Hyppää sisältöön
Kirkon tiedotearkisto

Kirkon nelivuotiskertomus: Suomalaisten uskonnolliset identiteetit moninaistuvat

Julkaistu 02.11.2020

Suomalaisten suhtautumistavat uskontoon ovat moninaistuneet 2000-luvulla. Maallistumisen ohella tapahtuu myös muunlaista uskonnollisuuden jäsentymistä uudelleen. Suurimmat muutokset ovat nähtävissä erityisesti kahdessa nuorimmassa sukupolvessa, millenniaaleissa (1980-luvulla syntyneet, noin 30–39-vuotiaat) sekä Z-sukupolvessa (1990-luvulla ja 2000-luvun alussa syntyneet, 15–29-vuotiaat).

Havainnot käyvät ilmi vastikään ilmestyneestä kirkon nelivuotiskertomuksesta Uskonto arjessa ja juhlassa: Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016–2019.

”Uskovan” ja ”uskonnottoman” identiteetin ohella Suomesta löytyy likipitäen samansuuruiset määrät ihmisiä, joiden uskonnollinen identiteetti on monisävyisempi. ”Kulttuurikristityllä” tarkoitetaan henkilöä, joka arvostaa kristillistä perinnettä ja kiinnittyy siihen, vaikka ei välttämättä usko kaikkiin kristinuskon opetuksiin. ”Etsijöille” sen sijaan on leimallista humanistinen ja liberaali suhde uskontoon sekä avoimuus erilaisille vaihtoehtoisille uskomuksille.

Vaikka uskonnottomien osuuden lisääntyminen on silmiinpistävintä nuorissa sukupolvissa, myös etsijöiden kohdalla on nähtävissä kasvua. Millenniaaleista jopa vajaa kolmannes määritti identiteettinsä etsijäksi, kun muissa sukupolvissa vastaava osuus oli noin viidenneksen suuruinen.

Nuoremmissa, 1980- ja 1990−luvulla syntyneissä sukupolvissa uskottiin näkymättömiin maailmoihin ja olentoihin, vaihtoehtoisiin terapioihin sekä ennustamiseen enemmän kuin vanhemmissa sukupolvissa. Kuitenkin Z-sukupolven miesten keskuudessa oli nähtävissä samanaikaisesti kasvanutta myönteisyyttä myös perinteisiin kristillisiin opetuksiin.

Enemmistö suhtautuu avarasti muihin katsomuksiin

Yhtenä tekijänä muutoksen taustalla on uskonnollisen moninaisuuden lisääntyminen. Ihmiset joutuvat aikaisempaa enemmän pohtimaan suhdettaan sekä omaan että vieraisiin uskontoihin ja katsomuksiin. Valtaosa, yli kaksi kolmasosaa (69 %) suomalaisista on kuitenkin katsomuksestaan riippumatta valmis hyväksymään muiden uskontojen ja katsomusten myönteisen arvon.

Vajaa kolmannes vastaajista (29 %) ajatteli, että uskonnot edustavat tärkeitä inhimillisiä arvoja huolimatta siitä, että ne perustuvat epätosiin uskomuksiin. Neljäsosa (25 %) katsoi, että kaikki uskonnot ovat yhtä tosia ja ne opettavat pohjimmiltaan samaa ikuista totuutta. Noin joka seitsemäs (15 %) ajatteli, että vaikka monissa uskonnoissa on jossain määrin totuutta, täydellisimpänä totuuden voi löytää yhdestä uskonnosta.

Vähiten edustettuna oli uskonnollinen kanta, jonka mukaan totuus löytyy vain omasta uskonnosta muiden ollessa erehdystä (5 %). Kaikkia uskontoja vahingollisina erehdyksinä pitäviä oli heitäkin vain noin runsas kymmenesosa (12 %) suomalaisista.

Tutkimustulokset perustuvat suomalaisten uskonnollisuutta ja arvoja kartoittaneeseen Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselytutkimukseen, joka toteutettiin syksyllä 2019 Taloustutkimus Oy:n Internet-paneelin avulla Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta. Tutkimuksen kohderyhmä koostui 15–79-vuotiaista mannersuomalaisista. Tutkimusaineisto on painotettu väestöllisesti edustavaksi (N=4 176, virhemarginaali 95 % luottamustasolla ±1,5 prosenttiyksikköä).

Nelivuotiskertomus julkaistaan sekä painettuna että sähköisenä kahdessa osassa. Julkaisut voi ladata ilmaiseksi tutkimuskeskuksen verkkosivulta, ja molempia osia voi ostaa verkkokaupasta. 6.11. asti tutkimusjulkaisua voi tilata alennettuun hintaan (norm. 32 €, nyt 22 € + postikulut) suoraan osoitteella tutkimustilaus@evl.fi. Ruotsinkielinen nelivuotiskertomus valmistuu keväällä 2021.

Lisätietoja:
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, kimmo.ketola@evl.fi, p. 040 570 1166