Hyppää sisältöön
Kirkon tiedotearkisto

Kirkolliskokous hyväksyi Evankelisen lähetysyhdistyksen ELY ry:n lähetysjärjestöksi

Julkaistu 11.11.2022

Suomen evankelis-luterilainen kirkko sai kahdeksannen lähetysjärjestön, kun kirkolliskokous hyväksyi yksimielisesti Evankelisen lähetysyhdistyksen – ELY ry:n kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi. Piispainkokous oli esittänyt ELY ry:n hyväksymistä kirkolliskokoukselle. 

Kirkolliskokous kävi perustevaliokunnan mietinnöstä vilkkaan keskustelun, jossa pohdittiin erityisesti kirkon nykyisen lähetystyön kokonaiskuvaa ja sen arviointitarvetta. Keskustelussa käytettiin 22 puheenvuoroa. Perustelakivaliokunnan mietintöön oli jätetty kahdeksan edustajan allekirjoittama eriävä mielipide. Päätökseen ehdotettiin lisäpontta siitä, että piispainkokouksen tehtäväksi annettaisiin arvioida lähetystyön nykyjärjestelmän toimivuus seurakuntien, järjestöjen ja kumppanien näkökulmasta. Lisäponsi kaatui äänestyksessä äänin 51–47 eli piispainkokoukselle ei lähetetä pyyntöä. 

Kirkon lähetystyön toimikunnan puheenjohtaja piispa Jari Jolkkonen muistutti, että vuonna 2024 järjestettävät lähetyskumppanuuden neuvottelut, jolle kirkolliskokous myönsi talousarvioehdotuksen yhteydessä määrärahan, antavat erinomaisen mahdollisuuden sekä kuulla kumppanuuskirkkoja että arvioida nykyisen järjestelmän kokonaisuutta. Jolkkonen kuvasi myös ohjauskeskusteluprosessia, joilla piispainkokous valvoo sitä, että lähetysjärjestöt noudattavat perussopimusta ja Yhteinen todistus -strategiaa. Valvonta tapahtuu joka syksy käydyissä ohjauskeskusteluissa, joiden materiaalit ovat myös avoimesti nähtävillä.  

“Virallisen järjestelmän tarkoitus on palvella seurakuntia ja kokonaisuutta niin, ettei kaikkien yli 300 seurakuntatalouden tarvitse käydä ohjausneuvotteluja erikseen”, muistutti Jolkkonen. 

Kirkolliskokous katsoi, että ELY täyttää hyväksymisen ehdot.  ELY tekee työtä Venäjällä, Virossa, Sambiassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Lisäksi sillä on pyrkimyksiä laajentaa työtään Afrikassa. Sen kannatus on mietinnön mukaan suhteellisen laajaa sekä seurakunnissa että yksityisesti. Lisäksi sen saaman kannatuksen odotetaan jatkuvan. Kokonaisarvion mukaan ELY on tarpeen kirkon lähetystehtävän toteutumiseksi.  

ELY:n juuret ovat evankelisessa herätysliikkeessä. Itsenäisenä järjestönä ELY perustettiin vuonna 2008, osan evankelisesta herätysliikkeestä ajauduttua ulos Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) piiristä pappisvirkaa koskevien näkemyserojen vuoksi. Tällä hetkellä ELY:llä on kaksi lähetystyöntekijää Venäjällä Inkerin kirkon työyhteydessä ja Virossa yksi suomalainen lähetystyöntekijä sekä kolme kansallista työntekijää. 

Kirkon lähetysjärjestöksi hyväksytty järjestö allekirjoittaa kirkkohallituksen kanssa lähetystyön perussopimuksen, jolla se sitoutuu kirkon lähetystyön peruslinjaukseen.  

Perustevaliokunnan mietintö 4/2022 piispainkokouksen esityksestä 2/2022 kirkolliskokoukselle: Evankelinen lähetysyhdistys – ELY ry:n hyväksyminen kirkon lähetysjärjestöksi 

Katso Lehteristä juttu: Lähetysjärjestörakenteen syntyminen ja jähetysjärjestöksi pääseminen edellytykset 

Tietoa päivitetystä lähetyksen peruslinjauksesta Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Moninaistuvan hengellisyyden tueksi uusia verkkosisältöjä 

Kirkolliskokous pyysi kirkkohallitusta kokoamaan lisämateriaalia moninaistuvan hengellisen elämän tukemiseksi osaksi kirkkovuoden kiertoa. Pyyntö perustuu toukokuussa tehtyyn aloitteeseen. Hengellisen elämän tukemiseen ja kasvuun liittyvä materiaali taustatietoineen kootaan kirkon vuoden 2023 aikana helposti löydettäväksi uudistuvalle evl.fi-verkkosivustolle. 

