Kirkon tiedotearkisto

Kirkkohallituksen täysistunto: Vuosi 2017 oli hyvä Kirkon keskusrahastolle ja eläkerahastolle

Julkaistu 27.02.2018

Kirkkohallitus hyväksyi Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston toimintakertomukset vuodelta 2017 sekä Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston tuloslaskelmat 1.1.–31.12.2017 ja taseet 31.12.2017.

Kirkon keskusrahastoon kuuluvat Kirkon yhteinen toiminta sekä Kirkon palvelukeskus. Kirkon eläkerahasto eriytettiin Kirkon keskusrahastosta vuoden 2016 alussa kirkon keskushallintouudistuksen yhteydessä.

Kirkon yhteisen toiminnan talous vahvistui vuonna 2017. Tilikauden ylijäämä oli 14,9 miljoonaa euroa. Tämä johtui erityisesti Helsingin Katajanokan kahdesta kiinteistökaupasta, jotka toteutuivat vuonna 2017. Investoinnit pienenivät vuonna 2017 ja olivat 1,5 miljoonaa euroa.

Kirkon palvelukeskus vastaanotti vuoden 2017 alussa loput 100 uutta asiakasta. Näin ollen kaikki kirkon talousyksiköt ovat siirtyneet Kirkon palvelukeskuksen asiakkaiksi lakisääteisen siirtymäajan puitteissa. Vuosi 2017 oli palvelukeskuksen kuudes toimintakausi.

Kirkon eläkerahaston omaisuuden arvo oli vuoden 2017 lopussa 1,5 miljardia euroa. Kirkon eläkkeitä maksettiin kaikkiaan noin 202 miljoonaa euroa. Vanhuuseläkemenot kasvoivat 4,3 %. Huomioitavaa on, että työkyvyttömyyseläkemenot laskivat yli 6 %. Syynä pidetään muun muassa kirkon omaa työkykyä ylläpitävää varhaiskuntoutuskurssitoimintaa.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Leena Rantanen, puh. 050 567 5372

Lausunto digitaalisista palveluista ja sähköisestä asioinnista

Kirkkohallitus antoi valtionvarainministeriölle lausunnon eduskunnalle annettavasta lakiluonnoksesta, joka koskee digitaalisen palvelujen tarjoamista sekä sähköistä asiointia viranomaistoiminnassa. Ehdotettavalla lailla pyritään edistämään digitaalisten palvelujen laadukasta ja tietoturvallista tarjoamista julkisella sektorilla.

Kirkkohallitus pitää ehdotetun lain tavoitteita kannatettavina ja perusteltuina. Erityisen tärkeää on, että sääntelyllä pyritään parantamaan yhteiskunnan erityisryhmien omatoimista digitaalisten palvelujen käyttämistä ja siten lisäämään yhdenvertaisuutta. Ehdotettu laki myös selkeyttää ja ajantasaistaa digitaalisiin palveluihin liittyvää lainsäädäntöä.

Kirkkohallituksen lausunnossa on myös arvioitu lainsäädännön omaksumisesta kirkolle ja seurakunnille koituvia taloudellisia kustannuksia. Kustannuksia syntyy muun muassa sivustojen muutoksista, sivustojen auditointikustannuksista sekä henkilöstön koulutustarpeesta. Käytännössä kustannusvaikutukset jakaantuvat useammalle vuodelle ja vaatimukset voitaisiin myös ottaa huomioon, kun seurakunnat uusivat digitaalisia palvelujaan.

Kirkkohallitus pitää hyvänä, että saavutettavuusvaatimuksista voidaan poiketa, jos voidaan osoittaa, että ne aiheuttavat palveluntarjoajalle kohtuuttoman rasitteen. Näin saattaa olla esimerkiksi taloudellisesti heikossa asemassa olevien seurakuntien kohdalla.

Kirkkohallitus on tuottanut seurakuntien käyttöön verkkoviestinnän yhteisen Lukkari-julkaisujärjestelmän, jolle myönnettiin Saavutettavuus huomioitu -leima marraskuussa 2017. Toistaiseksi reilu puolet seurakuntatalouksista on ottanut kyseisen julkaisujärjestelmän käyttöönsä.

