Hyppää sisältöön
Kirkon tiedotearkisto

Seurakuntien tunnettuuskysely 2021 selvitti kaupunkilaisten mielikuvia seurakunnasta – kirkon rooli auttajana korostuu

Julkaistu 25.05.2021

Kaupungeissa asuvien suomalaisten suurimmat odotukset kirkkoa kohtaan liittyvät auttamiseen. Kahdentoista suuren kaupungin alueilla helmi–maaliskuussa 2021 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että seurakuntien toivottiin ennen kaikkea pitävän huolta vanhuksista, huolehtivan vähäosaisista ja tukevan ihmisiä elämän kriiseissä.

Kyselyn tulokset kertovat myös, että seurakuntia pidetään luotettavina, mutta samalla rutiininomaisina toimijoina. Valtaosalla kokemukset viimeisimmästä kohtaamisestaan seurakuntien kanssa olivat myönteisiä.

Kirkolta odotetaan myötätuntoa ja konkreettista apua

Kun odotuksia seurakuntaa kohtaan tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, eniten toivottiin vanhusten, nuorten, lasten ja vähäosaisten auttamista ja tukemista. Vastaajien oma suhde kirkkoon ei vaikuttanut asiaan juurikaan, vaan kirkkoon kuuluvilla ja kirkkoon kuulumattomilla korostuivat samat asiat. Seurakuntien rooli auttajana ja ihmisten tukena koetaan tärkeäksi erittäin laajasti suomalaisten keskuudessa ja eritoten se näkyy kaupungeissa.

”Kysely kertoo, että suomalaiset odottavat seurakunnilta konkreettista työtä kristillisen lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Havainto haastaa seurakuntia pohtimaan paitsi resurssien suuntaamista, myös entistä selkeämmin viestimään lähimmäisenrakkauden merkityksestä osana kirkon uskoa ja perustehtävää”, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola pohtii.

”Tutkimus osoittaa, että kirkkoa kohtaan on paljon odotuksia. Kirkon perinteinen rooli toimijana ja avuntarjoajana on tuttu, mutta sen uusi strateginen pääviesti "Ovet auki" ei vielä ole kuulunut kaikille. Myös viestinnässä haasteemme on uudistaa ja olla edelläkävijä, niin että kaikki halukkaat pääsevät osaksi uskon, toivon ja rakkauden toteutumisesta omassa elämässään ja laajemmin yhteiskunnassa”, viestintäjohtaja Eeva-Kaisa Heikura Kirkon viestinnästä jatkaa.

Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan tiettyjen seurakuntien tekemien asioiden tärkeyttä ja toisaalta samoissa asioissa onnistumista. Suurimmat erot odotusten ja onnistumista koskevien mielikuvien välillä olivat vanhuksista huolta pitämisessä, vähäosaisista huolehtimisessa sekä elämän kriiseissä tukemisessa. Myöskään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukemisessa mielikuvat onnistumisesta eivät vastanneet odotuksia.

”Esimerkiksi Helsingissä on tuoreessa muistissa vuosi sitten seurakuntien, kaupungin, yritysten ja järjestöjen yhdessä toteuttama Helsinki-apu, joka vastasi erityisesti ikäihmisten hätään ja koronan tuomiin liikkumisrajoituksiin. Samalla kuitenkaan hiljaa arjessa ja jatkuvasti tehtävä diakoniatyö eli kristillinen auttaminen ei nouse otsikoihin”, yhteisen seurakuntatyön johtaja Stefan Forsén Helsingistä sanoo.

Parhaiten odotukset ja mielikuvat onnistumisesta vastasivat toisiaan monipuolisten jumalanpalvelusten järjestämisessä sekä kristillisen perinteen siirtämisessä seuraaville sukupolville. Myös odotukset ja onnistuminen maahanmuuttajien tukemisessa vastasivat toisiaan keskimääräistä paremmin.

Kyselyssä tutkittiin erikseen kaupungeissa asuvien tunteita kirkkoa ja lähintä seurakuntaa kohtaan. Empatia-analytiikasta vastanneen NayaDaya Oy:n toimitusjohtaja Timo Järvisen mukaan tutkimus osoittaa kirkon virittävän ihmiset myötätuntoon: ”Myötätunto oli yleisin tunne kirkkoa kohtaan. Myötätunto kertoo ahdingosta – tunne saa ihmiset auttamaan toisiaan. Koronapandemia on ollut koettelemus sekä kirkolle että kansalaisille, joiden kärsimyksiä kirkko pyrkii lievittämään. Myötätuntoiset ihmiset ovat näissä haastavissa olosuhteissa kirkon puolella.”

Myönteiset mielikuvat perustuvat luotettavuuteen – haasteena rohkeuden ja kokeilunhalun puute

Kyselyssä vastaajia pyydettiin kuvailemaan seurakuntaansa yhdellä laatusanalla. Eniten käytettyjä adjektiiveja olivat ”hyvä” ja ”etäinen”. Seurakunnat koettiin myös ”toimivina”, ”aktiivisina” ja ”luotettavina”, mutta samalla ”tuntemattomina”, ”tavallisina” ja ”näkymättöminä”.

