Hyppää sisältöön
Kirkon tiedotearkisto

Piispa Häkkisen lausunto valtioneuvoston ajankohtaisselonteosta: Kirkoilla ja uskonnollisilla yhteisöillä on tärkeä tehtävä kokonaisturvallisuuden ylläpitämisessä

Julkaistu 11.05.2022

”Henkinen kriisinkestävyys on yksi kokonaisturvallisuuden kulmakivistä. Kirkko toimii ja varautuu omasta perustehtävästään käsin pitämään huolta siitä, että yksilöillä, yhteisöillä ja yhteiskunnalla on kykyä kestää normaali- ja kriisitilanteet. Se auttaa myös selviytymään ja elämään kriisin keskellä ja edistää siitä toipumista.”

”Kirkon työssä saatu kokemus vahvistaa valtioneuvoston ajankohtaisselonteon havainnon siitä, että nyt on erityisen tärkeää huolehtia heikoimmassa asemassa olevista.”

Mikkelin piispa Seppo Häkkinen toteaa näin asiantuntijalausunnossaan, jonka hän on pyynnöstä tehnyt Valtioneuvoston turvallisuusympäristön muutoksia käsittelevästä ajankohtaisselonteosta.

Kriisi näkyy seurakuntien avustustoiminnassa

Häkkinen on hyödyntänyt lausunnossaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja seurakuntien toiminnasta koottuja tietoja ja havaintoja. Niillä hän täydentää ajankohtaisselonteon tilannekuvaa.

Erityisesti nuorten mielenterveystilanne on huonontunut. Leipäjonot ovat kasvaneet, ja heikoimmassa asemassa olevien taloustilanteen kriisiherkkyys näkyy kirkon diakonian avustustoiminnassa. Koronapandemian alettua diakonian taloudellisen avustamisen määrä nousi neljänneksellä 6,6 miljoonasta eurosta 8,4 miljoonaan euroon ja on pysynyt samalla tasolla koko kriisin ajan.

Ajankohtaisena huolena seurakunnissa on noussut esille maatalousyrittäjien toimeentulo: maataloustuottajista on tullut diakoniassa uusi kohderyhmä. ”Maatalouden kannattavuuskriisillä on vaikutuksensa myös elintarviketurvaan ja huoltovarmuuteen”, Häkkinen muistuttaa.

Kirkko on sekä viranomais- että kansalaisyhteiskunnan toimija

Kyselyjen mukaan koronakriisin aikana evankelis-luterilaiselta kirkolta odotettiin erityisesti ruoka-apua ja taloudellista tukea vähävaraisille, asiointiapua eristyksissä eläville sekä henkistä ja hengellistä tukea. Nyt kirkkoon kohdistuu Häkkisen mukaan samankaltaisia odotuksia.

Kriisitilanteissa Suomen evankelis-luterilainen kirkko on viranomaistoimija, ja se huolehtii perustehtävänsä toteuttamisesta kaikissa olosuhteissa. Kirkko toimii osana yhteiskunnan psykososiaalisen tuen kokonaisuutta ja kriisien uhrien auttamista kaikissa turvallisuustilanteissa.

Menetystä, surua ja ahdistusta käsitellään keskustelujen ja yhteisten rituaalien kautta. Uusia, laajenevia toimintamuotoja ovat esimerkiksi 16–29-vuotiaille tarkoitettu matalan kynnyksen Walk in -terapia sekä verkossa toteutuva nuorisotyö.

Hautausmaiden ylläpitäminen on seurakuntien lakisääteinen tehtävä, joka tekee seurakunnista olennaisen osan vainajien huollon ketjua. Lisäksi kirkko osallistuu poikkeusoloissakin viranomaisyhteistyöhön, huolehtii osaltaan viestinnästä, osallistuu mahdolliseen evakuointiin ja tarjoaa tilojaan käyttöön.

Häkkinen muistuttaa, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei kuitenkaan ole yksinomaan viranomaistoimija, vaan sillä on kyky toimia kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoisen avun suunnittelijana, organisoijana ja kanavoijana. Kirkon vahvuutena on koko maan kattava organisaatio ja mahdollisuus tarvittaessa nopeaan reagointiin.

Kirkolla ei ole Nato-kantaa

Kirkko hyväksyy aseellisen maanpuolustuksen tilanteissa, joissa kansan itsemääräämisoikeus, demokratia ja ihmisoikeudet ovat uhattuina. ”Tärkeää on, että suomalaiset kantavat vastuun rajojensa ja yhteiskuntajärjestyksensä puolustamisesta viime kädessä itse.”

Kirkolla ei lausunnon mukaan ole kantaa siihen, tuleeko Suomen liittyä Natoon vai ei. ”Päätösvalta asiassa kuuluu maamme valtiojohdolle. Mahdollinen Nato-jäsenyys ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätepiste vaan uudenlaisen alku. Kirkolle on tärkeää, että se voi rakentaa rauhaa, luottamusta ja keskinäistä ymmärrystä myös uudessa tilanteessa. Kirkon tehtävä olla ihmisten tukena säilyy kaikissa olosuhteissa.”

Häkkinen toteaa lausunnossa, että Suomessa tulee edelleen varautua pakolaisten määrän kasvuun. Suomalaisen yhteiskunnan tarpeesta ja kyvystä ottaa vastaan turvapaikanhakijoita on käytävä keskustelua. Tällaisessa tilanteessa kirkolla on luonteva tehtävä toimia eettisenä keskustelijana yhteiskunnassa. Kirkko toimii myös jo aiemmin yhteiskunnassa kasvanutta vihapuhetta vastaan.

Häkkisen mukaan selonteossa ei näy riittävästi se, että pandemian jälkihoitoon on kiireesti panostettava, ja että panostusta joudutaan nyt tekemään yhtä aikaa uusien uhkien kasvaessa. Myöskään sote-uudistukseen liittyviä murrosvaiheen ja siirtymäkauden riskitekijöitä selonteko ei Häkkisen mukaan ota huomioon.

”Toivo katsoo huomiseen”

Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen merkitys on Häkkisen mukaan parhaimmillaan siinä, että ne toiminnallaan vahvistavat ihmisten luottamusta tulevaisuuteen.

”Yhteinen tehtävämme on vahvistaa hyvyyttä ja lähimmäisenrakkautta. Ne voittavat itsekkyyden ja viholliskuvat. Yhteinen tehtävämme on tukea kauneutta, tunnetta asioiden kestävästä arvosta, kykyä tulla kosketetuksi epätoivon ja kyynistymisen uhatessa.”

”Emme voi ymmärtää sotaa emmekä julmia ja epäinhimillisiä tekoja. Kärsimyksen ongelma jää vaille vastausta. Kun pahan valta näyttää kasvavan, meidän tehtävämme on vahvistaa toisen maailman ääntä. Siinä kuuluu rakkauden ja auttamisen, huolenpidon ja anteeksiantamuksen ääni. Siitä kasvaa toivo ja turva.”

**

Piispa Seppo Häkkisen lausunto Valtioneuvoston ajankohtaisselontekoon turvallisuusympäristön muutoksista on kokonaisuutena tiedotteen liitteenä.

Lisätietoja: piispan erityisavustaja Kalervo Pöykkö, p. 050 543 0739, kalervo.poykko@evl.fi

Uutisen liitteet