Diehtočoahkut
DiehtočoahkutLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Áigeguovdilis ođđasat
Händelina Messias ja juovllat 2024
Okta kristtalaš kirku stuorámus ávvudoaluin, juovllat, leat jo boađi boađi. Ráhkkanat ávvudeapmái iešguđet vugiideametguin iežamet ruovttuin, bearašárbevieruid vuođul. Seammá áigge juovllaid guvlui jođedettiin lea šaddan aktiivvalažžan ságastallan kristtalaš oskku oidnomis servodagas.
Varraseamos ságastallamis leat hállan earret eará das, sáhttágo skuvllalaččaide ovdanbuktit barohkamusihka bearrala, G. F. Händelin Messias-oratoriija. Dán earenoamáš fiinna duoji oskui čujuheamit ožžo ovtta máttasuopmelaš skuvla šluhttet ovdanbuktima, amas eai vahágisge loavkidivčče ovttage oahppi oskku- ja iešdovddufriddjavuođa.
Dego oahpahusministtar Anders Adlercreutzge lea gávnnahan, suopmelaš kultuvrra ruohttasat leat čiekŋalasas kristtalašvuođas. Oskku čujuheamit ja kristtalašvuođa buktán árbi lea juohke bealde, álggedettiin vahkubeivviin oktan vuoiŋŋastanbeivviin, min áiggi rehkenastimis, girjegielas ja ain viidáseappot skuvlalágádussii ja buresveadjinservodahkii. Riikamet kristtalaš ja luteralaš árbbis lea iežas dehálaš rollas das, ahte dakkár árvvut dego luohttámuš, ealjárvuohta, gudni ja ovttaskas olbmo árvu ain govvidit min servodahkamet. Listtu sáhtašii joatkit riikkaidgaskasaččat vel ON:id olmmošvuoigatvuođasoahpamušaide ja EU:a vuođđogirjjiide. Kristtalaš sárgosiid ii leat vejolaš bassat eret min birrasis.
Boares dadjanvuogi mielde juobe nu, ahte osku lea kultuvrra váibmu, ja kultuvrra oskku hápmi. Kultuvrras go kultuvrras leat álo muhtun guovddáš árvvut láidemin olbmuid gaskkas lean doaimma, ja dáid jearaldatvuložiin bidjamis ja dustemis leamašan leamašan dábálaččat tragihkalaš čuovvumušat. Oktan váruheaddji ovdamearkan lea Sovjetlihtu historjá.
Dieđusge giige ii galgga gártat iežas vuođđooainnu vuostá hárjehit Suomas oskku, muhto figgamušat buhtistit, hygieniseret servodaga oskkus, dolvot kultuvrra goldnamii. Mii dalle golggašiige sadjái árvitmeahttumin rievdan ja máŋggaide váikkuhemiide sorjavaš informašuvdnaáiggis?
Händelina Messias duođaige čujuha Messiasii, Jesusii, gean riegádeami mii muitit juovllain. Dát Messias, Ipmila Bárdni Jesus, riegádii máilbmái olmmožin, Ná son válddii olbmo oasi ja šattai dovdat buot olmmošeallima iluid ja morrašiid. Go máilmmis lea dáidge juovllaid 2024 áigge soađit ja árvitmeahttunvuohta, lea mášolaš diehtit, ahte juovllaid Hearrá lea daidge guovdu minguin.
Sávan Dutnje ja du lagaš olbmuide Kristus-máná čuvgen, sivdniduvvon juovllaid.
Oulus adveantta áiggi álggedettiin 2024
Jukka Keskitalo
Oulu bismágotti bismá
Čábbásamos juovlalávlagiid lávlot sámegielain Suoma sierra guovlluin
Sámegielat Čábbásamos juovlalávlagiid lávlot dán jagi sápmelaččaid ruovttuguovllu lassin guhtta sierra gávpogis. Juovlalávlagiid beassá lávlut sámegielaide Turkus, Tamperes, Helssegis, Oulus, Roavvenjárggas sihke Jyväskyläs.