Kirkkohallitus on rakentanut kirkon yhteiseen jäsentietojärjestelmään liittyviä valtakunnallisia sähköisen asioinnin palveluja. Maaliskuussa 2018 avautuva Avioliiton esteiden tutkinta -palvelu saataneen Suomi.fi-palveluun. Liity kirkkoon -palvelu avautui vuonna 2016.

Lausunto on tallennettu lausuntopalvelu.fi sivustoille.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, puh. 050 553 6203

Rautjärven seurakunta liitetään Ruokolahteen

Mikkelin hiippakuntaan kuuluva Rautjärven seurakunta lakkautetaan 31.12.2018 ja liitetään Ruokolahden seurakuntaan 1.1.2019 alkaen. Laajentuneen Ruokolahden seurakunnan alue käsittää jatkossa Ruokolahden kunnan ja Rautjärven kunnan alueet. Laajentuvan seurakunnan nimenä on Ruokolahden seurakunta.

Lisätiedot: taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander puh. 050 349 6902

Työryhmä selvittämään hiippakuntavaltuustojen lakkauttamista

Kirkkohallitus asetti työryhmän, joka valmistelee kirkolliskokoukselle tehtävää esitystä hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta. Selvitys liittyy kirkolliskokouksen tulevaisuustoimeksiantoon.

Tulevaisuuskomitea on ehdottanut, että hiippakuntavaltuustot tulee lakkauttaa ilman, että niiden tilalle perustetaan uutta hallintoelintä.

Esityksessä käsitellään hiippakuntavaltuustojen lakkauttamista ja niille kuuluvien tehtävien hoitamista sekä hiippakuntahallinnon synodaalisuuden turvaamista. Samassa yhteydessä tulee tehdä selvitys hiippakuntahallintoon liittyvästä hallinto- ja virkaterminologiasta.

Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja. Muut jäsenet ovat hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen, lakimiesasessori Matti Mäkinen, johtaja Sami Ojala ja johtava diakoniatyöntekijä Pirjo Sariola. Työryhmän sihteeriksi nimettiin kirkolliskokouksen pääsihteeri Katri Kuuskoski. Työryhmä nimettiin ajalle 1.3.2018–31.3.2019.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, puh. 050 553 6203

Missiologian tuntemus osaksi kirkon virkaan valmistuvien työtä

Kirkkohallituksen täysistunto merkitsi tiedoksi Missiologian tuntemus ja osaaminen kirkon työssä -raportin. Piispainkokous käsitteli kyseistä raporttia omalta osaltaan helmikuun istunnossaan.

Raportissa käsitellään Suomen kirkon missiota ja sen toteuttamista voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Raportin taustalla on kirkolliskokouksen edustaja-aloite 2/2016 Kirkon virkaan valmistuvilta edellytettävä missiologian tuntemus, jonka kirkolliskokous lähetti piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle toimenpiteitä varten.

Raportissa nostetaan esiin muun muassa, että kirkon pitää teologisen pohdinnan tasolla käydä rohkeaa vuoropuhelua ajan ilmiöiden kanssa. Lisäksi kirkon toiminnan painopistettä on laitettava aiempaa enemmän medianäkyvyyteen. Kirkon on myös kohdattava ihmisiä siellä, missä nämä jo ovat, kuten digitaalisilla keskustelufoorumeilla, joissa käydään myös maailmankatsomuksellista keskustelua.

Raportissa esitetään toimenpiteitä kirkon virkaan valmistuville. Heidän katsotaan tarvitsevan sitoutumista kirkon hengelliseen perustaan ja kirkon perustehtävän ymmärtämistä, halua edistää kristinuskon todeksi elämistä, taitoa toimia eri yhteisöissä ja vahvistaa osallisuutta, kykyä ilmaista uskoa uusilla, koskettavilla tavoilla sekä teologista valmiutta uskontojen ja kulttuurien kohtaamiseen. Tavoitteena myös on, että asiasta käydään kirkossa laajaa keskustelua.

Kirkkohallitus päätti, että esitetyt toimenpiteet tuodaan erillisinä asioina täysistunnon käsittelyyn.

Uutinen raportista (7.2.2018)

Lisätiedot: Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen, puh. 040 142 5189

Kirkkohallituksen toimintaohje jatkovalmisteluun

Esittelijä otti jatkovalmisteluun kirkkohallituksen toimintaohjeen seksuaalisen häirinnän tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi.

Täysistunnon pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen osoitteessa http://domus.evl.fi