Hyppää sisältöön
Kirkon tiedotearkisto

Kirkon nelivuotiskertomus: Suomalaisten arjen uskonnollisuus kiinnittyy hiljaisuuteen, luontoon ja auttamiseen

Julkaistu 28.10.2020

Suomalaisten henkilökohtaisessa arjen uskonnollisuudessa painottuvat hiljaisuus ja luonto. Lähes puolet suomalaisista (43 %) katsoo pääsevänsä lähempään yhteyteen Jumalan tai jonkin korkeamman kanssa liikkumalla tai oleskelemalla luonnossa. Lisäksi yksityiseen rukouselämään liittyy osalla suomalaisista kristillinen tai muu meditaatio (15 %), jooga (11 %), hiljaisuuden retriitit (6 %) tai pyhiinvaellukset (4 %). Meditaation harjoittaminen on yleistynyt eniten alle 30-vuotiailla ja millenniaaleilla, joista noin neljäsosa kertoo harjoittavansa meditaatiota. Näitä havaintoja käsitellään Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimusjulkaisussa Uskonto arjessa ja juhlassa, joka on osa kirkon nelivuotiskertomusta vuosilta 2016–2019.

Neljäsosa suomalaisista rukoilee vähintään kerran viikossa

Neljännes suomalaisista kertoo rukoilevansa vähintään kerran viikossa ja kaikkiaan puolet suomalaisista vähintään kerran vuodessa. Kolmannes suomalaisista taas ei rukoile koskaan. Yleisin rukouselämän muoto on sanaton rukous, jonka 40 prosenttia kokee omakseen. Iltarukous kuuluu henkilökohtaiseen hartauselämään 28 prosentilla ja muiden puolesta rukoileminen 24 prosentilla suomalaisista. Rukoileminen on selvästi yleisin yksityisen uskonnonharjoituksen tapa suomalaisilla verrattuna esimerkiksi hengellisen musiikin kuunteluun, uskontoon liittyvän kirjallisuuden tai Raamatun lukemiseen.

Arjen uskonnollisuutta koskevat tutkimushavainnot osoittavat kokemuksellisuuden merkityksen. Noin puolet vastaajista nimesi jonkin hengellisesti tai katsomuksellisesti merkittävän musiikkiteoksen ja noin kolmannes jonkin kirjan, jolla oli hengellistä merkitystä. Hengellisyys voi toteutua konkreettisessakin tekemisessä, kuten ihmisten auttamisessa. Auttamisen merkityksellisyyttä korostavat erityisesti aktiiviset meditaation harrastajat ja he, jotka kokevat luonnossa liikkumisen hengellisesti tärkeänä.

Kirkon toiminnassa näkyy suomalaisten hengellisen elämän tarpeiden moninaistuminen. Seurakuntien hartaustilaisuuksien osallistujien määrät ovat laskussa, mutta esimerkiksi metsäkirkkoja ja hiljaisuuden harjoittamiseen liittyviä tilaisuuksia järjestetään entistä laajemmin. Kuitenkin vain reilu neljännes Suomen kirkoista pitää oviaan avoinna arkisin yksityistä hartaudenharjoittamista varten, vaikka tarvetta tällaiselle on ilmennyt entistä enemmän.

Tutkimustulokset perustuvat suomalaisten uskonnollisuutta ja arvoja kartoittaneeseen Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselytutkimukseen, joka toteutettiin syksyllä 2019 Taloustutkimus Oy:n Internet-paneelin avulla Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta. Tutkimuksen kohderyhmä koostui 15–79-vuotiaista mannersuomalaisista. Tutkimusaineisto on painotettu väestöllisesti edustavaksi (N=4 176, virhemarginaali 95 % luottamustasolla ±1,5).

Nelivuotiskertomus julkaistaan sekä painettuna että sähköisenä kahdessa osassa. Julkaisut voi ladata ilmaiseksi tutkimuskeskuksen verkkosivulta, ja molempia osia voi ostaa verkkokaupasta. 6.11. asti tutkimusjulkaisua voi tilata alennettuun hintaan (norm. 32 €, nyt 22 € + postikulut) suoraan osoitteella tutkimustilaus@evl.fi.

Lisätietoja:
Veli-Matti Salminen, 040 1424 896, veli-matti.salminen@evl.fi
Jussi Sohlberg, 050 3506 196, jussi.sohlberg@evl.fi