Suoma Miššonsearvi lea almmustahttán Čábbásamos juovlalávlagat -gihppaga sámegielaide jagi 2022. Juovlalávlagat čudjet sámegielat dilálašvuođain davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii. Dilálašvuođaid čoagginboađuiguin dorjot mánáid ja sin bearrašiid máilmmis.
Lávlut iežas váimmu gillii
Girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio illuda juovlalávlladilálašvuođain. “Iežas váimmu gillii lávlun lea erenoamáš mearkkašahtti. Váibmu njuorrá álot, go lávlut sámegielat juovlalávlagiid. Orru dego ruovttus livččii, go muittuinis johtá lávlagiid mielde ruoktot Sápmái. Mun lean hui lihkolaš, ahte mii leat ožžon juovlalávllagihppagiid, main sáhttá lávlut sámegillii. Giitu Suoma Miššonsearvái dán vejolašvuođas.”
Kántor Jari Linjama lea mielde ollašuhttimin Tampere, Turku ja Jyväskylä dáhpáhusaid. “Sámegielat čábbásamos juovlalávlagat leat ain erenoamáš dáhpáhus.” Diein oidnojit giellaservošiid árbevierut – ja giela árbi”, Linjama lohká.
“Sámegiella buktá mu millii vássán áiggi ja jahkeduháhiid. Dát jurdda addá dakkár čiekŋalisvuođa sámegielat juovlalávlagiidda, mii njuorasmahttá. Vaikko giella lea juohkebeaivválašge, namalassii čábbásamos juovlalávlagat ovdamearkka dihte Turku boares girkus bidjet jurddašit historjjá: dát girku ja dát giella leat leamaš máilmmis nu guhká”, son joatká.
Bismmát mielde dáhpáhusain
Bismmát Teemu Laajasalo, Mari Leppänen ja Matti Repo oassálastet dáhpáhusaide iežaset bismágotti guovlluin.
Tampere bismá Matti Repo lea mielde ollašuhttimin dáhpáhusa Tampere Aleksanteri girkus.
“Iežas eatnigiella lea rohkosa giella. Go buot maŋŋá ohppojuvvon gielat vajálduvvet, mánnán ohppojuvvon sánit ja cealkagat báhcet. Olmmoš muitala čiekŋalamos dovdduidis vuosttas giellasis. Dáin lávlundilálašvuođain oažžu ellosit mielde juovllaid sátnái sámegielat sániiguin ja maid mii, geat eat máhte sámegiela, nagodit searvat šukŋii iežamet váimmu gillii. Mun sávan, ahte min gávpogiid sámeservošat sáhttet boahtteáiggis lávlut čábbásamos juovlalávlagiid iežaset eatnigillii jeavddalaččat, Repo lohká.
Sámegielat Čábbásamos juovlalávlagat leat Suoma ev.lut. girku sámebarggu ja searvegottiid ovttasbargu.
Bures boahtin lávlut Sámegielat Čábbásamos juovlalávlagiid!
Sáhtát oassálastit sámegielat Čábbásamos juovlalávlagat -dáhpáhusaide čuovvovaš gávpogiin:
28.11. Turku duopmogirkus dii 19
29.11. Tampere Aleksanteri girkus dii 18
30.11. Helssega duopmogirkus dii 14
1.12. Oulus Karjasilta girkus dii 15
2.12. Roavvenjárgga girkus dii 18
7.12. Jyväskylä Keltinmäki girkus dii 17
Mielddusin dieđáhus davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii.
