Äigikyevdilis uđđâseh

 

Muččâdumos juovlâlavluuh lávlojeh sámikieláid Suomâ sierâ kuávluin

Sämikielâliih Muččâdumos juovlâlavluuh lávlojeh taan ive sämmilij päikkikuávlu lasseen kuttâ sierâ kaavpugist.  Juovlâlavluid piäsá lávluđ sämikieláid Turkust, Tamperest, Oulust, Helsigist, Ruávinjaargâst sehe Jyväskyläst. 
Suomâ Vuolgâttemservi lii almostittám Muččâdumos juovlâlavluuh -vihko sämikieláid ive 2022. Juovlâlavluuh čyejih sämikielâlijn tilálâšvuođâin tavesämikielân, anarâškielân já nuorttâlâškielân. Tilálâšvuođâi čuággimpuáđuiguin tuárjuh párnáid já sii perruid maailmist.

Lávluđ jieijâs vááimu kielân

Kirho sämipargo čällee Erva Niittyvuopio illood juovlâlaavlâtilálâšvuođâin. “Jieijâs vááimu kielân lávlum lii eromâš merhâšittee. Vááimu liihât ain, ko lávluh sämikielâlijd juovlâlavluid. Oro tegu pääihist ličij, ko muštoinis jotá juovlâlavlui mield pááikán Sáámán. Mun lam hirmâd luholâš tast, ete mij lep finnim juovlâlaavlâvihkoid, main puáhtá lávluđ sämikieláid. Takkâ Suomâ Vuolgâttemsiärván taan máhđulâšvuođâst.” 
Kanttor Jari Linjama lii mield olášutmin Tampere, Turku já Jyväskylä tábáhtusâid. “Sämikielâliih muččâdumos juovlâlavluuh láá ain eromâš tábáhtus. Tain uáinojeh kielâsiärvusij ärbivyevih – já kielâ ärbi”, Linjama iätá.
“Sämikielâ puáhtá muu mielân moonnâm ääigi já ihetuháttijd. Taat juurdâ addel taggaar kieŋŋâlvuođâ sämikielâláid juovlâlavluid, mii njuorâsmit. Veikâ kielâ lii jyehipiäiválâš-uv, nomâlâsân muččâdumos juovlâlavluuh ovdâmerkkân Turku puáris kirhoost uážžu jurdâččiđ historjá: taat kirkko já taat kielâ láá lamaš maailmist nuuvt kuhháá”, sun juátká. 

Pispeh mield tábáhtusâin

Pispeh Teemu Laajasalo, Mari Leppänen já Matti Repo uásálisteh tábáhtussáid jieijâs pispekode kuávlust.
Tampere pispe Matti Repo lii mield olášutmin tábáhtus Tampere Aleksanteri kirhoost. 
“Jieijâs eenikielâ lii rukkoos kielâ. Ko puoh maŋa oppum kielah vájálduveh, párnážin oppum säämih já celkkuuh pääcih. Olmooš muštâl kieŋâlumos tobdoidis vuossâmuš kielâsis. Täin lávlumtilálâšvuođâin uážžu mieldieelliđ juovlâi sääni sämikielâlij sanijguin já meiddei mii, kiäh ep määti sämikielâ, áppádep servâđ šuoŋân jieččân vááimu kielân. Mun tuáivum, ete mii kaavpugij sämisiärvuseh pyehtih puátteevuođâst lávluđ muččâdumos juovlâlavluid eenikielâsis merikoskâsávt”, Repo iätá.

