Hyppää sisältöön
Kirkon tiedotearkisto

Piispainkokous antoi lausunnon kirkkolakiehdotuksesta

Julkaistu 27.01.2021

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous antoi kokouksessaan 26.–27.1.2021 kirkolliskokoukselle lausunnon kirkkohallituksen esityksestä uudeksi kirkkolainsäädännöksi. Kokonaisuus sisältää uuden kirkkolain, erillislakeja sekä kirkkojärjestyksen.

Päätös kirkkolain ja kirkkojärjestyksen uudistamisesta tehtiin toukokuun 2018 kirkolliskokouksessa, ja kirkkolakiehdotus saatettiin eduskunnan käsittelyyn vuonna 2019. Eduskunta nosti esiin muutostarpeita, jotka on otettu huomioon piispainkokouksen käsittelyssä nyt olleessa kirkkohallituksen esityksessä. 

Eduskunnan valiokuntien mielestä kirkkolaissa tulee säätää vain kirkon hallinnosta ja organisaatioon liittyvistä asioista. Sen vuoksi monia kirkkolaissa aiemmin olleita säännöksiä, kuten säännökset kirkon viranhaltijoista, Kirkon työmarkkinalaitoksesta sekä Kirkon eläkerahastosta siirrettäisiin uusiin erillislakeihin.

Piispainkokouksen mielestä kirkon tunnustusta koskeva kokonaisuus voidaan ratkaista kirkkohallituksen esityksen mukaisesti. Lausunnon mukaan on tarkoituksenmukaista, että kirkkolaki määrittelee tunnustuksen merkityksen ja viittaa kirkkojärjestykseen, jossa tarkemmin määritellään kirkon tunnustuksen perusta ja sisältö. Kirkko päättää näin itse omasta tunnustuksestaan.

Uuteen kirkkolaki- ja kirkkojärjestysehdotukseen on tehty muun muassa kirkolliskokouksen marraskuussa 2019 hyväksymät muutokset, jotka koskevat alistussääntelystä luopumista, yhden kummin riittämistä ja nuorten vaikuttajaryhmiä. Uusien erillislakien kanssa päällekkäinen sääntely poistettaisiin kirkkojärjestyksestä. Kirkonkirjojen pitäminen esitetään siirrettäväksi keskusrekisterien vastuulle, jolloin kirkkojärjestyksessä säädettäisiin keskusrekisterin perustamisesta, siihen liittymisestä ja siitä eroamisesta.

Piispainkokous toteaa, että lainsäädäntöuudistuksessa on kyse laajasta ja periaatteellisesta uudistuksesta, eikä pelkästään kirkkolain kodifioinnista. Tämän vuoksi kirkolliskokouksen ja erityisesti sen lakivaliokunnan on piispainkokouksen mukaan syytä arvioida, onko lakiesitys mahdollista huolellisesti käsitellä nyt kaavaillussa aikataulussa.

Piispainkokous antaa lausuntonsa kirkolliskokoukselle, joka kokoontuu seuraavan kerran toukokuussa. Uusi kirkkolaki korvaa aikanaan, eduskunnan hyväksynnän jälkeen, nykyisen, vuonna 1994 käyttöön otetun kirkkolain.

Piispainkokouksen lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa piispainkokouksen verkkosivuilla.

Selkokielisten päivän rukousten työstö etenee

Piispainkokous antoi lausunnon myös selkokielisistä päivän rukouksista. 

Selkokieliset päivän rukoukset täydentävät selko.evl.fi-sivuston jumalanpalvelusmateriaaleja. Kyseessä on laaja liturginen aineisto, joka korostaa sekä yhteisen jumalanpalveluksen että saavutettavuuden merkitystä. Rukoukset on laadittu yhteistyössä Selkokeskuksen asiantuntijan kanssa.

Piispainkokous toteaa, että viimeistelyn jälkeen rukoukset on tarkoituksenmukaista saada erityisesti selkokieltä tarvitsevien käyttöön Kirkkohallituksen kautta. Lisäksi piispainkokouksen mielestä olisi hyvä pohtia selkokielisten jumalanpalvelusmateriaalien asemaa kirkon jumalanpalveluselämän kokonaisuudessa.

Selkokeskuksen uusimman arvion mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa 650 000–750 000 ihmistä. Näiden lisäksi selkokielestä hyötyy suuri joukko ihmisiä. Selkokielen tarve voi olla synnynnäinen tai sairauden, vamman, ikääntymisen tai vieraan kielen piiriin muuttamisen aiheuttama. Myös nuorten heikentyneet kielelliset kyvyt lisäävät selkokielen tarvetta Suomessa. Kirkon toimintaohjelma 2019–2024, Aktiivisesti osallinen, kannustaa selkokielen käyttöön kirkossa.

Sairaalapapin ja kehitysvammaistyön papin virkoihin vaadittava kelpoisuus tarkentuu

Piispainkokous päätti sisällöllisesti sairaalapapin ja kehitysvammaistyön papin virkoihin vaadittavasta tutkinnosta ja koulutuksesta. Päätöksestä pyydetään vielä lausunto Kirkon laintarkastustoimikunnalta.

Molempiin virkoihin valittavilta edellytetään pappisvirkaan vaadittava teologian maisterin tutkinto sekä kirkon järjestämä sairaalasielunhoidon erityiskoulutus (60 op) tai sitoutuminen sen suorittamiseen. 

Tarkoituksena on turvata sairaalapappien ja kehitysvammaistyön pappien vahva ammatillinen osaaminen ja helpottaa heidän toimintaansa terveydenhuollon organisaatioissa. Vahva ammatillinen osaaminen on välttämätöntä myös asiakasturvallisuuden vuoksi. 

Sairaalapapin keskeinen työtehtävä on tukea kriisissä olevaa potilasta tai läheisiä. Hän toimii seurakuntien palkkaamana työntekijänä osana moniammatillista hoitotyön tiimiä. Tällä hetkellä sairaalasielunhoidossa työskentelee 129 sairaalapappia ja kaksi lehtoria.

Kehitysvammaistyön papit tekevät yhteistyötä kehitysvammaisille palveluja tuottavien kuntayhtymien, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi he toimivat tiiviissä yhteistyössä oman alueensa seurakuntien kanssa. Suomessa kehitysvammaistyön pappeja on tällä hetkellä 21.

*** 

Piispainkokous kävi keskustelun ekumeenisesta toimintalinjauksesta vuoteen 2026 ja antoi sitä koskevan palautteen jatkovalmistelua varten ekumeenisten asiain toimikunnalle. Ekumenian ajankohtaiskatsaus vuodelta 2020 merkittiin tiedoksi.

Piispainkokous nimesi elokuussa 2020 piispa Seppo Häkkisen ja piispa Kaarlo Kallialan kirkkohallituksen jäseniksi toimikaudeksi 1.6.2020–31.5.2024. Piispa Kaarlo Kalliala siirtyy eläkkeelle 31.1.2021. Hänen tilalleen kirkkohallituksen jäseneksi 1.2. alkaen nimettiin Mari Leppänen, joka vihitään Turun arkkihiippakunnan piispaksi 7.2. Mari Leppänen nimettiin myös vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen esimieheksi. Tänä vuonna keräyksen esimiehenä toimii piispa Matti Repo.

Piispainkokous nimesi piispa Jari Jolkkosen edustajakseen Kirkkopalvelut ry:n vaalitoimikuntaan. Vaalitoimikunnan toimikausi on nelivuotinen.

Piispainkokous kokoontuu seuraavan kerran 13.4.2021.

Lisätiedot:
piispainkokouksen pääsihteeri Kari Kopperi, p. 050 594 1317
piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala, p. 050 380 3270