Lassedieđut:
Oulu, sámebarggu čállu Erva Niittyvuopio, +358 40 769 44 erva.niittyvuopio@evl.fi
Helsset, bismágoddečálli Hanna Remes, 358 40 593 1148 hanna.remes@evl.fi
Tampere, doaimmahatčálli Maarit Vuolab, +358 50 344 2349 maarit.vuolab@evl.fi
Jyväskylä, Tiia Saatio, + 358 44 365 2677, saatiotiia@gmail.com
Turku, gáhppil Waltteri Hämäläinen, +358 44 716 330 waltteri.hamalainen@evl.fi
Roavvenjárga, oahppolágáduspástor Jan Pohjonen, +358 40 186 223 jan.pohjonen@evl.fi
Ruhtaháhkama hoavda Hanna Kalanne, +358 40 687 1013 hanna.kalanne@felm.org
Bisma Jukka Keskitalo adveantadearvvahus 7.12.2022
Juovllat bohtet stoarbmás áiggiidge
Ođđa testameanttas leat guokte juovlamuitalusa. Oahpes Lukasa juovlaevangelium govvida lihkolaš, vaikko hearvvatmeahttun dáhpáhusaid Betlehema krubbá birra. Unnit dovddus Matteusa evangeliuma juovlamuitalusas lea uhkideaddjit atmosfeara.
Matteusa muitalusas Josef eahpidii váldit Maria eamidin ja easkka eŋgela almmostuvvan dahká su sihkkarin áigumušainis. Dan maŋŋá gonagas Herodes viggá oažžut nuortaeatnama viisáid bokte čielgasa easkká riegádan Jesusa orrunbáikkis. Go dat ii lihkostuva, son moaráhuvvá ja álggaha Betlehemmis mánáidgoddima. Josef geargá doalvut bearrašis báhtui Egyptii.
Dáid juovllaid Matteusa juovlamuitalus boahtá lahka áibbas erenoamáš láhkái. Eallin lea dálge, árpmu jagi 2022, rašši. Eurohpás lea álgán viiddes soahti, mii sárgu áittagovaid olles máilmmi ala. Duššadeami ja káosa fámut leat dán jagi čovlasan vuot cahkkadit ovdii.
Jesusa bearaš báhtarii Egyptii. Máŋggat ukrainalaččat leat dán jagi báhtaran Supmii. Muhtin áiggi dassái ukrainalaš báhtareaddjibearrašis dollojuvvui Suomas gástafeasta, masa áhčči bođii Ukrainas soađis ja máhcai fas gástta maŋŋá ruovttoluotta bealuštit ruovtturiikkas. Eallin ja jápmin leigga dán bearrašis lahkalagaid nubbi nuppi, nu mo Matteusa juovlamuitalusasge.
Áittagovain fuolakeahttá Matteusa juovlamuitalusasge bohtet juovllat. Viisát gávdnet Jesusa lusa ja eatnamii luoitádettiin addet sutnje buoremus skeaŋkkaideaset. Beasti Jesus lea riegádan. Son buktá ráfi váibmui gasku ráfehis máilmmi.
Juovllaid mánná sivdnidehkos du ja lagamuččaidat juovllaid.
Oulus adveantta 2022 vuolde
Jukka Keskitalo
Oulu bismágotti bismá
Dieđáhus 1.12.2022
Sápmelaččat leat bivdán váldoálbmogis doarjaga vaššisága bisseheapmái
Maŋimuš vahku áigge leat čuvvon morašmielain sápmelaččaid vuostái boahtti vaššisága. Dat lea julbmi, vahágahtti ja boastut. Sápmelaččaid vuostái boahtti vaššisáhka lea lassánan, go sámediggeláhka lea gieđahallama vuolde. Albmoneapmi ii leat ođđa, das leat guhkes ruohttasat. Sápmelaččat leat bivdán váldoálbmoga doarjaga vaššisága bisseheapmái.
Mii olbmot leat buohkat earáláganat. Dán Sivdnideaddji sivdnidan erenomášvuođa galgá gudnejahttit. Mis geasge ii leat váldi meroštallat nuppiideamet.
Sámi álbmot leat divrras dakkárin go dat lea. Dan kultuvra ja eallinvuohki leat sajáiduvvan sohkabuolvvas nubbái guhkes áiggis. Sápmelaččain lea vuoigatvuohta gávdnat eallingeainnus álbmogin, ja dan vuoigatvuođa galgá gudnejahttit nugo mii juohke olbmo árvvu galgá gudnejahttit. Dat galgá gullot min hállanvugiin ja daguin.
