Kirkon tiedotearkisto

Turun ja Kaarinan seurakuntiin ei tule liitoksia

Julkaistu 27.03.2018

Kirkkohallituksen täysistunto päätti kokouksessaan 27.3.2018 kumota aloitteet Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien liitoksista. Ehdotus koski neljää seurakuntaliitosta.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluu yhdeksän suomenkielistä seurakuntaa ja yksi ruotsinkielinen seurakunta. Yhtymän kirkkoneuvosto asetti jo vuonna 2012 toimikunnan pohtimaan yhtymän ja seurakuntien rakenteita.

Ehdotuksen perusteena esitettiin muun muassa talouden heikkenemistä ja jäsenmäärän vähenemistä. Kirkkohallituksen esityksessä kuitenkin todetaan, ettei Turun ja Kaarinan yhtymän talous ole sellaisessa tilassa, että liitoksia voitaisiin perustella taloudellisilla seikoilla. Taloutta on vahvistanut muun muassa Turun seurakuntien kirkollisveroprosentin korottaminen vuoden 2018 alusta. Jäsenmäärä on vähentynyt, mutta väheneminen ei ole ollut poikkeuksellisen suurta. Kyse ei myöskään ole kuntarakenteen muutoksesta.

Kirkkolain mukaan kirkkohallitus päättää seurakunnan alueen muuttamisesta, seurakunnan lakkauttamisesta sekä uuden seurakunnan perustamisesta.

Lisätiedot: taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander, p. 050 349 6902

Uudet Tainionvirran ja Taipaleen seurakunnat aloittavat ensi vuoden alussa

Mikkelin hiippakunnan alueelle tulee seurakuntien yhdistymisiä vuoden 2019 alussa.

Hartolan seurakunta ja Sysmän seurakunta lakkautetaan 31.12.2018 ja tilalle perustetaan uusi Tainionvirta-niminen seurakunta. Uuden seurakunnan alue käsittää nykyisen Hartolan kunnan ja Sysmän kunnan alueet.

Niin ikään Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren seurakunnat lakkautetaan 31.12.2018 ja 1.1.2019 aloittaa uusi Taipaleen seurakunta. Uuden seurakunnan alueena on nykyisen Lemin kunnan, Savitaipaleen kunnan ja Taipalsaaren kunnan alue.

Lisätiedot: taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander, p. 050 349 6902

Esitysluonnos hiippakuntajaosta lausuntokierrokselle

Kirkolliskokous antoi keväällä 2017 kirkkohallitukselle tehtäväksi esittää hiippakuntajaon tarkistamista niin, että jako vastaisi maakuntarajoja, mutta ei kasvattaisi hiippakuntien määrää.

Kirkkohallitus hyväksyi istunnossaan esitysluonnoksen, jossa ehdotetaan, että kukin suomenkielinen hiippakunta muodostuisi 2−4 maakunnan enemmistöltään suomenkielisistä seurakunnista. Suurin muutos nykytilaan verrattuna olisi kaikkien Päijät-Hämeen alueen seurakuntien sijoittuminen Mikkelin hiippakuntaan.

Muutos ei vaikuttaisi Helsingin ja Espoon hiippakuntiin, jotka muodostuvat yhdessä Uudenmaan maakunnan alueesta eikä Porvoon hiippakuntaan, jonka alue muodostuu kielellisin perustein.

Esitysluonnos on valmisteltu seurakunnilta, seurakuntayhtymiltä ja hiippakunnilta kerätyn palautteen pohjalta. Palautteen antajista 85 prosenttia oli sitä mieltä, että hiippakuntien ulkorajojen muuttaminen maakuntarajojen mukaisiksi edistäisi kirkon ja yhteiskunnan toimijoiden välistä yhteistyötä.

Esitys lähtee lausuntokierrokselle niille tuomiokapituleille, seurakuntayhtymille ja seurakunnille, joita muutos välittömästi koskettaa. Lausuntoja odotetaan kesäkuun 2018 loppuun mennessä. Lopullinen esitys kirkolliskokoukselle lähetettäväksi on tarkoitus hyväksyä kirkkohallituksen täysistunnossa syyskuussa 2018.

Lisätiedot: Terhi Kaira, p. 050 326 3012

Vaalikeräys syksyn seurakuntavaaleissa

Seurakuntavaalien yhteydessä on ollut tapana järjestää vaalikeräys, jonka tuotto on kohdennettu kirkon työn kannalta tärkeään kohteeseen.

Kirkkohallitus päätti, että Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, Kirkkopalvelut ja Suomen Pipliaseura voivat yhdessä järjestää seurakuntavaalien 2018 vaalikeräyksen saatuaan siihen rahankeräysluvan.

Ensi marraskuussa järjestetään seurakuntavaalit, jossa seurakunnille valitaan uudet luottamushenkilöt kaudelle 2019–2022.

Lisätiedot: kansliapäällikkö Jukka Keskitalo, yhteydenotot erityisavustaja Anneli Vartiainen, p. 050 326 9019

Työnantajan eläkemaksuun esitetään muutosta

Kirkkohallitus päätti esittää toukokuun kirkolliskokoukselle, että se vahvistaisi vuodelle 2019 kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun suuruudeksi 5,0 %. Lisäksi kirkkohallitus esittää, että seurakuntien, kirkon ja kirkollisten yhdistysten työnantajan eläkemaksua vuodelle 2019 alennettaisiin 20,9 prosenttiin (21,8 % vuonna 2018), jonka lisäksi työntekijöiltä peritään työntekijäin eläkelain mukainen työntekijöiden eläkemaksu.

Sekä Kirkon keskusrahastolle että Kirkon eläkerahastolle vahvistettiin omat taloussäännöt, jotka astuvat voimaan heti. Aiempi kirkon keskusrahaston taloussääntö oli tullut voimaan vuonna 2012. Kirkon eläkerahasto eriytettiin kirkon keskusrahastosta 1.1.2016 alkaen.

Lisätiedot: Leena Rantanen, puh. 050 567 5372

Kirkkohallitus hyväksyi kokouksessaan kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomuksen 2017 sekä Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätöksen 2017. Ne lähetetään kirkolliskokoukselle tiedoksi.

Kirkkohallitus hyväksyi myös Kirkon eläkerahaston johtokunnan toimintakertomuksen sekä erillisen vastuullisen sijoittamisen toimintakertomuksen vuodelta 2017. Kirkon eläkerahaston sijoitussuunnitelma 2018 annettiin täysistunnolle tiedoksi.

Lisätietoja:
Kirkkohallituksen vuosikertomus ja henkilöstötilinpäätös: kansliapäällikkö Jukka Keskitalo, yhteydenotot erityisavustaja Anneli Vartiainen, p. 050 326 9019
Kirkon eläkerahasto ja vastuullinen sijoittaminen: Sijoitusjohtaja Ira van der Pals p. 050 301 7980

Täysistunnon pöytäkirjat päivitetään osoitteeseen domus.evl.fi