Sämikielâliih Muččâdumos juovlâlavluuh láá Suomâ ev.lut. kirho já servikuudij ohtsâšpargo uási.
Riervâpuáttim lávluđ Sämikielâlijd Muččâdumos juovlâlavluid!
Puávtáh uásálistiđ sämikielâláid Muččâdumos juovlâlavluuh -tábáhtussáid čuávuváin kaavpugijn: 

28.11. Turku tuámukirhoost tme 19
29.11. Tampere Aleksanteri kirhoost tme 18
30.11. Helsig tuámukirhoost tme 14
1.12. Oulust Karjasilta kirhoost tme 15
2.12. Ruávinjaargâ kirhoost tme 18 
7.12. Jyväskylä Keltinmäki kirhoost tme 17

Labdosin tiäđáttâs tavesämikielân, anarâškielân já nuorttâlâškielân. 

Lasetiäđuh:
Oulu, sämipargo čällee Erva Niittyvuopio, +358 40 769 44 erva.niittyvuopio@evl.fi 
Helsig, pispekoddečällee Hanna Remes, 358 40 593 1148  hanna.remes@evl.fi 
Tampere, toimâttâhčällee Maarit Vuolab, +358 50 344 2349 maarit.vuolab@evl.fi
Jyväskylä, Tiia Saatio,  + 358 44 365 2677, saatiotiia@gmail.com  
Turku, kappallâš Waltteri Hämäläinen, +358 44 716 330 waltteri.hamalainen@evl.fi 
Ruávinjargâ, oppâlájádâspastor Jan Pohjonen, +358 40 186 223 jan.pohjonen@evl.fi 
Varijhaahâm hovdâ Hanna Kalanne, +358 40 687 1013 hanna.kalanne@felm.org 
 

Pispe Jukka Keskitalo adventtiärvâttâs 7.12.2022

Liävuttemes ääigi-uv puátih juovlah

Uđđâ testamentist láá kyehti juovlâmuštâlus. Uápis Luukas juovlâevaŋgelium valdâl luholijd, veikâ-uv oovtkiärdánijd tábáhtusâid Betlehem seeimâ pirrâ. Ucceeb tubdum Matteus evaŋgelium juovlâmuštâlusâst láá eenâb uhkedeijee tubdâmušah.

Matteus muštâlusâst Joosef kuávdálist, ete váldá-uv sun Maria kálgunis já eskân eŋgâl almostum visásmit suu. Ton maŋa kunâgâs Herodes keččâl finniđ nuortâ tiettei peht čielgâsin eidu šoddâm Jeesus orroomsaje. Ko tot ij luhostuu, te Herodes hirmástuvá já piäjá Betlehemist joton párnái surmim. Joosef kiergân tuálvuđ perruus patârâsân Egyptân.

Tai juovlâi Matteus juovlâmuštâlus kuoskât eromâšávt. Eellim lii tääl-uv, áármu ive 2022, herkki. Euroopast lii álgám vijđes suáti, mii šoddâd uhkekuuvijd oles maailm oolâ. Tuššâdem já kaaos vyeimih láá taan ive vuod ittáám ruávásávt. 

Jeesus peerâ patârij Egyptân. Maaŋgah ukrainaliih láá patârâm taan ive Suomân. Mottoom ääigi tassaaš viettii ukrainalii patâreijeeperrust Suomâst kastâjuhle, kuus eeči poođij Ukrainast suátiradostuvâst já maacâi oppeet ristjái maŋa piäluštiđ päikkienâmis. Eellim já jäämmim lijjii taan perrust alda nubijdis, tego Matteus juovlâmuštâlusâst-uv. 

Uhkekuuvijn peerusthánnáá Matteus juovlâmuštâlusâst-uv puátih juovlah. Tietteeh täiđih Jeesus luus já enâmân koomeerdmáin adeleh sunjin pyeremuid skeŋkâidis. Pestee Jeesus lii šoddâm. Sun puáhtá vááimun ráávhu kaskoo rávhuttes maailm. 
 
Juovlâi pärni sivnedus tuu já tuu vááimuvuálái juovlâid.