Oktavuohta Sáme álbmogii lea Suoma evangelalaš-luteralaš girkui dehálaš. Čuovvovaš guovtte jagi áigge girkusteamet čađahuvvo viiddis Sápmelaččat girkus -fidnu. Dat lea oassi girkomet ja sápmelaččaid soabadanbarggu duohtavuođa čoavdima dihte min oktasaš historjjásteamet.
Fidnu ulbmiliin lea buoredit sámegielaid ja sápmelaš kultuvrra sajádaga Suoma evangelalaš-luteralaš girkusteamet.
Turku ja Suoma earkebisma Tapio Luoma
Oulu bismagotte bisma Jukka Keskitalo
Govva Sáme girkobeivviin Anáris borgemánus 2022. Govva: Matti Vuorma
Čábbámus juovlalávlagat Helssegis 4.12. dii.16
Sámegielat Čábbámus juovlalávlagiid lávlot Helssega duopmogirkus sotnabeaivve 4.12. dii. 16.
Sámegielat Čábbámus juovlalávlagiid lávlot Helssega duopmogirkus sotnabeaivve 4.12. dii. 16. Dilálašvuhtii sáhttá oassálastit Helssega duopmogirkosearvegotti YouTube kanála bokte.
Dán jagi ávvudit Čábbámus juovlalávlagiid 50 -jagi ávvudeami. Ávvujagi gudnin mii leat ožžon maiddái ođđa sámegielat Čábbámus juovlalávlagat -gihppaga, mas leat juovlalávlagat golmma sámegillii: nuortalašgillii, anárašgillii ja davvisámegillii. Juovlalávlagiid leat lávlluheamin musihkkárat, Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Aimo Aikio. Orgelčuojaheaddjin bálvala Harri Herko. Helssega bismagotti ovddasteaddji leanaproavás Jukka Pakarinen doallá juovlarohkosa. Dilálašvuođa jođihit duopmogirkosearvegotte báhppa Yrjö Ikonen ja sápmelaččaid báhppa Mari Valjakka.
Sámegielat Čábbámus Juovlalávlagat -gihpagis lea mielde maiddái sápmelaččaid fámuin dahkkon juovlalávlla, masa šuoŋa lea dahkan Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja sániid Inger-Mari Aikio. Näkkäläjärvi-Länsman muitala “Dahken ođđa davvisámegielat juovlalávlaga ovttasbarggus diktačálli Inger-Mari Aikion. Inger-Mari čállán teaksta muitala čuovgga fámus. Lávlagis čuovga beassá friijavuhtii ja addá juovlamiela. Sánit leat dievva doaivaga ja ilu. Lei duođaid fiinnis oaččut dahkat diktii šuoŋa, orui dehálaš dahkat ođđa davvisámegielat lávlaga. Lea gelddolaš oaidnit, mo sámegielat lávllut váldet lávlaga vuostái”.
Ođđa juovlalávlaga čállán Inger-Mari Aikio muitala: “Dát lea mu vuosttas juovlalávlla. Go čállen dan mannan dálvve, de ledjen Tenerifes. Nu beaivvadat ja liekkas. Orui njulgestaga hearvái čállit dan doppe. Ja maiddái imaš, ahte aiddo mun lean dan čállimin. Dieđán man dehálaččat juovlalávlagat sáhttet leat olbmuide. Lean gal hui rámis ja ilus, go munno Ánnain lávlla lea dál fárus gihppagis. Sávan ahte lávlla šaddá oahpisin ja ráhkisin midjiide sápmelaččaide. Mu mielas lávlagis lea olu doaivva, man mii buohkat dárbbašat aiddo seavdnjadamos áigge.”
Anára Bárttegis bajásšaddan ja dánáigge Helssegis ássi Aimo Aikio mielas “lea fiinna ášši, ahte Čábbámus juovlalávlagiid lávlot dánáigge buot sámegielain, maiddái nuortalašgillii. Lea stuorra gudni beassat leat mielde dahkamin dán historjjá.”
