgagillii ja
seavagillii.
Lassedieđut:
Henna Ahlfors, Girkostivra, tel. 050 326 9012, henna.ahlfors@evl.fi
Erva Niittyvuopio, Oulu bismagotti duopmokapihttal, tel. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi