Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi selvityksen avioliittolain vaikutuksista kirkolle
Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kokouksessaan 18.10.2016 oikeudellisen selvityksen maaliskuussa 2017 voimaan tulevan avioliittolain muutoksen vaikutuksista kirkolle. Kirkkohallitus sai selvityspyynnön kirkolliskokoukselta marraskuussa 2015. Oikeudellinen selvitys lähetetään kirkolliskokoukselle marraskuun istuntoon. Kirkolliskokous on kirkon opillisissa asioissa ylin päättävä elin.
Selvitystä varten kirkkohallitus pyysi asiantuntijalausunnon neljältä oikeusoppineelta, Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kankaalta, Turun yliopiston siviilioikeuden professori Tuulikki Mikkolalta, Lapin yliopiston yksityisoikeuden professori emeritus Ahti Saarenpäältä sekä Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljaselta.
Avioliittoon vihkimisestä evankelis-luterilaisessa kirkossa määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa. Kirkon nykyisen käsityksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen.
Kirkko päättää edelleen itse vihkimiskäytännöistään
Oikeudellisessa selvityksessä todetaan, että avioliittolain mukaan (16§) kirkolla on edelleen oikeus päättää itse vihkimiskäytännöistään. Sukupuolineutraalia avioliittolakia koskevassa lakimuutoksessa tätä kirkolle kuuluvaa autonomiaa ei muutettu. 1.3.2017 voimaan astuva laki ei myöskään luo papeille velvollisuutta vihkiä samaa sukupuolta olevia henkilöitä avioliittoon.
Asiantuntijat eivät näe perusoikeudellista näkökulmaa sille, että kirkon olisi muutettava avioliittokäsitystään ja sen mukaista vihkimiskäytäntöä. Lausunnoissa todetaan, että aikaa myöten lainsäädännön ja muun sääntelyn olisi kuitenkin hyvä olla mahdollisimman yhdenmukainen.
Papin vihkimä samaa sukupuolta olevien avioliitto on pätevä
Jos pappi vihkii samaa sukupuolta olevat avioliittoon lakimuutoksen jälkeen, avioliitto on oikeudellisesti pätevä, mikäli vihittäessä on noudatettu avioliittolaissa säädettyjä vihkimisen ehtoja ja muotoa. Avioliiton rekisteröimisellä väestötietojärjestelmään ei myöskään ole merkitystä avioliiton pätevyyden kannalta.
Piispainkokous ja kirkolliskokouksen perustevaliokunta ovat katsoneet, että kirkkokäsikirjan kysymykset sitovat toimituksen pappia eikä hän voi itsenäisesti muuttaa niiden sanamuotoa. Sen sijaan papilla on harkintavaltaa kaavassa ilmoitetuissa kohdissa, kuten lukukappaleissa, puheessa ja esirukouksessa.
Selvityksessä todetaan, että papin vihkimä samaa sukupuolta olevien avioliitto ei tuo vihittäville seuraamuksia. Papin virkavelvollisuuksien vastaisen teon käsittely ja mahdollisen seuraamuksen arviointi kuuluu tuomiokapituleille.
Täysistunnon jäsenet Kalervo Salo ja Tarja Kantola jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.
Piispainkokous antoi kirkolliskokoukselta saadun tehtävän mukaisesti oman selontekonsa avioliittolakiin 31.8.2016. Selonteossa todettiin, että avioliittolain muutos ei muuta kirkon oppia avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona. Lakimuutos ei myöskään vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon.
Kirkolliskokous kokoontuu seuraavaan istuntoonsa Turkuun 8.─11.11. Tällä hetkellä vireillä ei ole aloitteita, jotka voisivat johtaa kirkon vihkikäytännön muuttumiseen.
Oikeudellinen selvitys on tiedotteen liitteenä
Lisätietoja: Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, p. 09 180 2203
Keskustelumalli avioliitosta kirkossa eri tavoin ajatteleville
Kirkkohallitus on saanut kirkolliskokoukselta myös tehtäväkseen valmistella keskustelumallin ja siihen liittyvän aineiston, jonka avulla avioliitosta eri tavoin ajattelevat henkilöt voivat oppia ymmärtämään toistensa näkemyksiä ja käydä rakentavaa keskustelua avioliitosta ja perheestä.
Skotlannissa sekä Englannin anglikaanikirkon vastaavassa prosessissa käytettyjen materiaalien pohjalta on laadittu Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle aineisto nimeltä Armo ja Yhteys – aineisto eri tavoin ajattelevien keskusteluihin kirkossa.
Keskustelumallin testaus ja käyttöönotto on alkamassa osassa hiippakuntia jo tänä syksynä. Aineisto julkaistaan pilottikeskustelun kokemusten jälkeen kirkon verkkosivustolla.
Lisätietoja: Kirkkoneuvos Pekka Huokuna, p. 050 566 6140
Kirkko vastustaa valtion rahoituksen indeksikorotuksen jäädyttämistä
Valtioneuvosto esittää osana valtiontalouden sopeutustoimia, että lakia valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle muutetaan siten, että rahoituksen indeksikorotukset jäädytetään vuosien 2017—2019 osalta, ja rahoituksen määrä säilyisi seuraavat kolme vuotta vuoden 2016 tasolla, 114 miljoonassa eurossa. Laki valtion rahoituksesta tuli voimaan vuoden 2016 alusta, jolloin seurakuntien osuus yhteisöverosta lakkasi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt asiasta lausuntoa evankelis-luterilaiselta kirkolta. Kirkkohallitus suosittaa kirkolliskokoukselle esitysluonnosta lausunnosta, jossa vastustetaan hallituksen ehdotusta.
Kirkko perustelee lausunnossaan, että valtio on rahoituslaissa sitoutunut korvaamaan seurakunnille lailla säädetyistä yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvat kustannukset. Kirkon yhteiskunnalliset tehtävät eivät palvele yksinomaan kirkon jäseniä, vaan muitakin Suomen kansalaisia ja ulkomaalaisia.
Lausunnossa todetaan myös, että kirkko on osaltaan pyrkinyt hillitsemään kustannusten kasvua, mutta korvaus ei tälläkään hetkellä kata yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvia kustannuksia. Myös muun muassa yleisen hintatason nousun lisäksi jatkossa hautaustoimen nettokulujen kasvuun vaikuttaa myös kuolleiden määrän arvioitu vuosittainen kasvu.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain rahoitusta evankelis-luterilaiselle kirkolle laissa säädettyihin hautaustoimen ja väestökirjanpidon hoitamiseen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon.
Lausunto päivitetään osoitteeseen: http://domus.evl.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Lisätiedot: Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, p. 09 180 2203
Sami Savilaakso Kirkon palvelukeskuksen johtajaksi
Kirkon palvelukeskuksen (Kipa) johtajaksi valittiin KTM, DI Sami Savilaakso. Kirkon palvelukeskus tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakuntatalouksille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle. Johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää palvelukeskuksen toimintaa sekä vastata palvelukeskuksen tuloksesta ja toiminnan seurannasta ja valvonnasta.
Kirkon palvelukeskus aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Tällä hetkellä sillä on asiakkaina noin 200 seurakuntataloutta. Loput, noin 100 seurakuntataloutta, tulevat asiakkaiksi vuoden 2017 alussa. Kipassa on 140 työntekijää.
Kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtajana 30.6.2017 asti jatkaa FT Kimmo Ketola.
Kirkolliskokouksen lainoppineeksi asiantuntijaksi valittiin toimikaudelle 1.5.2016─30.4.2020 hallinto-oikeustuomari Ulla Partanen. Toisena lainoppineena asiantuntijana jatkaa toukokuun kirkolliskokouksessa valittu professori, OTT Veli-Pekka Viljanen.
Kirkolliskokous antaa sosiaali-ja terveysministeriölle pyynnöstä lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi maakuntauudistukseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi.
Täysistunto päätti myös päihde- ja kriminaalityönkolehdin jaosta sekä kirkon keskushallinnon neuvottelukunnista. Tiedot päätöksistä päivittyvät verkko-osoitteeseen: http://domus.evl.fi.