“Aloite kertoo tämän ajan hengellisyyden tarpeista ja siitä, miten monimuotoista hengellisyyden harjoittaminen on kristittyjen keskuudessa. Jumala lähestyy ihmistä eri tavoin ja siksi tarvitaan erilaisia hengellisen elämän tapoja ja muotoja”, käsikirjavaliokunnan mietinnössä todetaan. 

Käsikirjavaliokunnan mietintö 2/2022 edustajaaloitteesta 1/2022 Aineiston tuottaminen moninaistuvan hengellisyyden tueksiLinkki avautuu uudessa välilehdessä 

Edustaja-aloite kiusaamisen vastaisesta työstä lähetettiin hallintovaliokuntaan 

Kirkolliskokous kävi lähetekeskustelun edustaja-aloitteesta ”seurakuntien rooli kiusaamisen vastaisessa työssä”. Aloitteen esitteli edustaja Antti Ahonen, ja sen oli allekirjoittanut neljä edustajaa. Aloite lähetettiin hallintovaliokuntaan. 

Aloitteessa pyydetään, että kirkkohallitus laatii ohjeistuksen kiusaamisen ehkäisemiseksi seurakuntien toiminnassa ja kehottaa seurakuntia aktiivisesti tuomaan esille, että seurakunta on turvallinen, kiusaamisesta vapaa vyöhyke. Kirkkohallitusta pyydetään myös kehottamaan seurakuntia työssään pohtimaan ja toteuttamaan, miten erilaisin tavoin voisi olla avuksi kiusaamisen uhriksi joutuneille. 

Kirkkohallitus on laatinut turvallinen seurakunta -asiakirjanLinkki avautuu uudessa välilehdessä (2019).  Asiakirjassa kiinnitetään huomiota myös kiusaamisen ehkäisyyn.  

Edustaja-aloite 3/2022 kirkolliskokoukselle Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Yleissivistykseen kuuluvat virret -aloite jätettiin raukeamaan  

Kirkolliskokous kävi lähetekeskustelun edustaja-aloitteesta, jossa kirkkohallitusta pyydetään laatimaan listaus selkeästi suomalaiseen yleissivistykseen kuuluvista virsistä. Aloitteen esitteli edustaja Antti Ahonen, ja sen oli allekirjoittanut neljä edustajaa.  

Kirkolliskokous kävi aloitteesta vilkkaan keskustelun, jossa käytettiin lähes 20 puheenvuoroa. Keskustelun jälkeen kirkolliskokous äänesti, lähetetäänkö aloite yleisvaliokuntaan vai jätetäänkö se raukeamaan edustaja Palmusen ehdotuksen mukaisesti. Äänestyksen jälkeen (49─58) aloite jätettiin raukeamaan. 

Aloitteessa kirkkohallitusta kehotettiin toimimaan vuorovaikutuksessa opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan, jotta evankelis-luterilaisessa oman uskonnon opetuksessa riittävällä laajuudella huomioitaisiin opetus, joka koskee tietämystä yleissivistykseen kuuluvista virsistä historiallisine taustoineen. 

Edustaja-aloite 4/2022 kirkolliskokoukselle Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Toukokuun kirkolliskokous käynnistyy tiistaina 9.5.2023. 

Seuraa kirkolliskokousta verkossa 
Kirkolliskokousviikkoa voi seurata verkossa 
Kirkolliskokouksen asiakirjat (työsuunnitelma ja vireillä olevat asiat) ja muu informaatio löytyvät verkossa Linkki avautuu uudessa välilehdessä
Kirkolliskokousedustajat 
Twitterissä kokousuutisia voi seurata tunnisteella #kirkolliskokous ja #kyrkomötet  

Seuraatko kirkolliskokousta? Katsotko striimitallenteita? Auta meitä vastaamalla kolmeen kysymykseen! Selvitämme kirkolliskokouksen striimitallenteiden tarpeellisuutta tähän kyselyynLinkki avautuu uudessa välilehdessä saatujen vastausten sekä marraskuun täysistuntotallenteiden seuraajatilastojen perusteella. Kysely on auki 8.─18.11.2022. 

Kirkolliskokouksen viestintä:   
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232    
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 181