Juovlalávlagat golmmain sámegielain Helssega duopmogirkus sotnabeaivve 4.12. dii. 16.
Dáhpáhussii sáhtát oassálastit Helssega duopmogirkosearvegotte YouTube kanála bokte.
Lassidieđut:
Sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio, 040 7690 044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Bismagoddečálli Hanna Remes, 040 5931 148, hanna.remes@evl.fi
Duopmogirkosearvegotte báhppa Yrjö Ikonen, 050 5567 900, yrjo.ikonen@evl.fi
Dieđáhus 9.5.2022
Sámemusihka ávvudeapmi girkobeivviin
Sámi girkobeaivvit lágiduvvojit Anáris 5.-7.8.2022. Dáhpáhusa temán lea Bassi dolla – Bassi álbmot ja dáhpáhus ollašuhtto dál viđat geardde.
Girkobeaivelávus lágiduvvojit guokte konseartta. Bearjadaga 5.8. dii 19 sálbmakonsearttas “Čále Jesus iežat gova” loaiddasteaba Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Raimo Paaso. Sálmmaid veaisidit árbevirolaš vugiin maiddái ovttas. Konseartta loahppan earkebisma Tapio Luoma doaimmaha eahketrohkosa.
– Lea jáhkkemeahttun, mo orgela čuodjamiin sáhttáge deattuhit ja buktit ovdan sápmelaš lávlunvuogi ja dan buoremus beliid, Paaso lohká.
Näkkäläjärvi-Länsmana mielde su dulkon seaguha ođđa ja boares máilmmi ja gidde sálbmaárbevieru dán áiggi oassin. Máttaráhkuid jietna ovttastuvvá sálmmain Raimo Paaso orgeliin duddjon jietnaduovdagiiguin áidnalunddot vugiin.
– Girkobeivviin loaiddasteapmi lea ođđa ja gelddolaš vásáhus, man moai vurde movtta, musihkkarguovttos lohkaba.
Anna Morottaja nappo Guovža-Beahká Ánná lea anáraš musihkkar. Son lea eret Anáris Muttošjávrregáttis. Musihka lassin Anna bivdá guliid, murje, duddjo ja oahpaha anárašgiela ja -kultuvrra. Dán jagi álggus Anna lea almmustahttán máilmmi vuosttaš livđeskearu. Dan namma lea oktageardánit Livđe ja muhtin skearu bihtáid gullat maiddái girkobeivviid konsearttas.
Konseartta goalmmát oasis vástida Sámi Grand Prix 2022 -lávlungilvvu vuoiti Ingá-Máret Gaup-Juuso. Son loaiddasta ovttas Tundra Electro -joavkkuinis. Tundra Electro ovttastahttá árbevirolaš sámi lávluma geahččaleaddji elektrovnnalaš musihkain ja árbevirolaš indialaš musihka šuoŋaiguin. Tundra Electro lea sápmelaš juoigi ja lávlu Ingá-Máret Gaup-Juuso ja norgalaš musihkkar-šuokŋadahkki Patrick Shaw Iversena jagi 2016 vuođđudan joavku.
– Váldoášši lea luohti ja luđiin sáhttá muitalit máŋggaid áššiid, dehálamosin dovdduid. Mun šattan maid juoigat árbevirolaš luđiid ja luđiid musihkain, Gaup-Juuso muitala.
Sálbmaárbevierru buktá oktii
Sálbmaárbevierru lea dehálaš sápmelaččaid girkolaš eallima oassi. Musihkka lea okta dehálaš olles dáhpáhusa oktii čadni temá, mii dihtto máŋgga láhkái maiddái rohkosbottuin ja ipmilbálvalusain. Sálbmaárbevierru seailu ja sirdašuvvá ođđa sohkabuolvvaide árbevirolaš sálmmaid veaisidemiin.