Oulust ovdláhháá advent 2022  

 

Tiäđáttâs 1.12.2022

Sämmiliih láá pivdám válduaalmug iše vajesaavâi luáptimân

Majemuu oho ääigi mij lep čuávvum murâšlâžžân sämmiláid čyeccee vajesaavâid. Tot lii ilgâd, vaahâglâš já puástud. Sämmiláid čyeccee vajesaavah láá lasanâm huolâstutteht, ko sämitiggelaahâ lii kieđâvuššâm náálá. Almoon ij lah uuđâs, ton ruottâseh láá kieŋâlâsâst. Sämmiliih láá pivdám válduaalmug iše vajesaavâi luáptimân.

Mij ulmuuh lep puohah jieškote-uvlágáneh. Taan Immeel sivnedâm áinoošlajâsâšvuođâ kalga kunnijâttiđ. Mist ij kiästen lah loopâst väldi miäruštâllâđ nubbe nube.

Säämi aalmug lii árvugâs tagarin ko tot lii. Ton kulttuur já eellimhäämi láá hamâšum suhâpuolvâi kuálusist kuhes ääigi siste. Sämmilijn lii vuoigâdvuotâ kavnâđ kiäinus aalmugin, já tom vuoigâdvuođâ kalga kunnijâttiđ nuuvt ko jyehi ulmuu áárvu kalga kunnijâttiđ. Tot kalga kulluđ mii sárnumist já tavoin.

Koskâvuotâ Säämi aalmugân lii Suomâ evaŋgellâš-luuteerlâš kiirkon tehálâš. Čuávuvái kyehti ive ääigi mii kirhoost olášuttoo vijđes Sämmiliih kirhoost -haahâ. Tot kulá mii kirho já sämmilij sovâdâttâmpaargon tuotâvuođâ čielgâdem várás mii ohtâsâš historjást. Haavâ mittomeerrin lii pyerediđ sämikielâi já sämmilii kulttuur sajaduv Suomân evaŋgellâš-luuteerlii kirhoost.

Turku já Suomâ arkkâpispe Tapio Luoma
Oulu pispekode pispe Jukka Keskitalo

Tiäđáttâs 1.12.2022

Sämikielâliih Muččâdumos juovlâlavluuh Helsigist pasepeeivi 4.12. tme 16.

Sämikielâliih Muččâdumos juovlâlavluuh lávlojeh Helsig tuámukirhoost pasepeeivi 4.12. tme 16. Tilálâšvuotân puáhtá meiddei uásálistiđ virtuaalkirho peht čujottâs Helsig tuámukirkkoservikode YouTube-kanava peht. 

Taan ive juhloo Muččâdumos juovlâlavlui 50 ive juhleihe. Juhleive kunnen mij uážžup meiddei uđđâ sämikielâlii Muččâdumos juovlâlavluuh -vihko, mast lavluuh láá kuulmâ sierâ sämikielân; nuorttâlâškielân, anarâškielân já tavesämikielân. Juovlâlavluid láá láávlutmin sämmiliih musikkáreh, Anna Näkkäläjärvi-Länsman já Aimo Aikio. Urgurin palvâl Harri Kerko. Pispekode ovdâsteijen lääniruávást Jukka Pakarinen tuálá juovlârukkoos. Tilálâšvuođâ jođettává tuámukirkkoservikode pastor Yrjö Ikonen já sämipappâ Mari Valjakka. 

Sämikielâlii Muččâdumos juovlâlavluuh -vihkoost lii mield meiddei sämmilij jieijâs rähtim juovlâlaavlâ, moos Anna Näkkäläjärvi-Länsman lii pieijâm šuoŋâ já saanijd lii čáállám Inger-Mari Aikio. Näkkäläjärvi-Länsman mield “Mun rahtim uđđâ tavesämikielâlii juovlâlavluu ohtsâšpargoost tivtâsteijee Inger-Mari Aikioin. Inger-Mari čäällim tekstâ muštâl čuovâ vyeimist. Lavlust čuovâ piäsá luovâs já addel juovlâmielâ. Tekstâ lii tievâ tuáivu já ilo. Lâi hirmâd šiev tobdo uážžuđ nuottiđ teekstân melodia, oroi tehálâžžân rähtiđ uđđâ tavesämikielâlii lávlumnáál materiaal. Lii jiäráskittee uáiniđ, maht sämikielâliih lávlooh väldih lavluu vuástá.”

