Hyppää sisältöön
Kirkon tiedotearkisto

Työn kuormittavuus pusertaa papin ja kanttorin yhä useammin tyhjiin

Julkaistu 25.05.2023

Pappien ja kanttorien työn kuormittavuus lisääntyi erityisesti koronapandemian aikana. Myös kokemus oman työn tärkeydestä on heikentynyt. Vaikka valtaosa papeista ja kanttoreista kokee edelleen olevansa tyytyväinen työhönsä, ja he kokevat vahvaa työn imua, hyvinvointi työssä on heikentynyt monin eri tavoin mitattuna.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta Kutsumus pandemian puristuksessa: Pappien, teologien ja kanttorien suhde työhön, työhyvinvointi ja suhtautuminen ajankohtaisiin kysymyksiin AKI-liittojen jäsentutkimuksessa 2022. Tutkimuksen kirjoittajana on Itä-Suomen yliopiston professori Kati Tervo-Niemelä.

Tutkimus julkaistaan torstaina 25.5.2023. Tilaisuutta voi seurata verkossa Teamsin välityksellä Linkki avautuu uudessa välilehdessäklo 9.00–11.00.

Työhyvinvoinnin tutkimustulokset ovat huolestuttavat

Papeista kolme viidestä ja kanttoreista puolet koki korona-ajan lisänneen oman työn kuormittavuutta. Erityisesti naiset ja esihenkilötehtävissä toimivat kokivat kuormituksen lisääntyneen. Myös sekä työssä uupuminen että kyynisyys lisääntyivät pandemiavuosien aikana. Erityisesti niiden työntekijöiden osuus, jotka kokevat olevansa henkisesti aivan lopussa, on kasvanut. Toisaalta osa koki työn kuormittavuuden myös helpottaneen koronan aikana.

”Muutokset ovat monelta osin synkkiä: esimerkiksi papeilla tyhjiin puserretuksi tuntevien osuus oli kolminkertaistunut, kanttoreilla kaksinkertaistunut. Samaan aikaan kokemus oman työn tärkeydestä on heikentynyt”, tutkimuksen tekijä professori Kati Tervo-Niemelä kertoo.

Graafi, tunnen olevani henkisesti tyhjiin puserrettu.

Kun vuonna 1998 ja 2006 vain joka kymmenes pappi koki viikoittain olevansa tyhjiin puserrettu työssään ja vuonna 2018 joka viides, vuonna 2022 näin kokevia oli peräti joka kolmas. Myös kanttoreilla tyhjiin puserretuksi kokevien osuus on kasvanut. Isoin muutos on tapahtunut nimenomaan pandemian aikana. Työn kuormittavuuden lisääntymisestä huolimatta enemmistö papeista ja kanttoreista kokee vahvaa työn imua.

Tuoreessa tutkimuksessa joka kolmannella papilla oli vaikeuksia jaksaa työmääränsä kanssa, ennen pandemiaa näin oli vain joka viidennellä. Eniten haasteita työmääränsä ja jaksamisensa kanssa oli kirkkoherroilla.

”Tulokset ovat erittäin huolestuttavia kirkon työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta”, AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni arvioi.

”Työssä jaksamisen ja työn rajaamisen ongelmat ovat yhä useamman liittoon tulevan yhteydenoton taustalla.”

Kokemus seurakuntatyön tärkeydestä heikentynyt

Korona-aika näyttää tulosten perusteella heikentäneen pappien ja kanttorien kokemusta myös seurakuntatyön tärkeydestä. Erityisesti sanan julistamista, jumalanpalvelusta, Raamatun lukemista ja opettamista, sielunhoitoa, kirkollisia toimituksia ja ihmisten auttamista tärkeänä pitävien osuus on vähentynyt.

”Muutokset erityisesti pappien näkemyksissä eri työtehtävien tärkeydessä ovat niin suuria, että ne antavat viitteitä, että pappien koko identiteetti pappina ja suhde työhön on pandemian aikana kokenut rajuja muutoksia”, Kati Tervo-Niemelä arvioi. ”Tutkimus nostaakin vahvan tarpeen paneutua sekä pappisidentiteetin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä sen taustalla olevien tekijöiden syvällisempään tutkimukseen pappien, kanttorien ja teologien keskuudessa.”

Graafi eri työtehtävien tärkeydestä.

Usko ja kutsumus tärkeänä voimavarana työssä

Tutkimustulokset osoittavat papin ja kanttorin omalla uskonelämällä olevan tärkeä rooli työssä jaksamisen tukena. Valtaosalle papeista (94 %), kanttoreista (79 %) ja teologeista (60 %) usko on erittäin tai melko tärkeä osa elämää.

Kuitenkin nimenomaan erittäin tärkeänä uskoa pitävien osuus on vähentynyt sekä pappien että kanttorien keskuudessa. Nuorille kanttoreille usko on harvemmin erittäin tärkeä. Myös kokemus kutsumustyöstä on vähentynyt. Vastaavasti työn tekeminen ensi sijassa toimeentulon takia, on lisääntynyt erityisesti kanttoreilla.

”Uskon merkityksessä ja kutsumuskokemuksessa tapahtuneet muutokset ovat huomionarvoisia kirkon työntekijän työhyvinvoinnin näkökulmasta. Kutsumus, työntekijän oma usko ja omalla ajalla tapahtuva hartaudenharjoitus ovat papeille ja kanttoreille keskeinen työhyvinvoinnin lähde. Vähäinen oma hartaudenharjoitus on yhteydessä työssä kyynistymiseen. Kutsumus ei kuitenkaan tutkimuksen perusteella yksin riitä, vaan tarvitsee tuekseen myös muita tekijöitä”, tutkimuksen tekijä professori Kati Tervo-Niemelä kertoo.

Graafi uskon tärkeydestä työtehtävissä.

Liiallinen työmäärä ja työyhteisöltä saatavan tuen puute ovat keskeisiä syitä työuupumuksen taustalla. Myös työstä saatava palaute ja työn merkityksellisyyden kokemus ovat tärkeitä papin ja kanttorin työssä jaksamisen kannalta.

Graafi vikkoittain käytetystä työajasta.

***

AKI-liittojen jäsentutkimuksissa on tarkasteltu Suomen kirkon pappisliiton, Suomen Kanttori-urkuriliiton ja Suomen teologiliiton jäsenten teologien työhön liittyviä kysymyksiä. Pappien osalta tutkimusta on toteutettu neljän vuoden välein vuodesta 1998 lähtien ja kanttorien osalta vuodesta 2006 lähtien.

Vuoden 2022 jäsentutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin toukokuussa 2022. Kyselyyn vastasi 721 henkeä, joista 174 Kanttori-urkuriliiton jäsentä, 507 Suomen kirkon pappisliiton jäsentä sekä 31 Suomen teologiliiton jäsentä. Vastausprosentti oli 24 %.

Lisätietoja:

Kutsumus pandemian puristuksessa: Pappien, teologien ja kanttorien suhde työhön, työhyvinvointi ja suhtautuminen ajankohtaisiin kysymyksiin AKI-liittojen jäsentutkimuksessa 2022 Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Kati Tervo-Niemelä, käytännöllisen teologian professori, Itä-Suomen yliopisto, kati.tervo-niemela@uef.fi, 050 351 4440, 050 325 3876
Jussi Junni, toiminnanjohtaja, AKI-liitot, jussi.junni@akiliitot.fi, 09 4270 1507

Uutisen graafiset kuviot:

1. Suomen kirkon pappisliiton ja Kanttori-urkuriliiton jäsenten vastaukset kysymykseen ”Tunnen olevani henkisesti tyhjiin puserrettu työstäni” vuosina 1998/2006–2022.

2. Erittäin tärkeänä seurakuntatyön eri osa-alueita pitävien Suomen kirkon pappisliiton jäsenten osuus vuosina 2010–2022 (%)

3. Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton jäsenten vastaus kysymykseen: ”Miten tärkeänä pidät uskoa omassa henkilökohtaisessa elämässäsi?” vuosina 2010–2022.

4. Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton jäsenten arvio eri työtehtäviin viikoittain käytetystä ajasta vuosina 2010, 2014 ja 2022 (tuntia).