***
Sámi girkobeaivvit lea njealje jagi gaskkaid lágiduvvon girkolaš dáhpáhus, man váimmus lea sápmelaš ipmilbálvaluseallin. Ovdamearkka dihte oktasaš rohkos ja sálbmaárbevierru nannejit ja dorjot sápmelaččaid vuoiŋŋalaš oktavuođa. Prográmmas leat maiddái konsearttat ja kulturprográmmat, ságastallamat ja seminárat. Dáhpáhusa ulbmilin lea nannet ja doarjut sámegielaid sajádaga ja ovdánahttit daid geavaheami girkus.
Sámi girkobeivviid lágideamis vástidit Suoma ev. lut. girku sámebarggu ráđđádallangoddi, Sámi girkoráđit Norggas ja Ruoŧas, Oulu bismagoddi, Anára searvegoddi ja Oulu ortodoksalaš bismagoddi.
Lassidieđut:
Girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio tel. 040 769 0044 erva.niittyvuopio@evl.fi
Dehálaš liŋkkat: (Gáldu: evl.fi)
Dieđáhus 8.4.2022
Sámi girkobeaivvit nuoraid čalmmiiguin
Viđát Sámi girkobeaivvit ordnejuvvojit 5.-7.8.2022 Anáris fáddán Bassi Dolla – Bassi Álbmot. Girkobeaivvit čohkkejit oktii máŋgga agát sápmelaččaid ee. semináraide, ipmilbálvalusaide ja lávlut árbevirolaš sápmelaš sálmmaid ovttas, ja deaivvadit nuppiideaset. Nuorat leat leamašan girkobeivviid prográmma plánemis mielde ja sin prográmma bovde nuoraid searvat fárrui oppa sámeguovllus. Nuoraid prográmma plánenbargu lea nuoraiddoaibmagottis, man lea namuhan girkobeivviid prográmmalávdegoddi.
Nuoraid prográmma álgá juo duorastaga 4.8.2022 eahketbeaivve. Anára searvegotte nuoraidbargi Viivi Törmänen muitala, ahte okta nuoraidprográmma bearraliin lea duorastaga vánddardeapmi Pielpajávrri girkui, gos dollojuvvo rohkos. Nuorain lea maiddái eará prográmma ja dolastallan girku luhtte.
- Vuorddán olu dan, daningo das oidno čielgasit oktavuohta lundui, historjjá, árbevierut ja vuoiŋŋalaš eallima guovddáš, go vánddardit meahci čađa dálvegillái girkui, Viivi Törmänen muitala. Törmänen muitala vel, ahte girkobeivviin lea hálidan deattuhit erenomážit somás ovttas servvoštallama.
Sáranne Näkkäläjärvi lea Anára searvegotte stuorut ja vuordá girkobeivviid duođaid olu.
- Mu mielas prográmma lea duođaid buorre ja lea buorre, ahte lea olu molssaeavttut, Sáranne Näkkäläjärvi muitala.
Meassu doaimmahuvvo ovttas
Nuoraid meassu doaimmahuvvo lávvardaga 6.8. dii 20.30 girkobeaivelávus. Meassu plánemii lea várrejuvvon maiddái bargobádji lávvardaga dii 11. Ovttasvástádus nuoraid meassu plánemis lea Ruoŧa girku báhppa Kim Rehnmanis ja meassu doaimmahuvvo ovttas nuoraiguin.
Nuoraid prográmma gávdno girkobeivviid neahttasiidduin, liŋka nuoraid prográmmii lea Nuoraid prográmma / Ungdom / Youth - evl.fi. Nuoraid idjadeapmi lea ordnejvuvvon Vasatokkai, gos lea maiddái eahketkáfea nuoraide. Nuoraid prográmma idjadeami gánniha juo jearrat Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokas, Anáris.
Sámi girkobeaivvit lea girkolaš dáhpáhus, man guovddáš lea sápmelaš ipmilbálvaluseallin. Ovdamearkka dihte oktasaš rohkos ja sálbmaveaisidan árbevierru nannejit ja dorjot sápmelaččaid vuoiŋŋalaš oktavuođa. Prográmmas leat maiddái konsearttat ja kulturprográmma, ságastallamat ja seminárat. Dáhpáhusa ulbmilin lea nannet ja doarjut sámegielaid ja ovddidit sámegielaid geavaheami girkuin. Girkobeivviid ságastallamiin gieđahallet maiddái davvi guovllu nanaguoddevaš ovdáneami ja sápmelaččaid girkolaš doaimmaid ovddideami. Fáddán leat maiddái duohtavuohta- ja soabadanprosessii gullevaš áššit.