Juovlâlavluu saanijd čäällim Inger-Mari Aikio muštâl: “Taat lii muu vuossâmuš juovlâlaavlâ. Ko čaallim taam moonnâm täälvi, te lijjim Teneriffast. Nuuvt piäiváá já liegâs. Oroi penttâ hävskin čäälliđ tom tobbeen. Já meiddei imâšin, ete eidu mun lam tom čälimin. Mun tiäđám, mon teháliih juovlâlavluuh pyehtih leđe ulmuid. Mun lam kale eromâš čiävláá já ilolâš tast, ko muu já Anna laavlâ lii tääl mield juovlâlaavlâvihkoost. Mun tuáivum, ete lavlust šadda uápis já räähis sämmiláid. Muu mielâst lavlust lii ennuv tuáivu, mon mij puohah tarbâšep sevŋâdumos ääigi.”

Aanaar Pärttihist šoddâm já tääl Helsigist ässee Aimo Aikio mielâst “lii hirmâd pyeri ete muččâdumos juovlâlavluuh lávlojeh tääl puoh sämikieláid, meiddei nuorttâlâškielân. Lii stuorrâ kunnee uážžuđ leđe mield tohâmin taan historjá.”
Juovlâlavluuh kulmâ sämikielân Helsig tuámukirhoost pasepeeivi 4.12. tme 16.Tábáhtusân puáhtá uásálistiđ meiddei neeti peht čujottâsâst Helsig tuámukirkkoservikode YouTube-kanava.

Lasetiäđuh:
Sämipargo čällee Erva Niittyvuopio, 040 7690 044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Pispekoddečällee Hanna Remes, 040 5931 148, hanna.remes@evl.fi
Tuámukirkkoservikode pastor Yrjö Ikonen, 050 5567 900, yrjo.ikonen@evl.fi

Tiäđáttâs 9.5.2022

Sämimuusik juhle kirkkopeeivijn 

Säämi kirkkopeeivih uárnejuvvojeh Anarist 5.-7.8.2022. Tábáhtus teema lii Pase Tullâ – Pase Aalmug já

 tábáhtus olášuttoo tääl viiđâd keerdi. Säämi kirkkopeeivijn sämmilij muusikärbivyevih láá peeivi ohjelm noonâ uási.

Kirkkopeiviláávust uárnejuvvojeh kyehti konsert. Vástuppeeivi 5.8. tme 19 salmâkonsertist "Čále Jesus iežat gova" lávdástává Anna Näkkäläjärvi-Länsman já Raimo Paaso. Veisidep saalmâid ärbivuáválijn veisidemvuovvijn meid oovtâst. Konsert loopâst arkkâpispe Tapio Luoma tooimât eehidrukkoos. 
– Lii oskomettum, maht uurgui čuojâmáin puáhtá tiäduttiđ já pyehtiđ oovdân sämmilii lávlumvyevi já ton pyeremuid peelijd, Paaso iätá. 

Näkkäläjärvi-Länsman mield suu tulkkum siävut uđđâ já puáris maailm já návt kiddee salmâärbivyevi uássin taan ääigi. Lii áinoošlajâsâš, ete madâreenij jienâ saalmâin siäivuttuvvoo jienâmaailmân, mon Raimo Paaso ráhtá urguiguin. 