Valtaosalla vastaajista kokemukset viimeisimmästä kohtaamisesta seurakuntien kanssa olivat myönteisiä. Noin puolet vastaajista piti viimeisintä kokemustaan myönteisenä ja noin kaksi viidestä arvioi kohtaamisensa neutraaliksi. Vain keskimäärin alle joka kymmenes vastaaja piti kokemustaan kielteisenä.

Valmiilla sanapareilla mitattuna vastauksista hahmottui, että tutkituilla suurilla paikkakunnilla noin kaksi kolmannesta vastaajista, piti seurakuntia luotettavina, suvaitsevaisina, avoimina ja uskottavina. Vastaavasti enemmistö koki seurakunnat myös rutiininomaisina, varovaisina ja kangistuneina. Tulokset heijastavat kirkon luonnetta julkisyhteisönä, sen toimintaan luotetaan, mutta suurena haasteena on henkilökohtaisuuden, rohkeuden ja kokeilunhalun puute.

Verrattuna vuoden 2018 vastaavaan kyselyyn, suurimmat pudotukset arvioissa ovat tapahtuneet juuri kokeilunhalun ja suvaitsevaisuuden kohdalla. Viime aikojen poikkeusolot ja toisaalta kirkosta käytävä julkinen keskustelu ovat osaltaan saattaneet vaikuttaa näihin arvioissa tapahtuneisiin muutoksiin.

"Koronapandemian aikana olemme kuitenkin myös onnistuneet jossain. Seurakunnat tehostivat yhteistyössä eri tahojen kanssa diakonista toimintaansa ja jumalanpalvelukset ja nuorisokasvatuksen toiminta siirrettiin todella nopeasti verkkoon. Paikallisella tasolla kirkko on kriisissäkin ollut mukana ihmisten elämässä”, Oulun yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja Tuiran seurakunnan kirkkoherra Niilo Pesonen kertoo. ”On totta, että kirkko näyttäytyy ehkä värittömänä ja ei niin rohkeana. Samalla se koetaan kuitenkin turvallisena tahona. Tältä pohjalta on hyvä tehdä rohkeampiakin avauksia tulevaisuudessa, jotta kirkon ikuinen sanoma tavoittaa ihmiset.”

Suomalainen kohtaa kirkon hautausmaalla – myös medialla tärkeä rooli

Kun vastaajilta kysyttiin, missä he ovat kuluneen vuoden aikana seurakuntia kohdanneet, kärkeen nousivat uutismedia, hautausmaat ja kirkolliset toimitukset.

Yli puolet sanoi kohdanneensa oman alueensa seurakunnan uutismedian kautta, joita ovat mm. seurakuntalehti, muut lehdet, TV ja mainokset. Lähes vastaava määrä ilmoitti kohtauspaikaksi hautausmaan. Noin joka neljäs kaupunkilainen oli osallistunut johonkin kirkolliseen toimitukseen.

 “On tärkeää, että kirkko ja seurakunnat ovat monipuolisesti läsnä sekä fyysisessä että virtuaalisessa kaupungissa. Kirkon toimintaan osallistuu vuosittain noin kolmannes seurakuntalaisista, mutta kun mukaan otetaan erilaiset muut kohtaamisen tavat, kuten sosiaalinen media ja käynnit hautausmailla, niin seurakuntalaisista noin 90 % tulee kohdattua vuosittain”, Tampereen seurakuntien viestintäjohtaja Sami Kallioinen toteaa.

Seurakuntien tunnettuuskyselyn toimeksiantajina olivat seurakuntayhtymät tai seurakunnat 12 paikkakunnalla sekä Kirkon viestintä, ja sen toteutti Norstat Finland Oy.

Kysely tehtiin verkkokyselynä helmi–maaliskuussa 2021 ja siihen vastasi 6 796 kaupunkilaista Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Seinäjoella, Rovaniemellä sekä Turussa ja Kaarinassa. Hankkeessa yhteistyökumppaneina toimivat Kirkon tutkimuskeskus ja NayaDaya Oy.

Liitteenä kooste tutkimustuloksista (pdf) ja sanapilvi (jpg).

Lisätietoja:

Eeva-Kaisa Heikura, viestintäjohtaja, Kirkon viestintä, eeva-kaisa.heikura@evl.fi, p. 040 688 1421
Kimmo Ketola, tutkija, Kirkon tutkimuskeskus, kimmo.ketola@evl.fi, p. 040 570 1166
Sami Kallioinen, viestintäjohtaja, Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä, sami.kallioinen@evl.fi, p. 050 378 0033
Urpu Sarlin, viestintäpäällikkö, Espoon evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä, urpu.sarlin@evl.fi,
p. 050 358 1060 

Uutisen liitteet