Hyppää sisältöön
Kirkon tiedotearkisto

Piispa Repo: Itsenäisyyspäivän ja adventin sisältönä on menneen muistaminen ja uuteen ojentautuminen

Julkaistu 06.12.2020

Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo muistutti itsenäisyyspäivän 6.12.2020 saarnassaan toivosta, joka antaa voimaa tavoitella parempaa, turvallisempaa ja oikeudenmukaisempaa huomista. Piispa Repo saarnasi itsenäisyyspäivän ekumeenisessa juhlajumalanpalveluksessa, joka lähetettiin television ja radion välityksellä Helsingin tuomiokirkosta.

”Tänä vuonna joudumme viettämään itsenäisyyspäivää tavallista pienemmällä joukolla ja vähemmin juhlallisuuksin. Monin paikoin Suomea on koko adventin ajaksi määrätty kokoontumisrajoituksia. Ehkä ne vievät jotain pois juhlan tunnelmasta. Toisaalta ne voivat auttaa keskittymään olennaiseen. Pienenpieni virus muistuttaa, ettei elämä ole ihmisen täysin hallittavissa. Mutta eteenpäin mennään siinä toivossa, että kaikista ongelmista voi selvitä.”

Piispa Repo muisti saarnassaan nyt jo pieneksi käyvää joukkoa, joka on kokenut sodan kauhut ja jonka koettelemukset ovat tulleet keskeiseksi osaksi itsenäisen Suomen kertomusta.

”Ne antoivat taustan muutokselle, jossa maamme nopeasti kehittyi köyhästä, apua tarvitsevasta maasta pitkälle teollistuneeksi, korkean elintason maaksi."

Piispa Repo muistutti, miten moni asia on hyvin meillä Suomessa, mutta toisaalta on myös paljon parannettavaa.  

”Meillä on rauhalliset olot, vakaa hallinto, kansalaisten oikeudet, korkea koulutus, terveydenhuolto ja pitkä eliniän odotus. Suomalaiset ovat onnellisia ja yhteiskuntaansa koossa pitäviä rakenteita kunnioittavia.”

”Toki parannettavaakin on. On työttömyyttä, asunnottomuutta, osattomuutta. On sukupolvien yli periytyvää moniongelmaisuutta, päihderiippuvuutta, väkivaltaisuutta ja rikoskierteitä. Maassa on elinvoimaltaan heikkeneviä alueita ja väestöltään vahvistuvia kasvukeskuksia, kumpiakin omine ongelmineen.”

Piispa Repo kysyi, kumpi on tärkeämpää, miten olemme tulleet tähän vai se, miten menemme tästä eteenpäin?

”Jos huomio kiinnitetään ainoastaan siihen, missä on puutteita, alkaa mieli askaroida pettymysten parissa ja etsiä niihin syyllisiä… Toisin tapahtuu silloin, kun huomio kiinnitetään siihen hyvään, mitä on jo saavutettu. Silloin mieli alkaa nähdä myönteisiä mahdollisuuksia parempaan ja etsiä yhteistyökumppaneita tulevaisuuden tekemiseen. Yhteinen elämä ei onnistu riitelemällä vaan rakentamalla”, piispa Repo sanoi.

”On hyväksyttävä, että niin Suomen kuin maailman parempi huominen edellyttää omien intressien yhteen sovittamista muiden, eri tavoin ajattelevien ja toimivien kanssa. Sillä tavoin selvitään myös nyt käsillä olevasta koronapandemian koettelemuksesta. Vaikka ei voida kokoontua eikä kätellä, ei syleillä sukulaisia eikä matkustaa muille maille, voidaan silti ymmärtää, että elämä on yhteinen ja vastuu yhteinen. Olennaista on elää keskinäisessä luottamuksessa”, piispa Repo totesi.

”Kun ihminen kokee Jumalan armoa, hän vapautuu synnistä. Usko avaa hänet muutokselle. Ylimielisyys sulaa nöyryydeksi. Syyttely vaihtuu arvostamiseen. Kilpailu korvautuu yhteistyöllä. Tulevaisuuden toivo vahvistuu, ja parempaa huomista aletaan luoda keskinäisessä rakkaudessa.”

 

Piispa Matti Revon saarna kokonaisuudessaan liitteenä.

Uutisen liitteet