Vastuullinen yritys sijoituskohteena

Kirkon eläkerahasto (KER) haluaa sijoitustoimintansa kautta edistää vastuullista yritystoimintaa ja vastuullisesti toimivien yritysten menestymistä. Seuraavat toimintatavat kuvaavat KERin näkemystä vastuullisesta yritystoiminnasta:

• Lakien ja kansainvälisten normien noudattaminen on vastuullisen yritystoiminnan minimivaatimus

KER suosittelee, että yritykset sitoutuvat YK:n Global Compact –aloitteeseen, noudattavat OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita (UN Guiding Principles on Business and Human Rights). Vastuullisesti toimivat edelläkävijäyritykset ylittävät normien ja lakien vaatimukset ja luovat pohjaa tulevalle sääntelylle.

• Positiivinen vaikutus

Vastuulliset yritykset huomioivat luonnonvarojen käytössä tulevien sukupolvien tarpeita ja oikeuksia, sekä minimoivat tietoisesti toimintansa haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Edelläkävijäyritykset valjastavat markkinavoimat luodakseen ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin.

• Sidosryhmälähtöinen ajattelutapa

Vastuullisesti toimivan yrityksen odotetaan ottavan toiminnassaan ja sen kehittämisessä huomioon sidosryhmien odotukset. Vastuullisen liiketoiminnan lähtökohtana on näkemys siitä, että yrityksellä on yhteiskunnassa muitakin tehtäviä ja velvoitteita kuin tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Sidosryhmälähtöisessä johtamisessa otetaan huomioon omistajien etujen lisäksi muiden yrityksen sidosryhmien näkökulma, minkä uskotaan olevan hyödyllistä pitkällä tähtäimellä myös osakkeenomistajille. Osana sidosryhmälähtöistä ajattelutapaa tulee huomioida kaksoisolennaisuuden periaate (double materiality). Periaatteen mukaan yritykset arvioivat kestävyysasioiden vaikutusta omaan toimintaansa. Tässä tarkastelussa pohditaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia yrityksen tulokseen ja toimintaan (outside-in). Lisäksi yrityksen tulee tarkastella oman toimintansa positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan (inside-out). Yritys on vastuussa myös yhteistyökumppaneidensa kuten alihankkijaverkoston toimenpiteistä.

• Johdon sitoutuminen

Vastuullisessa liiketoiminnassa on kyse strategiasta, jossa vastuullisuus sisällytetään yrityksen johtamisjärjestelmään ja sitä kautta toimintaohjeisiin, toimenkuviin ja tarvittaessa tulosohjaukseen sekä palkitsemisjärjestelyihin. Hallituksen ja ylimmän johdon sitoutuminen on edellytyksenä sille, että vastuullisuus läpäisee koko organisaation. Koulutuksella ja sisäisellä viestinnällä varmistetaan, että koko henkilöstö tietää ja tunnistaa vastuullisuuden vaatimukset yrityksessä ja omassa työssään.

• Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on globaali muutosilmiö, joka vaikuttaa kaikkiin yhteiskuntiin ja yrityksiin. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi yritysten tulee vähentää kasvihuonekaasujen tuottamista ilmakehään. Vastuullinen yritys valmistautuu ennakoivasti ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin ja mahdollisuuksiin ja liittää tämän työskentelyn osaksi strategiaansa. Eläkerahasto kannustaa yrityksiä luomaan tieteisiin perustuvia päästövähennystavoitteita (Science Based targets, SBT) sekä hiilineutraaliustavoitteita Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

• Luonnon monimuotoisuus

Luontokadon kiihtyminen ja lajien katoaminen on ilmastonmuutoksen ohella globaali muutosilmiö, jolla on peruuttamattomia vaikutuksia yhteiskuntiin ja yrityksiin. Luontokato on riski yritysten liiketoiminnalle, sillä kaikki liiketoiminta on joko suorasti tai epäsuorasti riippuvaista luonnosta. Vastuullinen yritys on tietoinen oman toimintansa vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, ottaa tämän huomioon riskienhallinnassa ja liittää osaksi strategiatyöskentelyään.

• Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet ovat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia. Niiden tarkoituksena on taata kaikille ihmisarvoinen elämä. Ihmisoikeudet on määritelty kansainvälisillä sopimuksilla. Jokaisella yksilöllä on oikeus vapauteen, ihmisarvoon ja rauhaan. Vastuullinen yritys ottaa ihmisoikeudet huomioon niin omassa toiminnassaan kuin alihankintaketjuissaan.

• Verovastuullisuus

Vastuullisesti toimiva yritys noudattaa verosuunnittelussaan lakia ja myös sen tavoitetta. KER pitää tärkeänä, että veronmaksu kuvastaa yrityksen taloudellista toimintaa ja veroja maksetaan eri toimintamaissa niissä tapahtuvan tosiasiallisen aktiviteetin mukaisesti. Kannustamme yrityksiä raportoimaan veropolitiikastaan ja veronjalanjäljestään.

• Avoin viestintä

Yrityksen vastuullisuus on uskottavaa, jos yritys pystyy osoittamaan, että vastuullisuuden vaatimukset ovat johtaneet todellisiin strategisiin muutoksiin. Sanat täydentävät tekoja: avoimuus ja sidosryhmien tarpeet huomioiva viestintä rakentaa luottamusta. Yritys, joka osoittaa pitävänsä kiinni arvoistaan, korjaavansa toimintatapojaan tarpeen mukaan ja ennakoivansa huolellisesti yhteiskuntaan, ympäristöön ja poliittisiin oloihin liittyviä riskejä, osoittaa hyvää hallinto- ja johtamistapaa.

• Raportointi

Vastuullisuusraportointi on maailmanlaajuisesti murrosvaiheessa. Sijoituskohteena olevilta yrityksiltä vaaditaan aiempaa enemmän tietoja yritystoiminnan vaikutuksista, tavoitteista ja kunnianhimon tasosta. Lisäksi varainhoitajilta vaaditaan aiempaa laajempaa avoimuutta sijoitustuotteidensa vastuullisuudesta. Euroopassa EU:n kestävän rahoituksen sääntely sekä tiedonantovelvoite (SFDR) ovat asettaneet varainhoitajille uusia vaatimuksia. Sääntelyn myötä eläkerahasto saa varainhoitajilta yhä parempaa raportointia sijoitusten kestävyyden osalta.
Kirkon eläkerahasto seuraa raportointilainsäädännön kehitystä ja kannustaa yrityksiä avoimuuteen ja selkeyteen raportoinnissa. Lisäksi eläkerahasto kannustaa yrityksiä raportoimaan ilmastokysymyksistä TCFD:n ja luonnon monimuotoisuuskysymyksistä TNFD:n raportointikehikkojen mukaan.

TCFD (Task Force on Climate-related Financial Disclosures)-raportointikehikko esittää suosituksia ilmastoon liittyvien taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien raportoimisesta. Raportoinnissa neljä aihealuetta: hallinnointi, strategia, riskienhallinta sekä mittaaminen ja tavoitteet. Lokakuussa 2023 ISSB on ottanut haltuunsa TCFD:n monitoroimisen ja kehittämisen jatkossa. Nimi muuttuu vuonna 2024 TCFD:stä ISSB S2:si. 

TNFD (Task Force on Nature-related Financial Disclosures)-raportointikehikko esittää suosituksia biodiversiteettiin liittyvien taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien raportoimisesta. Raportoinnissa neljä aihealuetta: hallinnointi, strategia, riskien- ja vaikuttavuudenhallinta sekä mittaaminen ja tavoitteet.