Lávurduv 6.8. tme 19 konsertist láávdást kyevti kuhes karrieer musijkkár, Tero Harju já Aimo Aikio, oovtâstpargoost šoddâm Čaʹppesrääʹstes-juávkku. Čaʹppesrääʹstes puovtâdâsâst láá nuorttâliih pitáh já muusik lii almostum taan räi tuš sosiaallii mediast. Pitáh oovdânpuáhtojeh tábáhtusâst aakuustlávt, Aimo Aikio čuojât kiitaar já Tero Harju lávlu.  
– Kirkkopeeivijn lávdástem lii uđđâ já jiäráskittee feerim, maid muái vyerdeen moovtâ, suái eeđáin.

 

 

 

Ánná Morottaja oovdânpuáhtá konsertist ärbivuáválijd anarâš liivđijd. Livđe lii vookaalmuusik, ađai láávdástmin lii Ánná ohtuu jienâinis. Liivđij paaldâst suu jienâ táibá meid luándu jienâi ađđiistâlmân. Suu puáhtá ovdâmerkkân kuullâđ skäŋkkee čuánjájin tâi skeikkee riävskán.

Ánná Morottaja ađai Kuobžâ-Piäká Ánná lii anarâš musijkkár. Sun lii meddâl Anarist Mudusjäävri riddoost. Muusik rähtim lasseen Ánná kuáláást, myerjee, tuáijoo já máttáát anarâškielâ já -kulttuur. Taan ive aalgâst Ánná lii almostittâm maailm vuossâmuu livđeskiäru. Ton nommâ lii oovtkiärdánávt Livđe já mij kuullâp motomijd skiäru pittáid meid kirkkopeeivij konsertist.  

 

 

 

 

Konsert kuálmád uásist västid Sámi Grand Prix 2022 laavlâkišto vyeittee Ingá-Máret Gaup-Juuso. Sun láávdást konsertist Tundra Electro juávhuinis. Tundra Electro ovtâstit ärbivuáválii sämilavluu keččâleijee elektronlii muusikân já ärbivuáválii indialâšmuusik šuoŋáid. Tundra Electro lii sämmilii jyeigee já lávloo Ingá-Máret Gaup-Juuso já taažâ musijkkár-nuotâsteijee Patrick Shaw Iversen ive 2016 vuáđudem juávkku. 
– Váimuäššin lii juáigus já juáigusijguin puáhtá oovdânpyehtiđ maaŋgâid aašijd, tehálumosin tobdoid. Mun ááigum oovdânpyehtiđ meid ärbijuáigusijd já juáigusijd muusikáin, Gaup-Juuso muštâl. 

Salmâveisidemärbi ovtâstit
Salmâveisidemärbi lii tehálâš uási sämmilij kirholii eellim. Muusik lii ohtâ tehálâš oles tábáhtus ovtâstittee teema, mii lii maaŋgâpiälálávt uáinusist meid rukkoospuudâin já immeelpalvâlusâin. Salmâveisidemärbi siäilu já sirdâšuvá uđđâ suhâpuolváid veisidmáin ärbivuáválijd saalmâid. 

***

Säämi kirkkopeeivih lii kirholâš tábáhtus, mii uárnejuvvoo neelji ive kooskâi já mon vááimus lii sämmilâš immeelpalvâluseellim. Ovdâmerkkân ohtsâš rukkoos já salmâveisidemärbivyehi nanodeh já tuárjuh sämmilij jiegâlii ohtâvuođâ. Ohjelmist láá meid konserteh já kulttuurohjelm, savâstâlmeh já seminaareh. Tábáhtus ulmen lii nanodiđ já tutkâđ sämikielâi sajattuv já ovdediđ toi kevttim kirhoost.

Sämmilij kirkkopeeivij orniimist västideh Suomâ ev.lut. kirho sämipargo ráđádâllâmkodde, Sämmiliih kirkkorääđih Taažâst já Ruotâst, Oulu pispekodde, Aanaar servikodde já Oulu ortodoksilâš pispekodde.