Sámi girkobeivviid ordnejit Suoma ev.-lut. girku sámebarggu ráđđádallangoddi, Sámi girkoráđit Norgga ja Ruoŧa girkus, Oulu bismagoddi, Anára searvegoddi ja Oulu ortodoksalaš bismagoddi.
Lassidieđut:
Girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio tlf. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Dehálaš liŋkkat: (Gáldu: evl.fi)
Dáhpáhusa neahttasiiddutLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Sápmelaš girkobeivviid prográmma
Dieđut idjadanmolssaeavttuinLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Suoma ev. lut. girku sámebarggu ođđa neahttasiiddut: www.evl.fi/sapmiLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Dieđáhus 18.2.2022
Bisma Jukka Keskitalo: Sámi Girkobeaivvit lea bovdehus oktasaš dollagáddái
Viđádat Sámi girkobeaivvit ordnejuvvojit 5.-7.8.2022 ja fáddán lea Bassi Dolla – Bassi Álbmot. Dáhpáhus lágiduvvo njealje jagi gaskkaid. Ovddit girkobeaivvit ledje Ruoŧas, Arvidsjávrris geassit 2017. Suomas girkobeaivvit sirdašuvve jagiin ovddosguvlui koronapandemiija geažil.
Máŋggabealat prográmma
Sámi girkobeaivvit lea girkolaš dáhpáhus, man guovddáš lea sápmelaš ipmilbálvaluseallin. Ovdamearkka dihte oktasaš rohkos ja sálbmaveaisidan árbevierru nannejit ja dorjot sápmelaččaid vuoiŋŋalaš oktavuođa. Prográmmas leat maiddái konsearttat ja kulturprográmma, ságastallamat ja seminárat. Dáhpáhusa ulbmilin lea nannet ja doarjut sámegielaid ja ovddidit sámegielaid geavaheami girkuin. Girkobeivviid ságastallamiin gieđahallet maiddái davvi guovllu nanaguoddevaš ovdáneami ja sápmelaččaid girkolaš doaimmaid ovddideami. Fáddán leat maiddái duohtavuohta- ja soabadanprosessii gullevaš áššit.
Bisma Jukka Keskitalo lea mielde girkobeivviid prográmmas. Girkobeivviide oasálastá maiddái Tapio Luoma ja eará girkuid jođiheaddjit Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas. Másaibisma Jacob Moreto Tansanias, Morogoro bismagottis oasálastá maiddái girkobeivviide.
– Mis leat dehálaš áššit, maid birra ságastallat ja olu, maid mii sáhttit oahppat. Sámi kirkobeivviid fáddá lea Bassi Dolla – Bassi Álbmot ja girkobeaivvit leat dego bovdehus oktasaš dollagáddái, bisma Jukka Keskitalo muitala.
Sámi girkobeivviid ordnejit Suoma ev.-lut. girku sámebarggu ráđđádallangoddi, Sámi girkoráđit Norgga ja Ruoŧa girkus, Oulu bismagoddi, Anára searvegoddi ja Oulu ortodoksalaš bismagoddi. Barentsa girkuid ráđđi doarju Ruošša sápmelaččaid oasálastima Sámi girkobeivviide.
Oassálastiid gánniha dál merket Sámi girkobeivviid kaleandarii ja várret idjadanbáikki. Girkobeivviid áigge leat máŋggalágan vejolašvuođat oastit beaivemállásiid. Borramuštealttá lassin báikkálaš hoteallat bálvalit. Girkobeivviid prográmmas gávdnojit lassedieđut.
Govva: Oažžu almmuhit.
