Äigikyevdilis uđđâseh

Sämmiliih kirhoost – Sä'mmla ceerkvest – Sápmelaccat girkus – Saamelaiset kirkossa -haahâ avžuut: Sämmilij uásálâšvuođâ kirhoost kalga lasettiđ 

Pispečuákkim savâstâlâi čuákkimstis Sämmiliih kirhoost – Sä ´mmla ceerkvest – Sápmelaččat girkus – Saamelaiset kirkossa -haavâLinkki avautuu uudessa välilehdessä valmâš loppâraportist já tast orroo avžuuttâsâin, moh láá čuosâttum kirho sierâ tuáimeid. Avžuuttâsah toimâttuvvojeh meid kirholâščuákkimân, mii čokkân vyesimáánust. 

Loppâive 2022 joton vuálgám haahâ nohá kiđđuv 2025. Haavâ loopâst lii immeelpalvâlus Turku tuámukirhoost 8.5.2025 kirholâščuákkimohhoost.  

Haahâ lii toohâm máhđulâžžân vuáijuđ sämmilij já kirho koskâvuođáid tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees uáinust. Tot, ete haahâ lii lamaš joođoost siämmáá ääigi staatâ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissioin lii toohâm máhđulâžžân haavâ sajadum uássin vijđásub ohtsâškodálii tuotâvuotâ- sovâdâttâmpargo. Haahâ faalâi meid sämmiláid vyeligis kozzâš teivâdemsoojijd, kost lâi máhđulâš savâstâllâđ kiirkon, oskoldâhân já rašes-uv fáádáid lohtâseijee aašijn. 

Oles loppâraapoort puáhtá luuhâđ siijđoin: Saamelaiset kirkossa - EVL PlusLinkki avautuu uudessa välilehdessä 

Sämmilij uásálâšvuođâ já vaiguttemmáhđulâšvuođâ kalga lasettiđ 

Sämmiliih kirhoost -haavâ stivrimjuávkku addel loppâraportist avžuuttâsâid já konkreetlijd toimâmiävtuttâsâid sierâ tuáimeid: kirkkostiivrân, tuámukapittâláid sehe servikuddijd já servikoddeovtâstuumijd.  

Almosuulmijn halijdeh eereeb iärrás lasettiđ sämmilij uásálâšvuođâ já máhđulâšvuođâ vaiguttiđ sijjân kyeskee aššijd kirhoost sehe nanodiđ algâaalmug sämmilij, sämikielâi ja sämikulttuur sajattuv kirho pisovijn ráhtusijn. 

Haavâ loppâraapoort konkreetlijn toimâmavžuuttâsâin avžuuttuvvoo oles kirho tääsist eereeb iärrás lasettiđ resursijd sämmilâšpaargon já ovdediđ sämmilâšpargo ráđádâllâmkode rooli tienuuvt, ete tot puávtáččij ovdiist nanosubbooht kevttiđ sämmilij jienâ sämmiláid kyeskee oleskirholijn aašijn. 

Pispekuudij uásild avžuuttuvvoo, ete jyehi tuámukapittâl noomât sämmilâšpaargon ohtâvuotâulmuu jo-uv tuámukapittâl pargein tâi pispekoddees monnii servikoddeest. Ohtâvuotâulmuu pargon lii toimâđ liŋkkân rijjâtátulij já sämmilâšpargo pargei kooskâst sehe väldiđ pispekode kuávlust tieđettem- já koordinistemovdâsvástádâs aašijn, moh kyeskih sämmiláid já sämmilâšpaargon. 

Tastko sämmiliih ääsih ennuv meid eres paaihijn ko päikkikuávlust, lii avžuuttâsâi mield ulmemiäldásâš, ete sijjân čuosâttum tilálâšvuođah uárnejuvvojeh pirrâ Suomâ. Lii tehálâš, ete servikodeh já servikoddeovtâstumeh värideh tággáár tooimâ várás ulmemiäldásijd resursijd. Nomâttum pispekodáliih ohtâvuotâulmuuh išedeh servikuudijd tilálâšvuođâi orniistâlmijn. 

Kielâlij kiärgusvuođâi nanodem avžuuttuvvoo 

Tave servikuddijd avžuuttuvvoo kielâlij kiärgusvuođâi nanodem já kulttuurlii mättim lasettem, ko toimâm tábáhtuvá maaŋgâkulttuurlii já maaŋgâkielâlii toimâmpirrâsist. Toos lasseen avžuuttuvvoo, ete sämikielâlii já kulttuurmiäldásii servikode tooimâ várás kávnojeh tárbuliih sajeh já sämikulttuur váldoo huámmášumán tain  soojijn ovdâmerkkân kirkkotekstiilijn. 

Haavâ proojeektkoordinaattor Mari Valjakka tuáivu, ete avžuuttâsah puávtáččii jieijâs uásild nanodiđ sämmilij sajattuv kirho pisovijn ráhtusijn.  