Lasetiäđuh:

Kirho sämipargo čällee Erva Niittyvuopio p. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi

Teháliih liiŋkah: (Käldee: evl.fi)

Tábáhtus nettisijđo

Sämmilij kirkkopeeivij ohjelm

Tiäđuh ijâstâllâmmuulsâiävtuin

Tiäđáttâs 8.4.2022

 

Säämi kirkkopeeivih nuorâi uáinust

Viiđâd Säämi kirkkopeeivih uárnejuvvojeh Anarist 5.-7.8.2022 já teeman lii Pase Tullâ - Pase Aalmug. Kirkkopeeivih čuákkejeh oohtân puoh ahasâš sämmilijd uásálistiđ seminaaráid, immeelpalvâlussáid sehe lávluđ ärbivuáválâš säämi saalmâid oovtâst já teivâđ nubijdis. Nuorah láá lamaš suunâttâlmin ohjelm já sii ohjelm puávdee nuorâid fáárun ubâ sämikuávlust. Nuorâi ohjelm vuáváámist västid Säämi kirkkopeeivij ohjelmtoimâkode nomâttâm nuorâi ohjelmtoimâkodde. Nuorâi ohjelm álgá jo tuorâstuv 4.8.2022 eehidpeeivi.

Aanaar servikode nuorâipargee Viivi Törmänen mieldi ohtâ nuorâid ohjelm pyeremus uási lii tuorâstuv mokke Piälppáájäävri kiirkon kost lii rukkoospuddâ, sehe spellâđ já tulâstâllâđ oovtâst. - Vuárdám ennuv tom, ko tast uáinoo čielgâsávt ohtâvuotâ luándun, historjá, ärbivyevih já vuoiŋâlii eellim kuávdáš, ko vandârdeh meeci čoođâ tälvisiijdân kiirkon, Viivi Törmänen muštâl. Törmänen muštâl vala, et kirkkopeeivijn lii halijdâm tiäduttiđ eromâšávt suotâs oovtâst siärvástâlmân.

Sáranne Näkkäläjärvi lii Aanaar servikode stuáruh já vuárdá kirkkopeeivijd tuođâi ennuv.
- Muu mielâst ohjelm lii tuođâi pyeri já lii pyeri, et lii ennuv muulsâiävtuh, Sáranne Näkkäläjärvi muštâl.

Messu toimâttuvvoo oovtâst

Nuorâi messu toimâttuvvoo lávurduv 6.8. tij 20.30 kirkkopeiviláávust. Meesu vuáváámân lii väridum meiddei pargopáájá lávurduv tij 11. Ovdâsvástádâs nuorâi meesu vuáváámist lii Ruotâ kirho pappâ Kim Rehnmanis já messu toimâttuvvoo oovtâst nuorâiguin.

Nuorâi ohjelm kávnoo kirkkopeeivij nettisiijđoin, liŋkkâ nuorâi ohjelmân lii Nuorâi ohjelm / Ungdom / Youth - evl.fi. Nuorâi ijâstâllâm uárnejuvvoo Vasatokkan, kost lii meiddei eehidkähviviäsu nuoráid. Nuorâi ohjelm ijâstâllâm kannat jo koijâdiđ Nuoriso- já luontomatkailukeskus Vasatokast, Anarist.

Säämi kirkkopeeivijd uárnejeh Suomâ ev.lut. kirho sämipargo ráđádâllâmkodde, Oulu pispekodde, Taažâ Säämi kirkkorääđi, Ruotâ Säämi kirkkorääđi, Aanaar servikodde já Oulu ortodoksilâš pispekodde.
Uásálistijd kannat tääl merkkiđ kirkkopeeivijd kalenderân já väridiđ ijjâdemsaje. Kirkkopeeivijn láá maaŋgâlágán purâdem muulsâiävtuh. Purâdemtelta lasseen páihálâš hotelleh palvâleh. Kirkkopeeivij ohjelmist kaavnah lasetiäđuid.

Lasetiäđuh:

Kirho sämipargo čällee Erva Niittyvuopio p. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Tábáhtus nettisijđoh láá  tääbbin já ohjelm lii tääbbin. Tiäđuh ijjâdemsoojijn láá tääbbin. (Käldee: Kirho evl.fi -siijđo) 
Suomâ ev.lut. kirho sämipargo uđđâ nettisiijđoh: Suomâ evaŋgellâš-luuteerlâš kirkko - evl.fi

Tiäđáttâs 18.2.2022

Pispe Jukka Keskitalo: Säämi Kirkkopeeivih láá povdiittâs ohtsâš tullâsaijeen.

Viiđâd Säämi kirkkopeeivih uárnejuvvojeh Anarist 5.-7.8.2022. Kirkkopeivij teeman lii Pase tullâ -Pase aalmug. Tábáhtus uárnejeh neelji ive kooskâi. Oovdeb kirkkopeeivih lijjii Ruotâst, Arvidsjaurist keessiv 2017. Kirkkopeeivijd láá sirdám koronapandemia tiet oovtâ ive.

Maaŋgâpiälálâš ohjelm

Säämi kirkkopeeivih láá kirholâš tábáhtus, mon kuávdáást lii sämmilâš immeelpalvâluseellim. Ovdâmeerhâ tiet ohtsâš rukkoos já salmâlávlumärbivyehi nannejeh já tuárjuh sämmilij vuoiŋâlâš ohtâvuođâ. Ohjelmist láá meiddei konserteh já kulttuurohjelm, savâstâlmeh já seminaareh. Tábáhtus ulmen lii nonniđ já tuárjuđ sämikielâi sajattuv já ovdediđ taid kevttim kirhoost. Kirkkopeeivij savâstâlmijn kieđâvušeh meiddei tave kuávlu kilelis ovdánem já sämmilij kirholij tooimâi ovdedem. Fáddán láá meiddei tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesân kullee ääših.

Pispe Jukka Keskitalo lii mieldi kirkkopeeivijd ohjelmist. Mieldi lii meiddei arkkâpispe Tapio Luoma já eres kirho jođetteijeeh Ruotâst, Taažâst já Ruošâst. Maasai pispe Jacob Moreto Tansaniast, Morogoro pispekoddeest uásálist meid kirkkopeivijd.

– Mist láá tehálâš teemah main savâstâllâđ já ennuv ääših maid oppâđ. Säämi kirkkopeeivij teeman lii mudágávt Pase tullâ – Pase aalmug já kirkkopeeivih láá tego povdiittâs ohtsâš tullâsaijeen, pispe Jukka Keskitalo iätá. 

Säämi kirkkopeeivijd uárnejeh Suomâ ev.lut. kirho sämipargo ráđádâllâmkodde, Oulu pispekodde, Taažâ Säämi kirkkorääđi, Ruotâ Säämi kirkkorääđi, Aanaar servikodde já Oulu ortodoksilâš pispekodde. Barents kirhoi rääđi tuárju Ruošâ sämmilij uásálistem kirkkopeivijd. 

Uásálistijd kannat tääl merkkiđ kirkkopeeivijd kalenderân já väridiđ ijjâdemsaje. Kirkkopeeivijn láá maaŋgâlágán purâdem muulsâiävtuh. Purâdemtelta lasseen páihálâš hotelleh palvâleh. Kirkkopeeivij ohjelmist kaavnah lasetiäđuid. 

Kove: Kirkkopeeivij rijjâ markkânistemkove. 

Lasetiäđuh:

Kirho sämipargo čällee Erva Niittyvuopio p. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Tábáhtus nettisijđoh láá tääbbin já ohjelm lii tääbbin. Tiäđuh ijjâdemsoojijn láá tääbbin. (Käldee: Kirho evl.fi -siijđo) 
Suomâ ev.lut. kirho sämipargo uđđâ nettisiijđoh: Suomâ evaŋgellâš-luuteerlâš kirkko - evl.fi
 

Suomâ ev.lut. kirho sämikielâliih viermisiijđoh láá almostittum 4.2.2022

Tiervâpuáttim ev.lut kirho uđđâ sämikielâlâš sijđoid!

Suomâ ev.lut. kirho eidu almostittum sämikielâliih viermisiijđoh palvâleh kirho sämikielâlijd jesânijd ain pyerebeht ko ovdil. Siskáldâs lii puoh Suomâst sarnum kuulmâ sämikielân: nuorttâlâškielân, anarâškielân já tavekielân.

Siijđoid já toi siskáldâsâid láá lamaš rähtimin iänáážin sämmiliih já tienuuvt, et toh palvâliččii sämmilijd
nuuvt pyereest ko máhđulâš. Lii tehálâš, et siskáldâspyevtitteijeeh tobdeh pyereest sämmilii kulttuur,
vuoiŋâlâšvuođâ já symbolijd. Kulttuursensitivlâšvuotâ lii valdum huámášumán meid kuuvij valjiimist.

Siijđoh pajedeh uáinusân eromâšávt sämmilijd kuávdáš siskáldâsâid. Sämmiláid eromâš teháliih ristâliih
ärbivyevih láá iärásij lasseen rippâškovlâ já konfirmaatio, main lii stuorrâ merhâšume sämikulttuurist.

”Lii tehálâš, et sämmiliih pyehtih kevttiđ jieijâs eenikielâ kirho siijđoin ášástâldijnis. Ton merhâšume paijaan
eromâšávt talle, ko lii koččâmuš jieijâs elimân kullee merhâšittee muddoin, tego veikkâba eellim
jorgáldâhsoojijn, vuoiŋâlii kuorâttâlmist tâi vädis eellimtiileest. Siijđoin kávnoo vuáđutiätu kirhoost já
ristâoskoost, mut siämmást siskáldâsâin láá tiäduttum fáádáh já almoneh, moh láá merhâšitteeh
sämikulttuurist,” iätá äššitobdee Henna Ahlfors Kirkkohaldâttâsâst.

Siijđoi rähtein kuávdáš rooli lii lamaš filosofia ollâuáppee Sara Keräsiist, kote lii toimâm
siskáldâspyevtitteijen já viermitoimâtteijen, sehe ruávást Erva Niittyvuopiost, kote lii väldikodálávt
koordinistám sämipargo.

”Mun tuáivum, et siijđoh puávtáččii palvâliđ mii maaŋgâid kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Mun
meid vuárdám macâttâs siijđoi siskáldâsâst, ađai jis miinii tehálijd aašijd váilu, te ulmuuh pyehtih pieijâđ
tast viestâ. Mun kiijtám Tauno Ljetoff nuorttâlâškielâlij siijđoi teevstâin, Marja-Liisa Olthuis já Jovnâ Aikio
siijđoi kielâtäärhistmist já puoh kovvejeijeid, kiäin mij finnijm love kevttiđ sii kuuvijd,” iätá Erva
Niittyvuopio.

Viermisiijđoi ovdedem juátkoo 

Siijđoi siskáldâsâi tievâsmittem já ovdedem juátkojeh meiddei almostittem maŋa. Siijđoin lii juurdân rähtiđ
kevtteetutkâmuš, mon macâttâs vuáđuld puáhtá juátkiđ siijđoi ovdedempargo.
Evl.fi-siijđoin lii siskáldâs suomâkielâ já sämikielâi lasseen ruotâkielân, eŋgâlâskielân, čielgâkielân
(selkokieli) já seevvimkielân.

Lasetiäđuh:
Henna Ahlfors, Kirkkohaldâttâs, p. 050 326 9012, henna.ahlfors@evl.fi
Erva Niittyvuopio, Oulu pispekode tuámukapittâl, p. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi