Hyppää sisältöön
Kirkon tiedotearkisto

Raamattu ja kirkko -puheenvuoro käynnistää uuden Piispainkirjeet–sarjan

Julkaistu 27.10.2021

Kirkon talolla Helsingissä 27.10.2021 pidettävässä tilaisuudessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat virittävät julkista keskustelua Raamatusta. Tilaisuudessa yleisölle esiteltävä Raamattu ja kirkko -puheenvuoro käynnistää uuden Piispainkirjeet-sarjan. Sarjassa julkaistaan piispojen yhteisiä puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista. Puheenvuorot julkaistaan osoitteessa evl.fi/piispainkirjeet, ja lisäksi ne ovat myös tilattavissa painettuina kirjasina.  

“Malli piispainkirjeisiin on saatu Ruotsin kirkolta”, arkkipiispa Tapio Luoma kertoo. “Niiden tavoitteena on avata keskustelua yhtäältä kristinuskon perusasioista ja toisaalta kysymyksistä, jotka puhuttavat juuri nyt. Haluamme rohkaista vuoropuheluun aiheista, joihin kirkollamme tulisi olla sanottavaa.” 

Raamattu on uskon ja opin ylin auktoriteetti – myös kriittinen arviointi tarpeen

Raamattu ja kirkko -puheenvuorossa piispat painottavat, että vaikka Raamattu on kirkon uskon ja opin ylin auktoriteetti, sen tulkintoja on tarpeen jatkuvasti pohtia ja arvioida myös kriittisesti: ”Jokainen Raamattua selittävä sukupolvi on sidoksissa omiin painotuksiinsa ja jossain määrin sokea niille. Yksilöt ja yhteisöt saattavat käyttää Raamattua sekä elämää palvelevalla että myös toisia vahingoittavalla tavalla tunnistamatta aina näiden eroa.” 

Piispat alleviivaavat, että kirkko ja kristityt tarvitsevat pätevää raamatuntutkimusta ja vastuullista raamatuntulkintaa: ”Raamatun tekstejä ei ole tarkoitettu kulloisenkin myöhemmän ajan tieteellisten ja kulttuuristen vaatimusten mukaisiksi. Ne osoitettiin ihmisille, joilla oli oma aikansa tiedot, arvot ja maailmankuva. Kuitenkin Raamattu on olennaisin osin myös nykyajan ihmisen ymmärrettävissä.”

Raamatun ymmärtämiseen tarvitaan tiedettä ja tutkimusta

Puheenvuorossa piispat arvioivat Vanhan ja Uuden testamentin suhdetta todeten, että näiden maailmankuvaa tai arvoja ei ongelmitta voi siirtää nykyaikaan. Myös alkukielisen tekstin ja käännösten suhdetta pohditaan. Piispat toteavat Raamattu ja kirkko -puheenvuorossa, että monia asioita Raamatussa olisi vaikeaa tai mahdotonta ymmärtää ilman tietoa alkukielestä, historiallisista olosuhteista tai kerrontatavoista. Puheenvuorossa puntaroidaan tieteellisen maailmankuvan ja Raamatun sanoman suhdetta: ”Maailmankaikkeuden synnyn selittämisessä tai muiden luonnontieteen alaan kuuluvien asioiden valaisemiseksi Raamattu ei tarjoa tieteelle vaihtoehtoa – eikä tiede Raamatulle. Kumpikin lähestyy samoja asioita omista lähtökohdistaan. ”

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen toivoo jatkoa piispojen käynnistämään keskusteluun: ”Etiikan ja Raamatun välistä suhdetta tulisi kirkossa pohtia ja selventää, myös historiallisesta näkökulmasta. Miten Raamatun etiikka tulisi ymmärtää osana oman syntyaikansa eettistä keskustelua ja miten Raamatun etiikka on omaksuttu ja muotoiltu eri yhteiskunnissa? Tämä voisi auttaa ymmärtämään monia nykynäkökulmasta hankalia kohtia uudella tavalla.”

Raamatun tulkintaan liittyy vastuu ja yhteisöllisyys

Piispat nostavat esiin Raamatun moninaiset tulkinnat, jotka nousevat myös lukijan elinpiiristä, elämäntilanteesta: ”Raamattua luetaan kaikkialla maailmassa ja Kristuksen ääntä kuunnellaan erilaisin korvin. Globaalin etelän taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa tilanteissa evankeliumien kertomukset Jeesuksen teoista ja opetuksista voivat ilmetä eri valossa kuin vaikkapa Suomessa. Paimen tai viljelijä saattaa tunnistaa Jeesuksen maanläheisissä vertauksissa tutumman äänen kuin suurkaupungin toimistotyöntekijä.”

Piispat toteavat, että luterilaisessa kirkossa tärkeän Raamatun yhteisen tulkinnan avaimina on pidetty Kristuksen sanoja ja tekoja, ekumeenisia uskontunnustuksia sekä lain ja evankeliumin erottamisen periaatetta. Puheenvuorossaan piispat korostavat tulkitsijan vastuuta ja toteavat, että vaikka Raamattua voi tulkita monella tapaa, ei sieltä kannata hakea vastauksia kysymyksiin, mihin 2000 vuotta sitten laadittua tekstiä ei edes ole tarkoitettu vastaamaan: ”Raamatun tulkitsijan on hyvä tiedostaa ajallinen ja kulttuurinen etäisyys Raamatun syntyaikoihin. ”

Kirkossa Raamattua tulkitaan nykyajassa ja nykyajan ihmisten elämäntilanteissa. Luterilaisille on aina ollut tärkeää se, että jokainen voi halutessaan lukea itse Raamattua ja seurustella tekstin äärellä Jumalan kanssa. Yksityisen pohdinnan rinnalle tuodaan yhteisöllisen lukemisen mahdollistaminen ja siihen kannustaminen – myös tämä on kirkon ydintä.  

Lisätietoja: 
piispainkokouksen pääsihteeri Kari Kopperi, p. 050 594 1317, kari.kopperi@evl.fi  
piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala, p.  050 380 3270, anna-kaisa.inkala@evl.fi  
Raamattu ja kirkko -puheenvuoro verkossaLinkki avautuu uudessa välilehdessä 
Publikationen Bibeln och kyrkan på svenskaLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Painetun Raamattu ja kirkko  -kirjasen voi tilata Granon verkkokaupasta Linkki avautuu uudessa välilehdessä
Julkistamistilaisuuden voi katsoa YouTubessa Kirkon kanavalla.Linkki avautuu uudessa välilehdessä 
Kuvia julkistamistilaisuudesta Linkki avautuu uudessa välilehdessä
 
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat hiippakunnittain: Turun ja Suomen arkkipiispa Tapio Luoma, Lapuan piispa Simo Peura, Tampereen piispa Matti Repo, Mikkelin piispa Seppo Häkkinen, Kuopion piispa Jari Jolkkonen, Helsingin piispa Teemu Laajasalo, Oulun piispa Jukka Keskitalo, Espoon piispa Kaisamari Hintikka, Porvoon piispa/biskopen i Borgå Bo-Göran Åstrand, Turun piispa Mari Leppänen