”Avžuuttâsâin láá meid halijdâm faallâđ čuávdusijd päikkikuávlu ulguubeln ässee sämmilij kooskâst porgum pargo ovdedem várás. Kielâtááiđu paaldâst meid kulttuurlii mättim lasettem maaŋgâkulttuurlii toimâmpirrâsist onnui avžuuttâsâi valmâštâldijn eromâš tehálâžžân”, Mari Valjakka iätá. 

Lasetiäđuh: 
Sämmiliih kirhoost -haahâ ovdán – rähtimnáál antologia sämmilij já kirho koskâvuođâstLinkki avautuu uudessa välilehdessä (suomâkielân)
Mari Valjakka, proojeektkoordinaattor, pispečuákkim kanslia, mari.valjakka@evl.fi, p. 040 183 3460 

Kari Kopperi, pispečuákkim uáivičällee, kari.kopperi@evl.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä, p. 050 594 1317 

Kj. meid evl.fi mainâsrááiđu: Ruut ja Henna Tervaniemen arki soljuu saameksi - Evl.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä 

Händel Messias já juovlah 2024

Ohtâ ristâkode stuárráámuin juuhlijn, juovlah, lii vuod aldanmin. Mij rähtip juhle jieškote-uv vuovijguin jieččân paaihijn, jieččân perrui ärbivuovij vuáđuld. Siämmáá ääigi juovlâi kulij jođedijn lii savâstâllum ristâlii osko oinuumist ohtsâškoddeest.

Uđđâsumos savâstâlmist láá sárnum ovdâmerkkân tast, ete puáhtá-uv škovlâláid oovdânpyehtiđ baarookmuusik cimccâh, G. F. Händel Messias-oratorio. Taan eromâš fiijnâ tyeje oskoldâhlij čuujootmij tiet ohtâ maadâsyemmilâš škovlâ keesij maasâd oovdânpyehtim, vâi iä vahâgist luávkkááččii oovtâgin uáppee oskoldâh- já uámitobdorijjâvuođâ.

Tego máttááttâsminister Anders Adlercreutz-uv lii pahudâm, te syemmilii kulttuur madduuh láá jieŋâlâsâst ristâlâšvuođâst. Oskoldâhliih čuujootmeh já ristâosko pyehtim ärbivyevih láá jyehi kuávlust mii pirrâ, ain ohopeeivijn vuoiŋâstempeivijguin, äigilovvoost, kirjekielâst já ain ovdâskulij syemmilii škovlâlájádâsâst já pyereestvaijeemohtsâškoddeest. Mii eennâm ristâlii já luuteerlii ärbivyevist lii jieijâs tehálâš rooli tast, ete tagareh áárvuh tego luáttámuš, iäljárvuotâ, rehelâšvuotâ já ovtâskâs ulmuu árvu ain kovvejeh mii ohtsâškode. Listo puáhtá juátkiđ aalmugijkoskâsávt-uv vala OA olmoošvuoigâdvuotâsopâmuššáid já EU vuáđukirjijd. Ristâlijd jiešvuođâid ij lah máhđulâš sikkođ mii pirrâsist.

Puáris eđâldâh iätá joba tienuuvt, ete oskoldâh lii kulttuur váimu, já kulttuur oskolduv häämi. Kulttuurist ko kulttuurist láá ain motomeh teháliih áárvuh stivriimin ulmui koskâsii toimâm, já tai epidem já tuástum čuávumušah láá táválávt lamaš traagisiih. Ohtâ várutteijee ovdâmerkkâ lii Sovjetlito historjá.

Tiäđust-uv kihheen ij koolgâ jieijâs vuáđu-uáinu vuástásávt hárjuttiđ Suomâst oskolduv, mutâ viggâmušah sikkođ, hygienisistiđ ohtsâškode oskolduvâst jođetteh kulttuur kulnâmân. Mii talle puáđáččij-uv sajan mii epistäđisin šaddee já maŋgáid vaaigutmáid herkis informaatioääigist?

Händel Messias tuođâi čuujoot Messiasân, Jeesusân, kiän šoddâm mij muštep juovlâi. Taat Messias, Immeel Kandâ Jeesus, šoodâi maailmân olmožin. Návt sun vaaldij ulmuu uási já šoodâi tubdâđ puoh olmoošeellim iloid já soroid. Ko maailm lii taan-uv juovlâi 2024 vyelni tievâ soođijn já epivisesvuođâst, lii rávhuiduttee tiettiđ, ete juovlâi Hiärrá lii toi-uv kooskâst miiguin.

Mun tuáivuttâm Tunjin já tuu aldaulmuid Kristus-päärni čuovvâm, sivnedum juovlâid.

Oulust advent ääigi älgidijn 2024

Jukka Keskitalo

Oulu pispekode pispe