Lassedieđut:
Girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio tlf. 040 769 00 44, erva.niittyvuopio@evl.fi
Girkobeivviid neahttasiidu lea dáppe ja prográmma dáppe. Diehtu idjadansajiin lea dáppe. (Gáldu: Suoma evl.fi neahttasiidu)
Suoma ev.lut. girku sámebarggu ođđa neahttasiiddut: www.evl.fi/sapmi
Buresboahtin ođđa sámegielat siidduide!
Suoma ev.lut. girku sámegielat neahttasiiddut leat almmustahttojuvvon 4.4.2022
Suoma ev.lut. girku aiddo almmustahttojuvvon sámegielat neahttasiiddut bálvalit girku sámegielat lahtuid ain buorebut. Sisdoallu gávdno buot golbma Suomas hállojuvvon sámegielaide: nuortalašgillii, anárašgillii ja davvisámegillii.
Siiddut ja dan sisdoalut leat dahkkojuvvon oaiveáššálaččat dahkkiid fámuiguin ja nu, ahte dat bálvalivčče
sápmelaččaid nu bures go vejolaš. Lea dehálaš ahte sisdoalu buvttadeaddjit dovdet bures sápmelaš
kultuvrra, vuoiŋŋalašvuođa ja symbolihka. Kultursensitiivvalašvuohta lea fuomášuvvon maiddái govaid
válljemis.
Siidduin váldojit ovdii erenoamážit sápmelaččaide dehálaš sisdoalut. Sápmelaččaide erenoamáš dehálaš
risttalaš árbevierut leat earret eará rihppaskuvla ja konfirmašuvdna, main lea stuorra mearkkašupmi
sápmelaš kultuvrras.
“Lea dehálaš, ahte sápmelaččat sáhttet geavahit iežas eatnigiela go dikšot áššiid girku siidduin. Dán
mearkkašupmi badjána erenoamážit dalle, go lea gažaldat iežas eallima mearkkašahtti muttuin, dego vaikko
eallima jorggáldagain, vuoiŋŋalaš suokkardallamiin dahje hástaleaddji eallindilis. Siidduin gávdnojit
vuođđodieđut girku ja risttalaš oskku birra, muhto seammá sisdoalus deattuhit nannosit fáttáid ja
albmonemiid, mat leat sápmelaš kultuvrras dehálaččat,” lohká áššedovdi Henna Ahlfors Girkostivrras.
Siidduid dahkkiin guovddáš rollat leat leamaš filosofiija studeanta Sara Keränenis, gii lea doaibman
sisdoallobuvttadeaddjin ja neahttadoaimmaheaddjin, sihke sámebarggu váldegottálaš koordinerejeaddji
proavás Erva Niittyvuopios.
“Mun sávan, ahte siiddut bálvalivčče min sierra giellajoavkkuid nu bures go vejolaš. Mun vuorddán maiddái
máhcahaga siidduid sisdoalus, nappo juos juoga dehálaš áššiid váilu, de olbmot sáhttet bidjat das dieđu.
Mun giittán Tauno Ljetoffa nuortalašgielat siidduid teavsttain, Marja-Liisa Olthuis ja Jouni Aikio siidduid giela
dárkkisteamis ja buot govvejeaddjiid, geain oaččuimet lobi geavahit sin govaid,”, lohká Erva Niittyvuopio.
Neahttasiidduid ovdánahttin joatkašuvvá
Siidduid sisdoaluid dievasmahttin ja ovdánahttin joatkašuvvet almmustahttima maŋŋáge. Siidduin áigot
dahkat geavaheaddjidutkamuša, man máhcahaga vuođul siidduid ovdánahttinbargguid sáhttá joatkit.
Evl.fi-siidduin lea sisdoallu suomagiela ja sámegiela lassin ruoŧagillii, eŋgelasgillii, čielgagillii ja
seavagillii.
Lassedieđut:
Henna Ahlfors, Girkostivra, tel. 050 326 9012, henna.ahlfors@evl.fi
Erva Niittyvuopio, Oulu bismagotti duopmokapihttal, tel. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi