Seksuaaliseen häirintään puuttuminen

Globaali seksuaalisen häirinnän vastainen #Metoo-kampanja on herättänyt keskustelua myös Suomessa. Kirkossakin on havahduttu kysymään, ovatko yhteiset ohjeet ja toimintamallit puuttua seksuaaliseen häirintään kaikkialla ajantasaisia ja riittäviä. Nykyisellään seurakuntia ohjaa mm. sopimus epäasiallisen kohtelun ehkäisemisestä

Myös seurakuntayhtymä- ja seurakuntakohtaisia tarkennettuja ohjeita on olemassa. Hiippakunnat tukevat tarvittaessa asioihin puuttumisessa ja pitävät asiaa esillä esimerkiksi piispantarkastuksissa.

Helsingin hiippakunnan ohjeet seksuaaliseen häirintään puuttumisesta valmistuivat maaliskuussa 2018. Porvoon hiippakunnassa ohjeita on tarkennettu vuonna 2014 ja Tampereella vuonna 2015.

Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo, että kirkossa on kaikkialla oltava sellaiset toimintamallit, että häirintätapaukset tulevat esiin ja niihin pystytään puuttumaan. Toimintamallien tulee hänen mukaansa olla riittävän yhtenäiset ja kaikkien kirkon piirissä toimivien tiedossa.

Mäkisen mukaan on valitettavasti selvää, ettei kirkkokaan ole häirinnästä vapaata aluetta. ”Häirinnän suhteen pitää kuitenkin olla nollatoleranssi: yksikin tapaus on liikaa. Häirinnänvastaiset kampanjat ovat tärkeä heräte kirkolle ja kirkossa”, Mäkinen sanoo.

Ajankohtaista

Helsingin hiippakunnan toimintaohjeet seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä vastaan valmistuivat maaliskuussa 2018. Ohjeet laatineessa työryhmässä oli mm. kaksi seksuaalirikosten asiantuntijaa Helsingin poliisista sekä asiantuntija Rikosuhripäivystyksestä. 

Turun arkkihiippakunta on ilmoittanut myös tarkentavansa ohjeistuksiaan seksuaaliseen häirintään puuttumisesta.

Porvoon hiippakunnassa tarkennettiin ohjeistusta seksuaaliseen häirintään puuttumisesta vuonna 2014. 

#Totuusvapauttaa #Sanningenbefriar #Duohtavuohtadahkáfriidjan on kirkon toimijoiden kampanja, jonka tavoitteena on tuoda esiin kirkon piirissä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja laittaa sille piste.